Abstract Research on information system implementations in construction industry, rarely focused on culture. The impact of sub cultures on information system implementation is not reviewed in detail. This research aims at increasing the empirical and theoretical understanding of the key sub cultural practices and their influence on the information system implementation in project based construction companies. This research creates awareness on the sub cultures that impact the individual stages of planning, development, installation, and maintenance of the information system implementation process. Past research on information system implementation in the construction industry was reviewed. Based on this review the sub cultures of senior management staff, project management staff, and the information management staff were identified as crucial for the successful implementation of the information system. A conceptual framework for studying the sub cultural practices present in each stage of the information system implementation was developed. Empirical data was collected in two project based construction companies that implemented an Enterprise Resource Planning (ERP) system. Collected data was analyzed with the help of the conceptual framework. Results of the empirical analysis identified key cultural practices of senior management staff, project management staff, and the information management staff that were influential in the information system implementation process. Results further identified how each of the stages of planning, development, installation, and maintenance was impacted differently by the sub cultural practices existing in the construction industry. The revised conceptual framework was presented incorporating all the cultural practices that were influential in each of the individual stages of the implementation process. / Tiivistelmä Rakennusteollisuuden tietojärjestelmien käyttöönottoa koskeva tutkimus keskittyy vain harvoin kulttuuriin, eikä aikaisempi tutkimus tarkastele yksityiskohtaisesti alakulttuurien vaikutusta tietojärjestelmien käyttöönottoon. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä empiiristä ja teoreettista ymmärrystä keskeisistä kulttuurikäytännöistä ja niiden vaikutuksesta tietojärjestelmien toteutukseen projektipohjaisissa rakennusyrityksissä. Tämä tutkimus luo ymmärrystä alakulttuureista, jotka vaikuttavat tietojärjestelmän käyttöönottoprosessin suunnittelun, kehittämisen, asennuksen ja ylläpidon yksittäisiin vaiheisiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennusteollisuuden tietojärjestelmien käyttöönottoon liittyvää aiempaa tutkimusta. Tämän kirjallisuuskatsauksen pohjalta ylimmän johdon, projektijohtajien ja tietohallinnon henkilöstön alakulttuurit tunnistettiin ratkaiseviksi tekijöiksi tietojärjestelmän onnistuneelle käyttöönotolle. Tutkimuksessa kehitettiin käsitteellinen viitekehys, jonka avulla tarkasteltiin tietojärjestelmän käyttöönoton jokaisessa vaiheessa esiintyviä alakulttuureja. Empiirinen aineisto kerättiin kahdesta projektipohjaisesta rakennusyrityksestä, jotka ottivat käyttöön ERP (Enterprise Resource Planning)-tietojärjestelmän. Kerätyt tiedot analysoitiin kehitetyn käsitteellisen kehyksen avulla. Empiirisen analyysin tuloksena tunnistettiin ylemmän johdon henkilöstön, projektijohtajien ja tietojärjestelmän käyttöönottoprosessissa vaikuttavien tietohallintohenkilöiden keskeiset kulttuurikäytännöt. Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi, kuinka jokainen suunnittelu-, kehitys-, asennus- ja kunnossapitovaihe vaikuttivat eri tavoin rakennusteollisuudessa vallitseviin kulttuuritoimiin. Tutkimuksen tuloksena esitetiin uudistettu käsitteellinen kehys sisällyttämällä kaikki kulttuurikäytännöt, jotka vaikuttivat käyttöönottoprosessin eri vaiheessa.

