Abstract The transformation of many universities to corporate-style governance impacts working conditions, work practices, academic work contracts and the autonomy of faculty. Faculty commitment to university business schools is closely associated with faculty members’ perceptions of organizational life and relationships with institutional managers. Commitment oriented behavioral traits of faculty are related to the design of administration structure, workplace setting, job definition and role expectations. It is important to better understand how these factors relate to faculty commitment in business schools, particularly in multicultural and transitional employment economies. This study utilizes the classic 1991 Meyer and Allen three-component model of organizational commitment to understand how expatriate and national faculty perceive their levels of organizational commitment in the United Arab Emirates (UAE). The research interprets qualitative data collected through interviews with business school faculty at six institutions across private and public education sectors in UAE. Five factors emerged as central to faculty commitment in the sample group: economic compensation, organizational values, autonomy, organizational support and justice, and leadership. This study makes three important contributions to organizational commitment literature, both augmenting and challenging received notions of faculty commitment: (1) the study introduces a new student-related dimension to account for how organizational failures to support student quality significantly impact faculty commitment; (2) the study determines that academics in a transitional economy tend to commit to profession, area of discipline, or country, rather than to the business school in which they work; and (3) the study finds that economic compensation is a secondary issue for expatriate faculty working in academic institutions characterized by lack of tenure, threats to faculty career futures linked to contradictions between levels of research support and institutional expectations for research productivity, and a divisive environment where faculty are deeply frustrated by unfair treatment by institutional management. / Tiivistelmä Monissa yliopistoissa hallintotavan muuttuminen yritysmäisemmäksi vaikuttaa työoloihin, työkäytäntöihin, työsopimuksiin ja henkilöstön autonomiaan. Henkilöstön sitoutuminen yliopistojen kauppakorkeakouluihin liittyy läheisesti tiedekuntien henkilöstön näkemyksiin organisaatioelämästä ja suhteista institutionaalisiin johtajiin. Henkilöstön sitoutumiseen suuntautuneet käytöspiirteet liittyvät hallintorakenteen malliin, työympäristöön, työmääritelmään ja rooliodotuksiin. On tärkeää ymmärtää paremmin, miten nämä tekijät liittyvät kauppakorkeakoulujen henkilöstön sitoutumiseen, erityisesti monikulttuurisissa siirtymätalouksissa. Tämä tutkimus hyödyntää Meyerin ja Allenin (1991) klassista kolmen komponentin mallia organisaatioon sitoutumisesta ymmärtääkseen, kuinka ekspatriaatit ja paikalliset tiedekunnan henkilöstön jäsenet kokevat sitoutumisensa tason suhteessa omaan organisaatioonsa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Tutkimus tulkitsee laadullista aineistoa, joka on kerätty haastattelemalla kuuden sekä yksityistä että julkista koulutussektoria edustavan kauppakorkeakoulun henkilöstöä Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Aineistosta nousi viisi henkilöstön sitoutumisen kannalta keskeistä tekijää: taloudellinen kompensaatio, organisaation arvot, autonomia, organisaation tuki ja oikeudenmukaisuus sekä johtajuus. Laajentamalla ja haastamalla yleisiä näkemyksiä yliopiston henkilöstön sitoutumisesta tämä tutkimus kontribuoi organisaatioon sitoutumista käsittelevään kirjallisuuteen kolmella tavalla. Ensinnäkin tutkimus tuo uuden opiskelijoihin liittyvän näkökulman selittämään, kuinka organisaation epäonnistumiset opiskelijoiden laadun tukemisessa vaikuttavat huomattavasti henkilöstön sitoutumiseen. Toisekseen tutkimus määrittää, että siirtymätaloudessa akateemikoilla on taipumus sitoutua ammattiin, tieteenalaan tai maahan ennemmin kuin kauppakorkeakouluun, jossa he työskentelevät. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että taloudellinen kompensaatio on toisarvoinen asia akateemisissa instituutioissa työskenteleville ekspatriaateille, joiden työympäristölle ominaista on vakinaisten virkojen puuttuminen, uratulevaisuuden uhat liittyen ristiriitoihin tutkimuksen tuen tasossa ja instituution tutkimustuotteliaisuuden odotuksissa sekä erimielisyyttä aiheuttava ympäristö, jossa henkilöstö on syvästi turhautunut institutionaalisen johdon epäoikeudenmukaiseen kohteluun.

