Abstract Air pollution is a major concern in urban areas of developing countries as a result of industrial expansion and increased vehicular ownership, and in most households due to solid fuel use and garbage burning at home. Urban poverty is also widespread in developing countries, and besides perpetuating household air pollution (HAP), it has also meant hazardous occupational choices such as street vending by the urban poor. The epidemiologic evidence linking HAP exposure with adverse pregnancy outcomes is very limited. Research on the health effects of street vending is also scarce with its relationship with fetal growth still unexplored in spite of women dominating this venture. This project assessed the effects of HAP practices and ambient air pollution exposure on fetal growth and gestational duration, and elaborated the role of environmental exposures in the influence of socioeconomic deprivation on pregnancy endpoints. The project comprised an epidemiologic study, and a qualitative and quantitative synthesis of evidence. A cross-sectional study of 1,151 mothers-infant pairs accessing postnatal services at the Korle Bu Teaching Hospital in Accra (n = 592), and the four main health facilities in Cape Coast (n = 559) was conducted. Information on socioeconomic characteristics and activity patterns of mothers, and characteristics of the indoor and outdoor environment were collected in a structured questionnaire. Birth weight and gestational age was retrieved from hospital records. PUBMED, Ovid MEDLINE, SCOPUS and CINAHL databases were searched for studies investigating HAP exposure and pregnancy outcomes for the review. Multivariate modeling adjusting for confounders resulted in a 243g (95% CI: 496, 11) reduction in birth weight and 41% (risk ratio [RR] = 1.41; 95% CI: 0.62, 3.23) increased risk of low birth weight (LBW) for use of charcoal. Garbage burning was associated with a 195% (RR = 2.95; 95% CI: 1.10, 7.92) increased risk of LBW. The meta-analysis indicated an 86.43g (95% CI: 55.49, 117.37) reduction in birth weight and a 35% (summary-effect estimate [EE] = 1.35; 95% CI: 1.23, 1.48) increased risk of LBW for solid fuel use. Increased risk of other pregnancy endpoints with use of solid fuels was also noted in the meta-analysis. Moderate street vending activity and high traffic density in the vending area jointly resulted in 84% (RR = 1.84; 95% CI: 1.05, 3.24) and 29% (RR = 1.29; 95% CI: 0.68, 2.46) increased risk of LBW and preterm birth, respectively. Evidence of the effects of maternal socioeconomic disadvantage on pregnancy outcomes was noted, with HAP especially substantially mediating the observed effects. Interventions for mitigating the effects of solid fuel use on health call for eliminating barriers to the adoption of cleaner fuels and educating women about behavioral changes required to minimize exposure. Government should also extend their social safety net programs to pregnant women engaged in hazardous occupations to enable them give up or minimize the number of hours in the work. / Tiivistelmä Ilmansaasteet ovat merkittävä huolenaihe kehitysmaiden urbaaneilla alueilla teollisuuden ja ajoneuvoliikenteen lisäännyttyä sekä useimmissa kodeissa biomassan, hiilen ja jätteiden polttamisen takia. Urbaani köyhyys on kehitysmaissa laajamittaista, ja sisäilman saasteongelmien pahentamisen lisäksi se johtaa vaarallisiin ammatinvalintoihin, kuten kadulla tapahtuvaan myyntityöhön. sisäilman saasteiden ja sikiön kehityshäiriöiden välisistä yhteyksistä on kuitenkin vain vähän epidemiologisia todisteita. Katumyynnin terveysvaikutuksia on tutkittu hyvin vähän, eikä sen yhteyttä sikiön kasvuun ole tutkittu, vaikka naiset ovat vahvasti edustettuna kyseisellä alalla. Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin sisäilman saasteiden ja ympäristön ilmansaasteiden vaikutuksia sikiön kasvuun ja raskauden kestoon sekä tutkittiin ympäristöaltisteiden roolia sosioekonomisen vähäosaisuuden vaikutuksessa sikiön kehityshäiriöihin. Väitöskirja koostuu epidemiologisesta tutkimuksesta sekä määrällisestä ja laadullisesta aineiston yhdistelemisestä. Poikittaistutkimukseen osallistui 1151 äiti-vauvaparia, jotka olivat käyneet synnytyksen jälkeen neuvolassa Korle Bu -opetussairaalassa Accrassa (n=592) tai jossain Cape Coastin neljästä pääsairaalasta (n=559). Kyselyllä kerättiin tietoa äitien sosioekonomisesta asemasta ja liikkuvuudesta sekä sisä- ja ulkoympäristön ominaisuuksista. Vauvojen syntymäpainot ja syntymähetken raskausviikot selvitettiin sairaaloiden rekistereistä. Sisäilman saasteille altistumista ja sikiön kehityshäiriöitä tarkastelevia tutkimuksia etsittiin katsausta varten PUBMED-, Ovid MEDLINE-, SCOPUS- ja CINAHL-tietokannoista. Monimuuttujamallissa, jossa sekoittavat tekijät oli huomioitu, puuhiilen käyttö pienensi syntymäpainoa 243 grammaa (95 % luottamusväli: 496-11) ja lisäsi alhaisen syntymäpainon riskiä 41 % (riskisuhde [RR]=1.41; 95 % luottamusväli: 0.62-3.23). Roskien polttoon liittyi 195 % (RR=2.95; 95 % CI: 1.10-7.92) suurentunut alhaisen syntymäpainon riski. Meta-analyysissä biomassan ja hiilen poltto alensi syntymäpainoa 86.43 grammaa (95 % luottamusväli: 55.49-117.37) ja lisäsi alhaisen syntymäpainon riskiä 35 % (meta-analyysin riskisuhde =1.35; 95 % luottamusväli: 1.23-1.48). Meta-analyysissä havaittiin myös muita biomassan ja hiilen polttoon liittyviä kohonneita kehityshäiriöiden riskejä. Kohtalainen katumyyntiaktiivisuus ja korkea liikennetiheys myyntialueella yhdessä lisäsivät matalan syntymäpainon riskiä 84 % (RR=1.84; 95 % luottamusväli: 1.05-3.24) ja ennenaikaisen syntymän riskiä 29 % (RR=1.29; 95 % luottamusväli 0.68-2.46). Tutkimuksessa todettiin äidin matalan sosioekonomisen aseman vaikutus sikiön terveyteen ja havaittiin, että sisäilman saasteiden rooli havaittujen vaikutusten välittäjänä on merkittävä. Biomassan ja hiilen polttamisesta aiheutuvien terveysuhkien ehkäisemiseksi puhtaampien polttoaineiden käyttöä tulisi edistää ja naisia tulisi valistaa siitä, kuinka ilmansaasteille altistumista voi vähentää. Hallituksen tulisi sosiaalitukien avulla mahdollistaa vaarallisissa ammateissa työskentelevien, raskaana olevien naisten työajan minimointi.