Abstract This thesis investigated the national culture of the construction labourers in a migrant country and empirically found the impact of cultural behavior on the performance of construction projects and labourers while practicing the decent work indicators. The study culminates by helping to form a migration policy by both the sending and the receiving countries of migrants that would economically and socially benefit both the migrant labourer and his family at the individual level. This thesis therefore helps by adding to the theoretical knowledge and also in the successful completion of projects and successful temporary migration. The research involved multi-research methods, starting with the narratives of the construction labourers. The research methodology was further augmented through a case study approach with the participant observation method. The data were coded according to grounded theory into national cultural dimensions. Re-confirmation and cross-checking interviews were also conducted to confirm the correctness of the coding. The qualitative data collected were quantified to give meaning to the data collection through triangulation in data analysis. After introducing national cultures in the construction projects of the UAE, the national culture of the construction labourers within Geert Hofstede’s framework was identified, while observing the decent work practices indicators. This was achieved through narratives, observations and semi-structured interviews. The thesis investigates decent work practices indicators specific to the culture of migrant construction labourers from Indian, Pakistani, Bangladeshi and Chinese labourers in the UAE. The thesis reveals that the national culture of the migrant construction labourers in the UAE is not the same as that identified by Hofstede some four decades ago. Indian construction labourers revealed high Uncertainty Avoidance Index (UAI), Pakistani labourers showed high Masculinity (MAS), Bangladeshi labourers revealed low Long Term Orientation (LTO) and Individualism (IND) and Chinese construction labourers showed high IND and LTO. The study suggests that the management of cultural differences could help the successful completion of projects, which could be beneficial for both the migrant sending country and the host country and also for the individual migrant and his family. The study further investigated the difference in decent work practices in the UAE and the national culture (as seen in cultural behavior) of the migrant construction labourers in the UAE. Studying this difference in practice and learning about the cultural behavior of the construction labourers has economic and social implications for construction labourers, migrant receiving and sending countries. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkittiin toiseen maahan muuttaneiden rakennustyöntekijöiden kansallista kulttuuria ja todettiin empiirisiä tutkimusmenetelmiä käyttäen, kuinka kulttuurinen käyttäytyminen vaikuttaa rakennushankkeiden toteuttamiseen ja työntekijöiden työsuoritukseen, kun sovelletaan ihmisarvoisen työn indikaattoreita. Maahanmuuttajien lähtö- ja tulomaa voivat käyttää tämän tutkimuksen tuloksia apuna laatiessaan maahanmuuttopolitiikkaa, joka hyödyttäisi taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti siirtotyöläistä ja tämän perhettä. Tämä väitöskirja auttaa toisin sanoen lisäämään teoreettista tietämystä ja sujuvaa tilapäistä maahanmuuttoa sekä saattamaan hankkeet onnistuneesti päätökseen. Tutkimuksessa käytettiin useita eri tutkimusmenetelmiä, ja lähtökohtana olivat rakennustyöntekijöiden omat kertomukset. Tutkimusmetodologiaa täydennettiin lisäksi tapaustutkimuksella käyttäen osallistuvan havainnoinnin menetelmää. Tutkimustiedot koodattiin käyttäen grounded theory -lähestymistavan mukaisia kansallisten kulttuurien ulottuvuuksia. Haastatteluille tehtiin lisäksi ristiintarkistus ja ne vahvistettiin uudelleen, jotta voitiin varmistua koodauksen paikkansapitävyydestä. Kerätty kvalitatiivinen aineisto ilmaistiin määrällisenä, jotta kerättyjä tietoja voitiin analysoida triangulaation avulla. Tutkimuksessa esiteltiin aluksi, miten kansalliset kulttuurit liittyvät Yhdistyneiden arabiemiirikuntien rakennushankkeisiin, minkä jälkeen määritettiin rakennustyöntekijöiden kansallinen kulttuuri käyttäen Geert Hofsteden teoriaa ja noudattaen ihmisarvoisen työn käytäntöjä koskevia indikaattoreita. Apuna käytettiin kertomuksia, havaintoja ja puolistrukturoituja haastatteluja. Väitöskirjassa tutkittiin rakennustyöntekijöitä, jotka olivat muuttaneet Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin Intiasta, Pakistanista, Bangladeshista ja Kiinasta. Tutkimuksessa todettiin, että ihmisarvoisen työn käytäntöjä koskevat indikaattorit ovat kytköksissä työntekijöiden omaan kulttuuriin. Väitöskirja paljastaa lisäksi, että Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin muuttaneiden rakennustyöntekijöiden kansallinen kulttuuri ei vastaa Hofsteden neljä vuosikymmentä sitten määrittämää kansallista kulttuuria. Intialaisilla rakennustyöntekijöillä havaittiin voimakasta epävarmuuden välttämistä, pakistanilaisilla työntekijöillä voimakasta maskuliinisuutta, bangladeshilaisilla työntekijöillä vähäistä pitkän tähtäimen orientaatiota ja individualismia ja kiinalaisilla rakennustyöntekijöillä puolestaan havaittiin voimakasta individualismia ja pitkän tähtäimen orientaatiota. Tutkimus osoittaa, että kulttuurieroja hallitsemalla voitaisiin edesauttaa hankkeiden viemistä onnistuneesti päätökseen, mikä puolestaan hyödyttäisi maahanmuuttajien lähtömaata ja isäntämaata sekä itse maahanmuuttajia ja heidän perheitään. Tutkimuksessa tutkittiin lisäksi, miten ihmisarvoisen työn käytännöt eroavat Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja maahan muuttaneiden rakennustyöntekijöiden kansallisessa kulttuurissa (mikä puolestaan ilmenee kulttuurisessa käyttäytymisessä). Tämän eroavaisuuden ja rakennustyöntekijöiden kulttuurisen käyttäytymisen tutkimisella on taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia rakennustyöntekijöihin sekä maahanmuuttajien lähtö- ja tulomaihin.