Abstract The phenomenon of networking has been the subject of considerable research and has made a significant contribution to business practice. In business life networks of different kinds are found as common modes of operation, and confirms the clear advantages of networks. This has increased the interest of academic research in networking. The theoretical research has extended from dyad relationships to more complicated forms, such as systems of innovation. Networking has not only been a popular research area in the field of economics, but also in the social sciences. The resulting interdisciplinary perspectives have provided new insights into the multi-faceted phenomenon of networking. This thesis is a qualitative case study. The case network is the ICTnetwork in the Oulu area in northern Finland. During the last few decades, the Oulu area has grown and established itself as one of the most important centres of wireless communication. This has been recognised worldwide and it has been labelled the “Oulu-phenomenon”. The main theoretical frameworks for this study are business and social networks theories, supplemented by innovation system and regional development theories. A network is defined in this study as A group of actors that works intentionally together to harness the long term business capabilities of the network of participants and exchange information form the business enabling network. Between the actors there can either be formal commercial relations or the relations can be informal i.e. social relations. Based on the case study, the principal contribution of this study is a novel model of networking – identified as a business enabling network – the assets of which are a goal, trust, competence, an infrastructure, and continuity. A business enabling network model is operationalized on the basis of a five-level network maturity model. These models are described in the study and provide a novel framework for the development and assessment of regional business networks. Furthermore, the study increases the understanding of the case network's operations. / Tiivistelmä Verkostoilmiö on osoittautunut hedelmälliseksi sekä tutkimuksen että käytännön kannalta. Liike-elämässä erilaiset verkostot muodostavat yhä merkittävämmän yhteistyön muodon, mikä on seurausta verkostojen eduista. Tämä kehitys on myös lisännyt akateemisen tutkimuksen kiinnostusta verkostoja kohtaan. Teoreettiset tarkastelukulmat ovat laajenneet kahdenvälisistä suhteista monimutkaisempiin verkostoihin kuten innovaatiojärjestelmiin. Liiketaloustieteen lisäksi verkostoituminen on ollut kiinnostava tutkimusalue myös sosiologiassa. Erilaisten tieteellisten näkökulmien yhdistäminen on tuottanut uusia näkökulmia kiinnostavaan ja merkittävään verkostoilmiöön. Tämä väitöstutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen case-verkostona on ollut informaatio- ja kommunikaatioteknologian verkosto Pohjois-Suomessa Oulun alueella. Muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana Oulun alue on noussut globaalisti yhdeksi tärkeäksi langattoman kommunikaatioteknologian keskukseksi. Tämä on huomioitu myös kansainvälisesti ja se on saanut nimen "Oulu-ilmiö". Keskeisimmät teoreettiset viitekehykset tässä tutkimuksessa ovat liiketoiminta ja sosiaaliset verkostot, joita on täydennetty innovaatio järjestelmien ja alueellisen kehittymisen teorioilla. Tässä tutkimuksessa verkosto on määritelty seuraavasti: Verkoston muodostavat toimijat, jotka toimivat tietoisesti yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi ja joiden välillä tapahtuu informaation vaihdantaa. Verkoston toimijoiden välillä voi olla liikesuhteita tai suhteet voivat olla epävirallisia eli sosiaalisia suhteita. Tutkimuksen keskeisenä kontribuutiona on uudenlainen verkostomalli – liiketoimintaa tukeva verkosto, jonka keskeiset tekijät ovat verkoston päämäärä, luottamus, osaaminen, infrastruktuuri ja jatkuvuus. Kehitetty verkostomalli on operationalisoitu viisintasoisen verkoston kypsyysmallin avulla. Kehitetyt mallit tarjoavat viitekehyksen alueellisten verkostojen kehittämiseen ja arviointiin. Lisäksi tutkimus on syventänyt ja monipuolistanut ymmärtämystä case-verkoston toiminnasta.

Diss. -- Turun yliopisto.

