Abstract The aim of the study was to open up, define and categorise the concept of equality as a value of nursing ethics research. The goal of the study was to acquire tools that would help to understand the background, meaning and possibilities of the concept of equality in nursing ethics research. The research was positioned in conceptual basic study of nursing ethics, and it followed a philosophical approach, which consisted of three phases: problematisation, explication and argumentation. During problematisation, a systematic review of literature was conducted to define the concept of equality and its theoretical starting points in previous nursing ethics research. This study characterised the concept of equality in previous nursing ethics research as monolithical liberalistic-individualistic privilegisation. Here, monolithical meant that in previous nursing ethics research, equality had been a key value that was argued through classical but fairly uniformly interpreted theoretical starting points. At times, the status of equality had been so self-evident that its theoretical starting points were sometimes accepted with very little critique and no explicit examination. Liberalistic-individualistic privilegisation manifested itself as emphasising the individual, emphasising the community and as internal conflict of the concept in terms of practical nursing. The theoretical frame of reference of the study, based on feminist moral philosophy, was defined during explication. It viewed equality as a changing and evolving ethical value, depicting interrelations between people, with different implications in different relationships. In this study, equality was described using the concept of trilogical equality. This means that in addition to monolithical liberalistic-individualistic privilegisation, equality in nursing ethics research calls for taking into account three dimensions defining equality, i.e. the concepts of difference, dependence and power. As a world order principle, difference meant diversity, in which it is significant and valuable in itself. Understanding differences lead to acknowledging the difference and the resulting dependence between individuals or groups. Through redefinition of difference and dependence, power obtained its new meanings, where focus was given to the asymmetry and lack of dominance connected with it. During argumentation, the concept of trilogical equality brought a range of concepts into the study of equality within nursing ethics research, through which the practical encounter of nursing and health care could be approached. The results of the study can be used to develop the range of concepts concerning equality in nursing ethics research and the ethical discussion on it, as well as to develop nursing ethics research and teaching. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli avata ja jäsentää tasa-arvon käsitettä hoitotyön etiikan tutkimuksen arvona. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä käsitteen taustoista ja näkökulmista. Tutkimus sijoittui hoitotieteen käsitteelliseen perustutkimukseen. Se noudatti filosofista tutkimustapaa, joka muodostui problematisoinnin, eksplikoinnin ja argumentoinnin vaiheista. Problematisoinnin vaiheessa tasa-arvosta rakennettiin viitekehys, jonka avulla analysoitiin aikaisemman hoitotyön etiikan tutkimuksen tasa-arvon käsite. Eksplikoinnin vaiheessa määritettiin feministiseen moraalifilosofiaan perustuva trilogisen tasa-arvon näkökulma. Tämän avulla jäsennettiin, syvennettiin ja kehitettiin edelleen aikaisempaa hoitotyön etiikan tutkimuksen tasa-arvon käsitettä. Argumentoinnin vaiheessa arviointiin trilogisen tasa-arvon näkökulman mahdollisuutta avata hoitotyön etiikan tutkimuksen tasa-arvon käsitettä. Tämän tutkimuksen mukaan aikaisemman hoitotyön etiikan tutkimuksen tasa-arvon käsite oli luonteeltaan monoliittinen, joka tarkoitti sitä, että tasa-arvo on keskeinen ja itsestään selvä universaaliin ihmisarvoon perustuva arvo. Käsitteelle määritettiin kaksi ulottuvuutta. Ensimmäistä eli teoreettista ulottuvuutta kuvasti liberalistis-individualistinen etuoikeutus. Tällä tarkoitettiin sitä, että yksilö asetetaan tasa-arvon tarkastelussa ensisijaiseen asemaan ja tuota asemaa pyritään turvaamaan distributiivisen tasa-arvon rakenteiden avulla. Toista eli toiminnallista ulottuvuutta kuvasi hajaannus. Hajaannuksella tarkoitettiin sitä, ettei tasa-arvon käsitteen teoreettinen ulottuvuus kyennytkään vastaamaan toiminnallisen ulottuvuuden esiin nostamiin kysymyksiin. Toiminnallinen ulottuvuus jopa haastoi universaalin ihmisarvon ja tasa-arvoa turvaavien rakenteiden toteutumisen. Lisäksi hoitotyön kontekstuaalinen ja konkreettinen kohtaaminen toivat esille käsitteen rajapinnat eli tasa-arvon toiminnallista ulottuvuutta lähellä olevat käsitteet. Tutkimus tuotti näkökulman, jossa tasa-arvo ymmärrettiin siten, että se on muuttuva ja muuntuva ihmisten suhteita ja välejä kuvaava eettinen arvo. Lisäksi se saa eri suhteissa erilaiset merkitykset. Tätä kuvattiin eron, riippuvuuden ja vallan käsitteillä ja sitä kutsuttiin trilogisen tasa-arvon näkökulmaksi. Näkökulmassa ero merkitsi yksilöihin tai ryhmiin liittyvää itsessään arvokasta ja merkityksellistä epähierarkkista moninaisuutta. Ihmisten eroista ja erilaisuudesta johtuen ihmiset ymmärrettiin toisistaan väistämättä riippuvaisiksi. Riippuvuus ymmärrettiin myönteisenä olemisen perusedellytyksenä, johon sisältyvä valta oli luonteeltaan vastuullista, asymmetristä ja dominoimatonta. Trilogisen tasa-arvon näkökulma avasi tasa-arvon käsitettä sekä teoreettisen että toiminnallisen ulottuvuuden kautta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyön etiikan tutkimuksen tasa-arvoa koskevan käsitteistön ja siitä käytävän eettisen keskustelun kehittämiseen sekä hoitotyön etiikan tutkimukseen ja opettamiseen.

