Abstract Viral infections are common in childhood and a usual cause for hospitalization. Viruses are easily transmitted among children both in pediatric wards and in other child care facilities, like child day-care centers. Hand hygiene is an important part of prevention of the transmission of viruses. Since hospitalization times are getting shorter, hospital-associated infections often manifest after discharge. The aim of the study was to evaluate the magnitude of hospital-associated infections during and after hospitalization in pediatric wards with a focus on the effect of the ward structure. Data were collected during two periods of two years in the pediatric infectious diseases ward in Oulu University Hospital; data collection in the latter period was done using electronic follow-up methods. A two-year study period was also carried out in University Children’s hospital in Basel and in North Karelia Central Hospital in Joensuu. Paper questionnaires and electronic questionnaires were compared as methods of doing continuous surveillance of hospital-associated infections during and after hospitalization. The safety of alcohol-based hand gels in children’s use was studied using alcometer measurements after hand rub. Experiences on the use of alcohol-based hand gels in child day-care centers were collected by interviewing the personnel with questionnaires. Altogether 5.8 to 17.5% of hospitalized children (N=7046) got a hospital-associated infection; 65 to 93% of the infections became evident after discharge. The number of hospital-associated infections was lowest in wards where single rooms and cohorting based on infection etiology were used. Increased risk for hospital-associated infection was associated with young age, longer hospitalization time and a shared room. A higher response rate was achieved with electronic follow-up compared with questionnaires on paper, 84 vs. 61%. The costs of follow-up were €13.61 and €15.07 per patient in electronic and conventional follow-up, respectively. Electronic follow-up decreased annual expenses by 17.1%. Alcohol-based hand gels were found to be safe in children’s use, as no absorption was detected despite several contacts between hands and mucous membranes. Personnel in child day-care centers were active in using hand rubs and found them useful and easy to use. Earlier, there had been one incident with fire when using matches while hands were still wet with alcohol. The majority of hospital-associated infections in children become evident after discharge, and electronic follow-up is useful in evaluating their magnitude. The number of hospital-associated infections can be decreased with single room bedding and careful infection control. Alcohol-based hand gels are safe in children’s hand hygiene. / Tiivistelmä Lapset sairastavat usein virusinfektioita, jotka ovat yleinen sairaalahoidon syy. Virukset leviävät herkästi lasten keskuudessa, lastentautien osastoilla ja lapsiryhmissä, kuten päiväkodeissa. Virusten leviämistä voidaan estää hyvällä käsihygienialla. Lyhyiden hoitoaikojen vuoksi osa virusten aiheuttamista sairaalainfektioista ilmenee vasta kotona. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairaalainfektioiden määrä hoidon aikana ja kotiutuksen jälkeen sekä osastorakenteen vaikutus sairaalainfektioihin lastentautien osastoilla. Sairaalainfektioaineisto kerättiin Oulun yliopistollisen sairaalan lasten infektio-osastolla kahtena kahden vuoden jaksona, joista jälkimmäisessä käytettiin sähköistä seurantajärjestelmää. Lisäksi kahden vuoden aineistot kerättiin Pohjois-Karjalan keskussairaalan lastentautien osastolla ja Baselin yliopistollisen sairaalan lastenosastoilla. Paperikyselylomakkeilla ja sähköisesti tehdyn sairaalainfektioseurannan toteutusta verrattiin. Lisäksi tutkittiin alkoholikäsihuuhteiden käytön turvallisuutta lapsilla päiväkotiolosuhteissa. Alkoholin imeytymistä tutkittiin poliisin tarkkuusalkometrillä käsihuuhteen käytön jälkeen. Oulun kaupungin päiväkodeista kysyttiin käsihuuhteiden käyttökokemuksista kyselylomakkeilla. Sairaalainfektion sai 5,8-17,1 % sairaalassa hoidetuista lapsista (N=7046). Infektioista 65-93 % tuli oireisiksi kotiutuksen jälkeen. Sairaalainfektioiden määrä oli pienin osastoilla, jossa käytettiin yhden hengen huoneita ja potilaiden kohortointia taudinaiheuttajan mukaan. Sairaalainfektion riskiä lisäsivät lapsen nuori ikä, pitkä sairaalahoitoaika ja jaettu potilashuone. Sähköisessä sairaalainfektioseurannassa oli parempi kotiutuksen jälkeinen vastausprosentti kuin paperilomakkeilla, 84 % vrt. 61 %. Potilasta kohden kuluja tuli sähköisessä seurannassa 13,61 euroa ja paperilomakkeilla tehdyssä seurannassa 15,07 euroa. Sähköisen seurannan käyttö laski vuosikuluja 17,1 %. Alkoholikäsihuuhteiden käyttö todettiin turvalliseksi lapsilla. Useista limakalvokontakteista huolimatta käsihuuhteen käytön jälkeen alkoholia ei imeytynyt verenkiertoon. Käsihuuhteiden käyttö päiväkodeissa on aktiivista, ja henkilökunta koki sen helpoksi ja hyödylliseksi. Aiemmin oli tapahtunut yksi vaaratilanne tulen kanssa tulitikkua sytytettäessä käsien ollessa vielä käsihuuhteesta märät. Lasten sairaalainfektioista suuri osa ilmenee kotiutuksen jälkeen, ja näiden infektioiden määrää voidaan arvioida sähköisellä seurantajärjestelmällä. Sairaalainfektioiden määrää voidaan vähentää käyttämällä yhden hengen huoneita ja huolehtimalla hyvästä hygieniasta. Alkoholihuuhteiden käyttö lasten käsihygieniassa on turvallista.