Abstract At present, collaborative strategies are an important part of developing the capabilities to be able to compete in the 21st Century since knowledge or innovations cannot develop entirely within a single firm. Collaboration provides invaluable resources that a firm cannot create through knowledge transfer mechanisms. The purpose of this doctoral dissertation is to enhance understanding of knowledge transfer in requirements engineering in the context of collaborative product development. The research is qualitative by nature and utilises the case study methodology. Data collection was conducted through interviews and surveys with informants in high-tech enterprises. The results indicate that collaboration in product development is very important and acts as a means of obtaining external resources, especially knowledge. However, collaboration is not an easy practice; it involves many challenges. In order to improve the practice of collaboration, it is necessary to manage and leverage the transfer of knowledge. According to the results, in order to increase the effectiveness of knowledge transfer over enterprise interfaces, each knowledge type needs to be transferred through the suitable transfer channel at the right time. The results also indicate that the individual relationships among buyers and suppliers are an essential element for long-term collaboration and common platforms or tools need to be developed to support collaborative product development over enterprise interfaces. / Tiivistelmä Kiristyvän kilpailun tilanteessa yritykset etsivät keinoja tehostaakseen toimintaansa. Yksi keino tähän on yhteistyökumppanina toimivien yritysten hyödyntäminen tuotekehityksessä. Yhteistyökumppanien hyödyntämisellä yritykset pyrkivät muun muassa tukemaan innovatiivisuutta ja täydentämään tuotekehityksessä tarvittavia kyvykkyyksiä. Tähän pyritään hankkimalla lisää resursseja, erityisesti tietämystä ja osaamista, jota yrityksellä ei itsellään ole tai joka on ulkoistettu aiemmin. Tässä väitöskirjassa perehdytään yritysyhteistyötä hyödyntävään tuotekehitystoimintaan ja tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä osaamisen siirrosta erityisesti vaatimusten hallinnan prosessissa. Tämä väitöskirjatyö on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto on hankittu haastatteluilla ja kyselyillä korkeanteknologian yrityksistä. Tutkimustulosten mukaan yritysten välinen yhteistyö tuotekehityksessä on merkittävässä roolissa moderneissa yrityksissä. Tällöin voidaan puhua ulkopuolisten resurssien, erityisesti ulkoisen osaamisen hyödyntämisestä tuotekehityksessä. Tulosten mukaan on kuitenkin huomioitava, että yritysyhteistyö on varsin monimutkaista ja haastavaa toteuttaa. Yritysten tulee paremmin johtaa osaamisen siirtoa yhteistyökumppaneiden välillä ja panostaa osaamisen siirtoon liittyviin toimintatapoihin ja työkaluihin. Yritysten välisen osaamisen siirron tehokkuuden lisäämiseksi tulee huomioida, että erityyppinen osaaminen tulee siirtää sille ominaisen kanavan kautta juuri oikeaan aikaan. Tulosten mukaan yrityksissä toimivien henkilöiden väliset suhteet ovat keskeisessä roolissa pitkän aikavälin yritysyhteistyölle. Tukeakseen paremmin yritysyhteistyötä tuotekehityksessä yritysten tulisi kehittää yhteisiä alustoja tai työkaluja osaamisen siirtoon.

Abstract In my research I look at sound structure variation and change in the Viena dialect of two Karelian villages Jyskyjärvi and Kalevala. I explore how the final syllable A-ending vowel combinations (iA, eA, UA and OA) and long vowels aa and ää are represented in modern Viena dialects and how vowel clusters have changed in pronunciation over a period of thirty years. I study the change in language in real-time: I compare recorded interviews made between 1967–1971 and 2001. Methodologically my research stems from the sociolinguistic research tradition as well as language contact research. The central question is how the closely related Finnish language has perhaps begun to affect the Viena Karelian language. Looking at linguistic changes, one aim is to test morphological and lexical diffusion theories and strive to advance said theories. As regards idiolectic variation, I explore how the language attitudes of the informants affect their language variation and how a social network and its structure can explain the differences in idiolectic variation. The results show that there is a significant amount of variation in Viena Karelian's final syllable A-ending vowel clusters. This may have been affected by the minority position and endangered status of the Karelian language as well as the great changes in the society. Variation and linguistic change is affected by, among other things, morphological factors, frequency of lexemes, and the attempt at symmetry of the