Abstract The potential of information technologies to enable fundamental and enduring change in individuals’ health and well-being activities has recently gained significant research and policy attention. Moreover, there has been increasing interest in persuasive systems that are designed to induce and influence people to change their attitudes and behaviors. This dissertation consists of five studies, including two qualitative studies and three quantitative field studies (including 616 real users of such persuasive systems), that are closely related and successively build upon each other to jointly address the central research question: To what extent persuasive systems design has an influence on consumers’ intention to adopt health behavior change support systems? The foremost conceptual foundation is the work on persuasive systems design, which further elaborates the features, affordances, and capabilities of systems that can be effective in inducing short-term as well as sustained behavior. The focal point is on the four distinct categories of persuasive systems design: (i) primary task support; (ii) dialogue support; (iii) perceived system credibility; and (iv) social influence. The interplay between the categories and other related constructs, such as unobtrusiveness and design aesthetics, is investigated through rigorous statistical analyses, including partial least structural equation modeling. The results demonstrate that persuasive systems design has a significant impact on consumers’ adoption of health behavior change support systems in different stages of adoption. The work addresses a problem salient to research, policy, and practice and builds upon strong theoretical and conceptual foundations. The research also extends prior technology adoption literature in information systems in a useful way by examining questions related to the design of systems in a novel and consequential domain. / Tiivistelmä Informaatioteknologian rooli ja potentiaali yksilöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä on viime aikoina saanut merkittävää huomiota sekä tutkimuskentällä että julkisessa keskustelussa. Kasvavaa kiinnostusta on osoitettu erityisesti vakuuttaviin tietojärjestelmiin, jotka ovat suunniteltu vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen. Väitöskirja koostuu yhteensä viidestä tutkimuksesta, joista kaksi on laadullisia tutkimuksia ja kolme määrällisiä kenttätutkimuksia. Kenttätutkimuksissa järjestelmiä on tutkittu yhteensä 616 loppukäyttäjällä. Väitöstyön tutkimukset liittyvät läheisesti toisiinsa ja vastaavat yhdessä keskeiseen tutkimuskysymyksen: missä määrin vakuuttavien järjestelmien suunnittelumenetelmillä on vaikutusta kuluttajien aikomukseen ottaa käyttöön terveyskäyttäytymisen muutoksia tukevia järjestelmiä? Työn tärkein käsitteellinen perusta kytkeytyy vakuuttavien järjestelmien suunnitteluun, jossa käsitellään yksityiskohtaisesti järjestelmien ominaisuuksia, käyttömahdollisuuksia ja valmiuksia, jotka voivat olla tehokkaita sekä lyhyen aikavälin että pysyvän käyttäytymisen muutoksen tukemisessa. Väitöstyön keskeinen näkökulma on neljässä vakuuttavan suunnittelun kategoriassa: (i) ensisijaisen tehtävän tukemisessa; (ii) käyttäjän ja järjestelmän välisen vuoropuhelun tukemisessa; (iii) järjestelmän koetussa uskottavuudessa ja (iv) sosiaalisessa vaikutuksessa. Kyseisten kategorioiden vuorovaikutusta ja yhteyksiä on tutkittu tilastollisten analyysien ja rakenneyhtälömallien kautta. Sen lisäksi työssä on paneuduttu aiheeseen tiiviisti liittyvien tekijöiden, kuten teknologian “tunkeilemattomuuden” ja suunnitteluestetiikan merkitykseen teknologian käyttöönotossa. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että vakuuttavien järjestelmien suunnittelumenetelmillä on merkittävä vaikutus kuluttajien aikeisiin ottaa käyttöön ja käyttää terveyskäyttäytymisen muutoksia tukevia järjestelmiä. Väitöstyö perustuu vahvaan teoreettis-käsitteelliseen viitekehykseen ja käsittelee tutkimusongelmaa, joka on relevantti tutkimuksen, käytännön sekä julkisen päätöksenteon kannalta. Väitöstutkimus lisää hyödyllisellä ja uudella tavalla tietojärjestelmätieteen tietämystä teknologioiden käyttöönottoon liittyen.