Abstract This study scrutinises sexist harassment and the construction of gender equality policy at the University of Oulu, one of the largest universities in Finland. Furthermore, the study addresses policies that are intended to prevent gender and sexual harassment, the implementation of such policies, and their practical outcomes. Universities are a place of knowledge (re-)production, but research suggests that sexist harassment at least occasionally bothers, and may even call into question, the central tasks of the academy—the creation and maintenance of knowledge. Acker’s theory of gendered organisation is used to frame the analysis of the study on three levels: structures, resources and processes. Lukes’s and Olsen’s views regarding power are used to locate and make visible blind spots of gender equality work related to sexual harassment. Nussbaum’s capabilities approach is used to strengthen the individual agency perspective. Additionally, intersectionality is considered in the analyses. The method of research is a case study. Detailed and intensive knowledge is produced by using various complementary data, analysis methods, vantage points and perspectives. The research contributes to the conceptual-theoretical discussion of the development of gender equality work at organisations. Based on this study, I argue that it would be reasonable to use the term sexist harassment when individual harassment experiences and organisational harassment incidences are discussed. Additionally, the concepts of sexism and sexist discrimination should be considered, especially when the ideology behind the harassment is addressed. Nussbaum’s capabilities approach complements Acker’s theory of gendered organisations in a meaningful manner by providing concrete gender equality indicators for organisations’ gender equality work. / Tiivistelmä Tutkimus tarkastelee seksististä häirintää ja sukupuolten tasa-arvopolitiikan rakentumista Oulun yliopistossa, joka on yksi suurimmista yliopistoista Suomessa. Lisäksi tutkimus paikantuu toimenpiteisiin jotka on tarkoitettu sukupuolisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseen, näiden toimenpiteiden toimeenpanoon ja niiden käytännöllisiin seurauksiin. Yliopistot ovat tiedon tuottamisen paikkoja, mutta tutkimuksen mukaan seksistinen häirintä vähintäänkin tilanteisesti haittaa ja voi jopa kyseenalaistaa akatemian keskeisten tehtävien — uuden tiedon tuottamisen ja ylläpitämisen – toteuttamista. Ackerin sukupuolistuneiden organisaatioiden teoriaa käytetään analyysin kehikkona kolmella tasolla: rakenteet, resurssit ja prosessit. Lukesin ja Olsenin valtakäsitteitä käytetään paikantamaan ja tekemään näkyväksi tasa-arvotyön katvealueita, jotka liittyvät seksuaalisen häirinnän eliminoimiseen. Nussbaumin inhimillisten kyvykkyyksien lähestymistapaa käytetään vahvistamaan yksittäisen toimijan perspektiiviä. Lisäksi analyysissa otetaan huomioon intersektionaalisuus. Tutkimusmenetelmänä on tapaustutkimus. Yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa tuotetaan käyttämällä vaihtelevia ja toisiaan täydentäviä aineistoja, analyysimenetelmiä, näkökulmia ja perspektiivejä. Tutkimus osallistuu käsitteellis-teoreettiseen keskusteluun sukupuolten tasa-arvotyön kehittämisestä organisaatiossa. Tutkimukseen perustuen esitän, että olisi perusteltua ottaa käyttöön käsite seksistinen häirintä, kun häirintää tarkastellaan häirittyjen näkökulmasta kokemuksen tasolla, ja käyttää käsitteitä seksismi ja seksistinen diskriminaatio viitattaessa häirinnän taustalla vaikuttavaan ideologiaan ja häiritsijän teon luonteeseen. Nussbaumin inhimillisten kyvykkyyksien lähestymistapa täydentää mielekkäällä tavalla Ackerin sukupuolistuneiden organisaatioiden teoriaa, koska se tarjoaa konkreettisia indikaattoreita organisaatioille niiden työssä tasa-arvon edistämiseksi.