Abstract This thesis investigated the national culture of the construction labourers in a migrant country and empirically found the impact of cultural behavior on the performance of construction projects and labourers while practicing the decent work indicators. The study culminates by helping to form a migration policy by both the sending and the receiving countries of migrants that would economically and socially benefit both the migrant labourer and his family at the individual level. This thesis therefore helps by adding to the theoretical knowledge and also in the successful completion of projects and successful temporary migration. The research involved multi-research methods, starting with the narratives of the construction labourers. The research methodology was further augmented through a case study approach with the participant observation method. The data were coded according to grounded theory into national cultural dimensions. Re-confirmation and cross-checking interviews were also conducted to confirm the correctness of the coding. The qualitative data collected were quantified to give meaning to the data collection through triangulation in data analysis. After introducing national cultures in the construction projects of the UAE, the national culture of the construction labourers within Geert Hofstede’s framework was identified, while observing the decent work practices indicators. This was achieved through narratives, observations and semi-structured interviews. The thesis investigates decent work practices indicators specific to the culture of migrant construction labourers from Indian, Pakistani, Bangladeshi and Chinese labourers in the UAE. The thesis reveals that the national culture of the migrant construction labourers in the UAE is not the same as that identified by Hofstede some four decades ago. Indian construction labourers revealed high Uncertainty Avoidance Index (UAI), Pakistani labourers showed high Masculinity (MAS), Bangladeshi labourers revealed low Long Term Orientation (LTO) and Individualism (IND) and Chinese construction labourers showed high IND and LTO. The study suggests that the management of cultural differences could help the successful completion of projects, which could be beneficial for both the migrant sending country and the host country and also for the individual migrant and his family. The study further investigated the difference in decent work practices in the UAE and the national culture (as seen in cultural behavior) of the migrant construction labourers in the UAE. Studying this difference in practice and learning about the cultural behavior of the construction labourers has economic and social implications for construction labourers, migrant receiving and sending countries. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkittiin toiseen maahan muuttaneiden rakennustyöntekijöiden kansallista kulttuuria ja todettiin empiirisiä tutkimusmenetelmiä käyttäen, kuinka kulttuurinen käyttäytyminen vaikuttaa rakennushankkeiden toteuttamiseen ja työntekijöiden työsuoritukseen, kun sovelletaan ihmisarvoisen työn indikaattoreita. Maahanmuuttajien lähtö- ja tulomaa voivat käyttää tämän tutkimuksen tuloksia apuna laatiessaan maahanmuuttopolitiikkaa, joka hyödyttäisi taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti siirtotyöläistä ja tämän perhettä. Tämä väitöskirja auttaa toisin sanoen lisäämään teoreettista tietämystä ja sujuvaa tilapäistä maahanmuuttoa sekä saattamaan hankkeet onnistuneesti päätökseen. Tutkimuksessa käytettiin useita eri tutkimusmenetelmiä, ja lähtökohtana olivat rakennustyöntekijöiden omat kertomukset. Tutkimusmetodologiaa täydennettiin lisäksi tapaustutkimuksella käyttäen osallistuvan havainnoinnin menetelmää. Tutkimustiedot koodattiin käyttäen grounded theory -lähestymistavan mukaisia kansallisten kulttuurien ulottuvuuksia. Haastatteluille tehtiin lisäksi ristiintarkistus ja ne vahvistettiin uudelleen, jotta voitiin varmistua koodauksen paikkansapitävyydestä. Kerätty kvalitatiivinen aineisto ilmaistiin määrällisenä, jotta kerättyjä tietoja voitiin analysoida triangulaation avulla. Tutkimuksessa esiteltiin aluksi, miten kansalliset kulttuurit liittyvät Yhdistyneiden arabiemiirikuntien rakennushankkeisiin, minkä jälkeen määritettiin rakennustyöntekijöiden kansallinen kulttuuri käyttäen Geert Hofsteden teoriaa ja noudattaen ihmisarvoisen työn käytäntöjä koskevia indikaattoreita. Apuna käytettiin kertomuksia, havaintoja ja puolistrukturoituja haastatteluja. Väitöskirjassa tutkittiin rakennustyöntekijöitä, jotka olivat muuttaneet Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin Intiasta, Pakistanista, Bangladeshista ja Kiinasta. Tutkimuksessa todettiin, että ihmisarvoisen työn käytäntöjä koskevat indikaattorit ovat kytköksissä työntekijöiden omaan kulttuuriin. Väitöskirja paljastaa lisäksi, että Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin muuttaneiden rakennustyöntekijöiden kansallinen kulttuuri ei vastaa Hofsteden neljä vuosikymmentä sitten määrittämää kansallista kulttuuria. Intialaisilla rakennustyöntekijöillä havaittiin voimakasta epävarmuuden välttämistä, pakistanilaisilla työntekijöillä voimakasta maskuliinisuutta, bangladeshilaisilla työntekijöillä vähäistä pitkän tähtäimen orientaatiota ja individualismia ja kiinalaisilla rakennustyöntekijöillä puolestaan havaittiin voimakasta individualismia ja pitkän tähtäimen orientaatiota. Tutkimus osoittaa, että kulttuurieroja hallitsemalla voitaisiin edesauttaa hankkeiden viemistä onnistuneesti päätökseen, mikä puolestaan hyödyttäisi maahanmuuttajien lähtömaata ja isäntämaata sekä itse maahanmuuttajia ja heidän perheitään. Tutkimuksessa tutkittiin lisäksi, miten ihmisarvoisen työn käytännöt eroavat Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja maahan muuttaneiden rakennustyöntekijöiden kansallisessa kulttuurissa (mikä puolestaan ilmenee kulttuurisessa käyttäytymisessä). Tämän eroavaisuuden ja rakennustyöntekijöiden kulttuurisen käyttäytymisen tutkimisella on taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia rakennustyöntekijöihin sekä maahanmuuttajien lähtö- ja tulomaihin.