Abstract The main task for most development-intensive organisations is to create, develop and commercialise new products and services. The technology push (TP) concept is considered an important competitive advantage for companies trying to create breakthrough products. Because development processes are risky and failure rates are high, especially in the case of technology pushed projects, defined success factors are valuable knowledge for the management of development-intensive firms. The prime objective of this study is to present a compact set of TP project success factors in an information and communication technology (ICT) context. Because the literature on new product development and innovation has presented many success factors for developed products, but has done so in a way that presents the factors as having a nebulous nature, the specification of TP success factors is also presented. The success factors are also empirically validated. The goal of the validation was to determine the relevance of the success factors introduced, and potentially define new ones. The validation was performed through an empirical study with semi-structured company interviews. As a result of this study we concluded that one success factor defined through the literature review should be removed due to a lack of relevance, that the other twelve success factors were validated, and three new success factors were identified during the empirical study. Eventually fifteen TP success factors are defined and presented. The practical relevance of this study is to help firm management to recognise the real actions needed to reduce product development risks. The theoretical relevance is in helping scholars to focus on key issues when studying the key factors of breakthrough development cases. / Tiivistelmä Tuotekehitystä harjoittavien yritysten päätehtävänä on luoda, kehittää ja kaupallistaa uusia tuotteita ja palveluita. Yritysten pyrkiessä luomaan läpimurtotuotteita, ”Technology push” -konseptia pidetään niille tärkeänä kilpailuetuna. Koska tuotekehitysprosessit ovat riskialttiita ja epäonnistumisen mahdollisuudet suuret erityisesti teknologiatyöntöisillä projekteilla, tarkasti määritellyt menestystekijät ovat arvokasta tietoa yritysten johdolle. Tämän työn päätarkoituksena on esitellä yhtenäinen ja tiivis joukko teknologiatyöntöisten projektien menestystekijöitä ICT toimialalla. Uusien tuotteiden kehittämistä ja innovaatioita käsittelevä lähdekirjallisuus esittelee lukuisia menestystekijöitä. Ne on kuitenkin esitelty vaikeasti selitettävällä tai monimerkityksellisellä tavalla, joten olemme esittäneet myös niiden tarkat määrittelyt. Menestystekijät ovat validoitu myös empiirisesti. Validoinnin tarkoituksena oli löytää esiteltyjen menestystekijöiden relevanssi ja löytää mahdollisesti uusia menestystekijöitä. Validointi toteutettiin puolistrukturoiduilla yrityshaastatteluilla. Työn tuloksena esitetään kirjallisuuskatsauksen ja empiirisen validoinnin avulla määritellyt 15 teknologiatyöntöisten projektien menestystekijää. Tutkimuksen käytännöllinen merkitys on auttaa yritysjohtoa tunnistamaan tärkeät toiminnot tuotekehitysriskien madaltamiseksi. Tutkimuksen teoreettinen merkitys on auttaa tutkijoita keskittymään avainasioihin ja tunnistamaan menestystekijät läpimurtotuotetutkimuksessa.

Abstract The main objective of this study is to observe product development sourcing strategies over technology life-cycle stages, including assessing evaluation conditions and strategy formulating models. This dissertation approaches product development sourcing from the perspectives of 1) main concepts of product development and technology life-cycles, 2) mapping product development activities over technology life-cycles, 3) mapping product development sourcing over technology life-cycles, and 4) a decision making flowchart. The individual findings are further synthesised and a three dimensional view to analyse the strategic positioning of technology, product and market development as a core context of the organisation is presented. This as it is proposed that the product development sourcing strategies should be analysed and decided according to strategic positioning of the technologies, products and markets and based on the related life-cycle phases. Different product development sourcing strategies can increase the competitiveness of the company by effectively managing critical knowledge of the technology and product development resources. The dissertation is qualitative and inductive in nature and is based on both, reviewing the literature and interviewing experienced industrial managers. The empirical material is based on semi-structured interviews with R&D managers and meetings with R&D directors. The study was realised by investigating