Abstract Air pollution is a major concern in urban areas of developing countries as a result of industrial expansion and increased vehicular ownership, and in most households due to solid fuel use and garbage burning at home. Urban poverty is also widespread in developing countries, and besides perpetuating household air pollution (HAP), it has also meant hazardous occupational choices such as street vending by the urban poor. The epidemiologic evidence linking HAP exposure with adverse pregnancy outcomes is very limited. Research on the health effects of street vending is also scarce with its relationship with fetal growth still unexplored in spite of women dominating this venture. This project assessed the effects of HAP practices and ambient air pollution exposure on fetal growth and gestational duration, and elaborated the role of environmental exposures in the influence of socioeconomic deprivation on pregnancy endpoints. The project comprised an epidemiologic study, and a qualitative and quantitative synthesis of evidence. A cross-sectional study of 1,151 mothers-infant pairs accessing postnatal services at the Korle Bu Teaching Hospital in Accra (n = 592), and the four main health facilities in Cape Coast (n = 559) was conducted. Information on socioeconomic characteristics and activity patterns of mothers, and characteristics of the indoor and outdoor environment were collected in a structured questionnaire. Birth weight and gestational age was retrieved from hospital records. PUBMED, Ovid MEDLINE, SCOPUS and CINAHL databases were searched for studies investigating HAP exposure and pregnancy outcomes for the review. Multivariate modeling adjusting for confounders resulted in a 243g (95% CI: 496, 11) reduction in birth weight and 41% (risk ratio [RR] = 1.41; 95% CI: 0.62, 3.23) increased risk of low birth weight (LBW) for use of charcoal. Garbage burning was associated with a 195% (RR = 2.95; 95% CI: 1.10, 7.92) increased risk of LBW. The meta-analysis indicated an 86.43g (95% CI: 55.49, 117.37) reduction in birth weight and a 35% (summary-effect estimate [EE] = 1.35; 95% CI: 1.23, 1.48) increased risk of LBW for solid fuel use. Increased risk of other pregnancy endpoints with use of solid fuels was also noted in the meta-analysis. Moderate street vending activity and high traffic density in the vending area jointly resulted in 84% (RR = 1.84; 95% CI: 1.05, 3.24) and 29% (RR = 1.29; 95% CI: 0.68, 2.46) increased risk of LBW and preterm birth, respectively. Evidence of the effects of maternal socioeconomic disadvantage on pregnancy outcomes was noted, with HAP especially substantially mediating the observed effects. Interventions for mitigating the effects of solid fuel use on health call for eliminating barriers to the adoption of cleaner fuels and educating women about behavioral changes required to minimize exposure. Government should also extend their social safety net programs to pregnant women engaged in hazardous occupations to enable them give up or minimize the number of hours in the work. / Tiivistelmä Ilmansaasteet ovat merkittävä huolenaihe kehitysmaiden urbaaneilla alueilla teollisuuden ja ajoneuvoliikenteen lisäännyttyä sekä useimmissa kodeissa biomassan, hiilen ja jätteiden polttamisen takia. Urbaani köyhyys on kehitysmaissa laajamittaista, ja sisäilman saasteongelmien pahentamisen lisäksi se johtaa vaarallisiin ammatinvalintoihin, kuten kadulla tapahtuvaan myyntityöhön. sisäilman saasteiden ja sikiön kehityshäiriöiden välisistä yhteyksistä on kuitenkin vain vähän epidemiologisia todisteita. Katumyynnin terveysvaikutuksia on tutkittu hyvin vähän, eikä sen yhteyttä sikiön kasvuun ole tutkittu, vaikka naiset ovat vahvasti edustettuna kyseisellä alalla. Tässä väitöskirjassa tarkasteltiin sisäilman saasteiden ja ympäristön ilmansaasteiden vaikutuksia sikiön kasvuun ja raskauden kestoon sekä tutkittiin ympäristöaltisteiden roolia sosioekonomisen vähäosaisuuden vaikutuksessa sikiön kehityshäiriöihin. Väitöskirja koostuu epidemiologisesta tutkimuksesta sekä määrällisestä ja laadullisesta aineiston yhdistelemisestä. Poikittaistutkimukseen osallistui 1151 äiti-vauvaparia, jotka olivat käyneet synnytyksen jälkeen neuvolassa Korle Bu -opetussairaalassa Accrassa (n=592) tai jossain Cape Coastin neljästä pääsairaalasta (n=559). Kyselyllä kerättiin tietoa äitien sosioekonomisesta asemasta ja liikkuvuudesta sekä sisä- ja ulkoympäristön ominaisuuksista. Vauvojen syntymäpainot ja syntymähetken raskausviikot selvitettiin sairaaloiden rekistereistä. Sisäilman saasteille altistumista ja sikiön kehityshäiriöitä tarkastelevia tutkimuksia etsittiin katsausta varten PUBMED-, Ovid MEDLINE-, SCOPUS- ja CINAHL-tietokannoista. Monimuuttujamallissa, jossa sekoittavat tekijät oli huomioitu, puuhiilen käyttö pienensi syntymäpainoa 243 grammaa (95 % luottamusväli: 496-11) ja lisäsi alhaisen syntymäpainon riskiä 41 % (riskisuhde [RR]=1.41; 95 % luottamusväli: 