Abstract The research observes the profession of reporters in the decades when the field underwent several different changes. The development of editorial hierarchy and the transition to a five day working week increased the need for reporters. At the same time, the strenghtening of trade union politics changed the field towards a more professional direction. In terms of gender, the profession became more balanced when the number of female reporters increased. Female reporters entered the field when the demand for new reporters became higher. However, the change was also connected to the overall development in the Finnish society. It was first and foremost women’s opportunities for work that were negotiated in the role debate that was going on during the 1960s. When the debate turned into an official policy that was maintained through legislation, attention was paid to the gendered structures of working life. During the 1970s, women became a part of career world for good. Finnish working life remained segregated but the profession of reporters was one of the fields where both genders had the same duties. However, the profession was not equal in terms of gender. Female reporters were paid less than their male colleagues and they did not have the same opportunities for promotions. What is more, male reporters worked more often as special reporters whereas females remained as all round reporters. In addition, the vocational culture was still based upon masculine values. Within oral history, the gendered structures of the profession were overshadowed by the rhetorics of sameness. In other words, the profession was seen as equal in terms of gender. The explanation can be found in the Finnish gender culture that maintains the idea of gender neutrality of working life. However, the rhetorics also repeated the ideals of equality that prevailed during the 1960s and 1970s. Furthermore, other factors that divided the profession of reporters like age, political background and education also covered up the question of gender. The source material consists of oral history, archival sources and media texts. Sources form different periods of time are read against each other and the experiences of reporters are connected to the discourses of the 1960s and 1970s. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan toimittajan ammattia vuosikymmeninä, jolloin ala koki useita erilaisia muutoksia. Toimitushierarkian kehittyminen ja siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon lisäsivät toimittajien tarvetta ja samanaikaisesti ammatillisten etujen ajaminen muutti alaa professionaalimpaan suuntaan. Myös ammattikunnan sukupuolirakenne alkoi tasapainoistua, kun alalle tuli aiempaa enemmän naistoimittajia. Toimittajanaisten määrän kasvu vastasi lisääntyneen toimittajatarpeen aiheuttamaan kysyntään, mutta muutos liittyi myös suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneeseen kehitykseen. 1960-luvun roolikeskustelussa neuvoteltiin ennen kaikkea naisten työssäkäynnin mahdollisuuksista, ja tasa-arvokeskustelun valtiollistuttua päähuomio kiinnittyi työelämän sukupuolittuneisuuteen. Naiset siirtyivätkin 1970-luvulla työelämään jäädäkseen. Suomalainen työelämä säilyi kuitenkin eriytyneenä, ja toimittajan ammatti oli yksi niistä harvoista aloista, joilla naiset ja miehet tekivät samaa työtä. Tämä ei tarkoittanut kuitenkaan sitä, että ala olisi ollut tasa-arvoinen. Toimittajanaisten asema oli miehiä heikompi niin palkkauksessa kuin urakehityksessäkin. Sukupuoli näkyi myös toimitustyössä, jossa erikoistoimittajan tehtävät menivät pääsääntöisesti miehille, kun taas naiset työskentelivät ennen kaikkea uutistoimittajina. Myös ammatillinen kulttuuri rakentui edelleen maskuliinisten piirteiden varaan. Toimittajien muistelupuheessa ammattikunnan epätasa-arvoa tuottaneet käytännöt peittyivät kuitenkin samanlaisuuspuheen alle ja ammatti näyttäytyi tasa-arvoisena. Yhtäältä tämä selittyy suomalaisella sukupuolikulttuurilla, joka ylläpitää ajatusta työelämän sukupuolineutraaliudesta. Toisaalta taustalla on nähtävissä 1960- ja 1970-luvulla vallinnut tasa-arvokäsitys, joka korosti sukupuolten samuutta. Sukupuolta peittivät tutkittavina vuosikymmeninä alleen myös muut toimittajakuntaa erottaneet tekijät, joita olivat ikä, poliittinen tausta ja koulutus. Tutkimuksen lähdeaineisto koostuu muistitiedosta, aikalaisteksteistä ja arkistoaineistoista. Eri aikoina syntyneitä lähteitä luetaan toisiaan vasten, ja toimittajien kokemukset kiinnitetään 1960- ja 1970-luvun ajattelumalleihin.