historical data on product development activities and sourcing strategies of one of the high-tech industry leaders over four technology generations. The technology evolution of all the generations are considered and the collected data is analysed to understand if there are any significant relationships with the literature based findings. The analysis consists of five individual publications and related synthesis in this compilation. The principal results of this study is a product development sourcing framework (PDSF) proposing how product development sourcing strategies could be managed according to technology maturity levels by considering the specific needs and motivations of each prevailing situation. This necessitates the understanding of the characteristics of different technology life-cycle stages, and evaluating product development activities. This study points out how different models can be utilised to support the evaluation. As a result, various factors can be used to support the product development sourcing decisions for each specific situation, whereas strategy formulating theories are also beneficial as a support for these decisions. The main implications include providing a structure, PDSF, to support managers in their decisions on product development activities and sourcing strategies. The created PDSF is an amalgam of seven technology life-cycles that enable cross-functional investigations over each technology with market penetration situation, manufacturing capabilities, product development factors, and sourcing capability factors of all technology products. Aside providing support for selecting suitable product development sourcing strategies, this study may also ease the considerations over killing unproductive projects and unprofitable product lines. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarkastelee tuotekehityksen hankintastrategioita teknologioiden, tuotteiden ja markkinasegmenttien eri elinkaarivaiheissa. Väitöskirja lähestyy tuotekehityksen hankintaa seuraavista näkökulmista: 1) tuotekehityksen ja teknologioiden elinkaarien pääkonseptit, 2) tuotekehitystoiminnat teknologianelinkaarien vaiheissa, 3) tuotekehityksen hankinnat teknologianelinkaaren vaiheissa, ja 4) päätöksenteon vuokaavio. Yksittäiset löydökset on edelleen syntetisoitu ja kolmiulotteinen näkemys teknologioiden, tuotteiden ja markkinoiden kehittymiseen on esitetty keskeisenä kontekstina organisaatioille. Väitöstutkimus esittää että tuotekehityksen hankintastrategiat pitäisi analysoida ja päättää perustuen teknologioiden, tuotteiden ja markkinoiden strategiseen positioon elinkaarivaiheissa. Erilaiset tuotekehityksen hankintastrategiat voivat parantaa yritysten kilpailukykyä teknologioihin ja tuotekehitysresursseihin liittyvän kriittisen tiedon tehokkaan johtamisen ansiosta. Väitöskirja on luonteeltaan laadullista tutkimusta hyödyntäen induktiivista päättelylogiikkaa perustuen sekä aiemman kirjallisuuden tarkasteluun, että empiirisesti puolistrukturoituihin haastatteluihin kokeneiden tuotekehityspäälliköiden ja -johtajien kanssa. Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla neljään eri teknologiasukupolveen liittyviä tuotekehityksen ja hankintastrategioiden historiatietoa ja aineistoa yhdessä johtavassa korkeanteknologian yrityksessä. Tarkasteltujen teknologiasukupolvien teknologiaevoluutiota on pohdittu ja kerättyä dataa on analysoitu mahdollisten merkittävien yhteyksien tunnistamiseksi ja ymmärtämiseksi suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Suoritettu analyysi sisältää viisi erillistä osajulkaisua ja tässä kokoomaosassa esitetyn synteesin. Tämän tutkimuksen keskeinen tulos on kehitetty tuotekehityksen hankintaviitekehys (PDSF) joka esittää tuotekehityksen hankintastrategioiden muodostamisen ja valitsemisen perustuen teknologioiden, tuotteiden ja markkinoiden kypsyysasteisiin, elinkaarivaiheisiin. Tämä edellyttää eri teknologiaelinkaarivaiheiden erityispiirteiden ymmärtämistä ja tuotekehitysaktiviteettien strategista arviointia. Tutkittuja strategisia tekijöitä voidaan hyödyntää tukemaan tuotekehityksen hankintamallin valitsemista ja päätöksiä. Tutkimuksen keskeiset implikaatiot sisältävät struktuurin luomisen, tuotekehityksen hankintaviitekehyksen (PDSF) muodossa tukemaan tuotekehitysjohtajia heidän päätöksenteossaan liittyen tuotekehityksen hankintastrategioihin. Luotu tuotekehityksen hankintaviitekehys mahdollistaa poikkiorganisaatiollisen tarkastelun tuotekehityksen strategisista hallintamalleista huomioiden teknologioiden, tuotteiden ja markkinasegmenttien elinkaaret ja niiden vaikutukset strategiseen päätöksen tekoon. Lisäksi, tämä tutkimus voi myös osaltaan helpottaa tuottamattomien tuotteiden ja tuotelinjojen lakkauttamiseen liittyvää analyysia ja päätöksentekoa.