0.62-3.23). Roskien polttoon liittyi 195 % (RR=2.95; 95 % CI: 1.10-7.92) suurentunut alhaisen syntymäpainon riski. Meta-analyysissä biomassan ja hiilen poltto alensi syntymäpainoa 86.43 grammaa (95 % luottamusväli: 55.49-117.37) ja lisäsi alhaisen syntymäpainon riskiä 35 % (meta-analyysin riskisuhde =1.35; 95 % luottamusväli: 1.23-1.48). Meta-analyysissä havaittiin myös muita biomassan ja hiilen polttoon liittyviä kohonneita kehityshäiriöiden riskejä. Kohtalainen katumyyntiaktiivisuus ja korkea liikennetiheys myyntialueella yhdessä lisäsivät matalan syntymäpainon riskiä 84 % (RR=1.84; 95 % luottamusväli: 1.05-3.24) ja ennenaikaisen syntymän riskiä 29 % (RR=1.29; 95 % luottamusväli 0.68-2.46). Tutkimuksessa todettiin äidin matalan sosioekonomisen aseman vaikutus sikiön terveyteen ja havaittiin, että sisäilman saasteiden rooli havaittujen vaikutusten välittäjänä on merkittävä. Biomassan ja hiilen polttamisesta aiheutuvien terveysuhkien ehkäisemiseksi puhtaampien polttoaineiden käyttöä tulisi edistää ja naisia tulisi valistaa siitä, kuinka ilmansaasteille altistumista voi vähentää. Hallituksen tulisi sosiaalitukien avulla mahdollistaa vaarallisissa ammateissa työskentelevien, raskaana olevien naisten työajan minimointi.

Abstract Physical activity provides important physical health benefits for young people. However, the information on physical activity in association with various social, educational and mental health factors among adolescents is scarce. This study aimed to evaluate how physical activity is related to adolescents’ emotional and behavioural problems, self-rated health, educational attainment and parental socio-economic position, and how these factors interrelate with each other. The study population consisted of the Northern Finland Birth Cohort 1986 (N = 9432). Data on physical activity, emotional and behavioural problems, self-rated health, educational attainment and parental socio-economic position at age 15–16 years was collected by postal inquiries in 2001–2002. Logistic regression models were used to study the associations between these factors. High parental socio-economic position was associated with being physically active among adolescents. Physical inactivity was related to emotional, social, thought and attention problems, and rule-breaking behaviour. Physical inactivity, emotional, behavioural and social problems, and low parental socio-economic position were related to poor self-rated health. In addition, higher levels of physical activity, fewer behavioural problems, and higher parental socio-economic position were associated with high self-perceived academic performance and future plans for higher education. Physical inactivity during adolescence is associated with several emotional and behavioural problems, and poor self-rated health, whereas being physically active is related to higher educational attainment. Developmentally appropriate and enjoyable physical activity could have an important role in enhancing adolescents’ health, well-being, and educational attainment. / Tiivistelmä Liikunta edistää lasten ja nuorten fyysistä terveyttä. Liikunnan yhteyksistä sosiaalisiin tekijöihin, nuorten koulumenestykseen ja mielenterveyteen on kuitenkin vähän tietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää liikunnan yhteyksiä nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja koulumenestykseen. Lisäksi selvitettiin liikunnan, terveyteen ja koulutukseen liittyvien tekijöiden, sekä perheen sosioekonomisen aseman keskinäisiä suhteita. Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (N =  9432). Liikunta-aktiivisuus, perheen sosioekonominen asema, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöiden esiintyvyys, koettu terveys ja koulumenestys selvitettiin postikyselyllä 15–16-vuotiaana vuosina 2001–2002. Muuttujien välisiä yhteyksiä testattiin logistisella regressioanalyysilla. Vanhempien korkea sosioekonominen asema oli yhteydessä nuorten liikunnalliseen aktiivisuuteen. Vähäinen liikunnan harrastaminen liittyi tunne-elämän häiriöihin, sosiaalisiin ongelmiin, ajatus- ja tarkkaavuushäiriöihin sekä sosiaaliseen käytöshäiriöön. Vähäinen liikunta, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöt sekä vanhempien alhainen sosioekonominen asema liittyivät huonoon koettuun terveyteen. Lisäksi liikunnallinen aktiivisuus, vähäiset käyttäytymisen häiriöt sekä vanhempien korkea sosioekonominen asema olivat toisistaan riippumatta yhteydessä nuorten hyvään koulumenestykseen ja opintosuunnitelmiin. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että vähäinen liikunta on yhteydessä nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin sekä huonoon koettuun terveyteen, kun taas liikunnallinen aktiivisuus liittyy hyvään koulumenestykseen. On mahdollista, että monipuolisen, ikä- ja kehitystasolle sopivan liikunnan avulla voidaan edistää nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä koulutuksellisia edellytyksiä.