vowel clusters. In certain vowel clusters the typical variant of Viena dialects has become more common. However, in certain vowel clusters, a contact-initiated variant has increased in popularity. The data also show changes, which seem to have been affected by reasons external to the language (language contact) and reasons internal to the language (emergent systemic change). In this study, the testing of the diffusion theories shows that contact-initiated variants are becoming more common often in the order of an inverted morphotactic hierarchy and more easily taking hold of broad-frequency form groups. Contrary to my expectations, changes spreading from below have not in my data always progressed in the order of morphotactic hierarchy. The progression of language change may be mixed up by the transformation in the nature of the language change. The changes in the lexicon, on the other hand, have primarily progressed according to the hypothesis that changes spreading from below first affect the most frequently used vocabulary and changes spreading from above first affect the less used part of the vocabulary. The results of individual differences in variation show that the wide spread use of certain variants can be explained by the structure of the social network and the network members' influence on each other. However, social networks alone cannot be used to explain language change. Instead, the results of the study show that attitudes towards language and a person's ethnic loyalty affect the language choices made. Contact-induced shifts are generally more frequent in those informants' language to whom Finnish is a more enticing prestige language than Karelian. / Tiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani kahdessa karjalaiskylässä, Jyskyjärvellä ja Kalevalassa, puhuttavan vienalaismurteen äännerakenteen variaatiota ja muuttumista. Selvitän, miten jälkitavujen A-loppuiset vokaaliyhtymät (iA, eA, UA ja OA) sekä kaksoisvokaalit aa ja ää edustuvat nykyvienalaismurteissa ja miten vokaalijonojen edustus on muuttunut 30 vuodessa. Kielen muuttumista tutkin reaaliajassa: vertailen toisiinsa 1970-luvun taitteessa ja 2000-luvun taitteessa tallennettujen haastattelujen kieltä. Lähtökohdiltaan työni liittyy sekä sosiolingvistiseen tutkimusperinteeseen että kielikontaktitutkimukseen. Keskeinen kysymys on, miten vienankarjalan läheinen sukukieli, suomi, vaikuttaa nykyvienankarjalaan. Kielenmuutosten seuraamisessa yksi tavoite on myös testata morfologisen ja leksikaalisen diffuusion teorioita sekä pyrkiä kehittämään mainittuja teorioita eteenpäin. Variaation idiolekteittaisen tarkastelun kohdalla selvitän, miten informanttien kieliasenteet vaikuttavat heidän kielelliseen variaatioonsa ja pystyvätkö sosiaalinen verkko ja sen rakenne selittämään variaation idiolekteittaisia eroja. Tulokset osoittavat, että variaatio vienankarjalan jälkitavujen A-loppuisissa vokaalijonoissa on erittäin runsasta. Tähän lienevät vaikuttaneet karjalan kielen vähemmistöasema ja uhanalaisuus sekä suuret yhteiskunnalliset muutokset. Variaatiota ja kielenmuutoksia ovat säädelleet muun muassa morfologiset tekijät, lekseemien taajuus sekä jälkitavujen vokaalijonojen pyrkimys symmetriaan. Eräissä vokaalijonoissa vienalaismurteiden tyypillisin variantti on alkanut yleistyä, ja eräissä vokaalijonoissa taas kontaktilähtöinen variantti on lisännyt suosiotaan. Aineistossani on havaittavissa myös muutoksia, joihin lienevät vaikuttaneet sekä kielenulkoiset syyt (kielikontakti) että kielensisäiset syyt (orastava systeeminmuutos). Tässä työssä diffuusioteorioiden testaaminen on osoittanut, että kontaktilähtöiset variantit yleistyvät kielessä usein käänteisessä morfotaktisen hierarkian mukaisessa järjestyksessä ja tarttuvat herkemmin suurtaajuisiin muotoryhmiin. Sitä vastoin alhaalta leviävät muutokset eivät ole aineistossani aina edenneet morfotaktisen hierarkian mukaisessa järjestyksessä, kuten olen olettanut. Muutoksen muotoryhmittäistä etenemistä saattaakin "sekoittaa" muutoksen luonteen muuttuminen. Lekseemeittäin muutokset ovat edenneet pääosin hypoteesini mukaisesti: alhaalta leviävät muutokset ovat tarttuneet ensin sanaston suurtaajuiseen osaan ja ylhäältä leviävät muutokset ensin sanaston pientaajuiseen osaan. Tulokset variaation yksilöllisistä eroista osoittavat, että eräiden varianttien taaja käyttö selittyy sosiaalisen verkon rakenteesta ja verkon jäsenten vaikutuksesta mutta sosiaaliset verkot yksinään eivät pysty kielen vaihtelua selittämään. Sen sijaan tulokset viittaavat siihen, että kieliasenteet ja ihmisen etninen lojaalisuus vaikuttavat siihen, millaisia kielellisiä valintoja hän tekee. Kontaktilähtöiset innovaatiot ovat monin kohdin yleisempiä sellaisten informanttien kielessä, joille suomi on karjalaa vetovoimaisempi prestiisikieli.