Abstract Critical environmental situation requires academics and practitioners of various disciplines join efforts at planning sustainable development of the society. In information systems research, Green Information Systems and Technologies domain is the one that directly contributes to strengthening environmental values of individuals, communities, and organizations. Abundance of technology influences people most of the time. Although this influence is not always positive, research on persuasive technologies and behavior change support systems searches for the beneficial ways to utilize the impact of information systems on the daily activities of individuals. Ability to assist with encouraging certain behaviors is a defining characteristic of many contemporary systems and devices. Building on the knowledge obtained from the health domain, this dissertation investigates using persuasive technologies for fostering pro-environmental behavior change. Theoretical frameworks of the articles included in the dissertation are based primarily on the Persuasive Systems Design (PSD) model, accompanied by the other prominent socio-psychological theories commonly utilized in information systems research. This dissertation focuses on finding out how to encourage people to adopt and continue using mobile applications designed to assist with acquiring sustainable habits and behaviors. The dissertation is composed of the historical analysis, systematic literature review, and four experimental studies that explore different aspects of persuasive Green IS/IT. Besides analyzing existing research using PSD model as a tool for evaluation, new empirical studies provide fresh insights on Green IS/IT designed for behavior change. Addressed topics include technology adoption and continuance intention, perceived persuasiveness, self-disclosure and risk, endogenous motivations, gamification, and cognitive absorption. Conducted statistical analyses investigate relationships among PSD constructs and other related concepts to discover factors that can convince people initiate and continue using Green IS/IT to develop or maintain environmentally sound practices. Overall, the results reveal a high potential of the PSD model to become a vehicle for enhancement of the existing Green IS/IT. The dissertation provides implications for both academics and practitioners as well as suggestions for the future evolvement of persuasive Green IS/IT research. / Tiivistelmä Ympäristön ja ilmaston vakava tilanne vaatii kaikilta osapuolilta kestävää kehitystä tukevaa toimintaa. Niin sanotut ‘vihreät’ tietojärjestelmät ja informaatioteknologiat pyrkivät vaikuttamaan ihmisten käyttäytymiseen vahvistamalla yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden ympäristöarvoja ja niiden mukaista käyttäytymistä. Yltäkylläinen teknologiatarjonta vaikuttaa käyttäytymiseemme koko ajan. Vaikka tämä vaikutus ei aina olekaan positiivista, vakuuttavien ja suostuttelevien teknologioiden sekä käyttäytymisen muutosta tukevien järjestelmien tutkimus pyrkii etsimään niitä hyödyllisiä keinoja, joilla tietojärjestelmien avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti jokapäiväiseen elämäämme. Monien nykyaikaisten järjestelmien ja laitteiden perusominaisuutena voidaankin nykyään pitää niiden kykyä rohkaista ja kannustaa käyttäjiä myönteiseen kohdekäyttäytymiseen. Tämä väitöskirja rakentuu erityisesti terveystoimialalta omaksuttuun suostuttelevia teknologioita koskevaan tutkimustietoon ja pyrkii soveltamaan tätä ympäristöystävällisen käyttäytymisen vahvistamiseen. Tämän väitöstutkimuksen johtavana teoreettisena viitekehityksenä toimii Persuasive Systems Design -malli (PSD). Sen lisäksi hyödynnetään joitakin muita tietojärjestelmätutkimuksessa hyödynnettyjä sosiaalipsykologian teorioita. Väitöskirja keskittyy tarkastelemaan, miten voidaan kannustaa ottamaan käyttöön mobiilisovelluksia, jotka on jo alun perin suunniteltu tukemaan kestävän kehityksen kannalta myönteistä käyttäytymistä ja käyttäytymisen muutosta, sekä jatkamaan niiden käyttöä. Väitöskirja koostuu aihealueen historiallisesta analyysistä ja systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta sekä neljästä kokeellisesta tutkimuksesta, jotka tutkivat ’vihreiden’ tietojärjestelmien ja informaatioteknologioiden vakuuttavia ja suostuttelevia ohjelmisto-ominaisuuksia. Sen lisäksi että olemassa olevaa kirjallisuutta on analysoitu PSD-mallia käyttäen, samaan malliin pohjautuvat empiiriset tutkimukset tuottavat tuoreita oivalluksia käyttäytymisen muutosta tukevaan suunnitteluun liittyen. Tutkimuksessa tarkastellaan teknologian käyttöönottoa, aikomuksia jatkaa teknologian käyttöä, koettua vakuuttavuutta ja suostuttelevuutta, sensitiivisten tietojen jakamista ja siihen liittyviä riskejä, sisäsyntyistä motivaatiota, pelillistämistä sekä kognitiivista absorptiota. Tilastollisten analyysien avulla tarkastellaan PSD-mallin ydinkäsitteiden ja muiden konstruktien välisiä suhteita, jotta tunnistettaisiin niitä tekijöitä, joiden avulla voidaan vaikuttaa hyödyllisten ‘vihreiden’ tietojärjestelmien ja informaatioteknologioiden käyttöönottoon ja käytön jatkamiseen, ja yleisemmin kannustamaan ympäristöystävällisiin käytänteisiin. Tutkimustulokset osoittavat PSD-mallin merkityksen kestävää kehitystä tukeville tietojärjestelmille ja informaatioteknologioille. Suoritetun tutkimuksen perusteella ehdotetaan teemoja jatkotutkimusta varten. Väitöstutkimuksen tuloksilla on merkitystä sekä tieteenharjoittajille että käytännön soveltajille.