Abstract Skin diseases are common: one in every three of all general practice patients have at least one dermatological problem. However, epidemiological studies addressing the overall prevalence of skin diseases are sparse. The skin is the largest organ in the body and it has several vital and immunological functions. Cutaneous signs are often the first manifestation of many systemic diseases. The aim of this study was to determine the overall prevalence, and the distribution according to sex and socioeconomic status, of skin diseases in an adult population. The study particularly focused on multiple melanocytic naevi and their risk factors because multiple melanocytic naevi are the strongest risk factor for melanoma. A further aim was to analyse the association between cutaneous disorders and systemic conditions; specifically to determine whether abnormal skin findings in toe webs have an association with abnormal glucose metabolism and whether skin diseases have a relationship with systemic low-grade inflammation. For these purposes a comprehensive dermatological evaluation was performed as a part of the 46-year follow-up survey of the Northern Finland Birth Cohort 1966. Data on this cohort have been collected since birth. Numerous laboratory tests were also performed cross-sectionally during the 46-year follow-up survey, including an oral glucose tolerance test and the measurement of fasting plasma glucose and glycated haemoglobin fraction. High sensitivity C-reactive protein was measured as a marker of low-grade inflammation. Over half (60%) of the 1 932 individuals examined had at least one skin disorder requiring further treatment. The need for treatment was more common in males and those with lower socioeconomic status. Multiple melanocytic naevi were found in 12% of individuals; high educational level, male sex and fair skin type increased the risk. Abnormal skin findings in toe web spaces was associated with undiagnosed type 2 diabetes. Atopic eczema, rosacea and onychomycosis were associated with low-grade inflammation. This unique study with nearly 2 000 subjects reports for the first time the overall prevalence of skin diseases in an unselected Finnish population. Its findings support the previous postulate that skin diseases are common in adults and suggest that skin evaluation should be an essential part of routine medical examinations in clinical practice. / Tiivistelmä Ihotaudit ovat yleisiä, ja jopa 30 %:lla yleislääkärin potilaista on jokin ihoon liittyvä ongelma. Väestötason tutkimuksia ihotaudeista on kuitenkin niukasti. Iho on ihmisen suuri elin, ja sillä on useita tärkeitä tehtäviä, kuten osallistuminen immunologiseen puolustukseen. Monet yleissairaudet voivat näkyä iholla jo ennen taudin puhkeamista ja ihoilmentymät voivat olla varhaisia merkkejä piilevästä sairaudesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää ihotautien esiintyvyys aikuisväestössä sekä ihotautien jakautuminen sukupuolen ja sosiaalisen aseman suhteen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää runsasluomisuuden (yli 50 pigmenttiluomea) esiintyvyyttä ja sen riskitekijöitä, sillä runsasluomisuus on melanooman merkittävin riskitekijä. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää ihotautien yhteyttä yleissairauksiin, kuten poikkeavien varvasvälilöydösten yhteyttä häiriintyneeseen sokeriaineenvaihduntaan sekä matala-asteisen tulehduksen ja ihotautien välistä yhteyttä. Osana Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:n 46-vuotistarkastusta tehtiin kokonaisvaltainen ihon tutkiminen yhteensä 1 932:lle tutkimushenkilölle vuosina 2012–13. Samassa yhteydessä tutkittavilta määritettiin paastoverensokeri ja pitkäaikainen verensokeri sekä tehtiin sokerirasitustesti sokeriaineenvaihdunnan häiriön toteamiseksi. Matala-asteisen tulehduksen arvioimiseksi määritettiin herkkä C-reaktiivinen proteiini. Tutkimusjoukon pitkäaikaiset taustatiedot perustuivat syntymäkohortin aiempiin aineistoihin. Tutkittavista 60 %:lla todettiin jokin hoitoa vaativa ihotauti. Hoidon tarve oli suurempaa miehillä ja matalammissa sosiaaliluokissa. Runsasluomisuutta esiintyi 12 %:lla, ja korkea koulutustaso, miessukupuoli ja vaalea ihotyyppi lisäsivät riskiä. Varvasväleissä esiintyvät muutokset liittyivät diagnosoimattomaan diabetekseen. Atooppinen ihottuma, ruusufinni ja kynsien sieni-infektioon sopivat muutokset olivat yhteydessä matala-asteiseen tulehdukseen. Tämä lähes 2 000 henkilön koko ihon kliiniseen tutkimukseen perustuva työ raportoi ensimmäistä kertaa ihotautien yleistä esiintyvyyttä suomalaisessa, valikoitumattomassa väestössä. Tutkimus tukee aiempaa oletusta, jonka mukaan ihotaudit ovat aikuisväestössä yleisiä; ihon tutkiminen tulisi olla oleellinen osa potilaan kliinistä perustutkimusta.