Abstract This study increases the understanding of young men’s everyday health information literacy and behaviour in relation to their health behaviour, physical health, and socio-demographic characteristics. The conceptual framework of the study builds upon theories of information behaviour, practices and literacy, and health behaviour change. The empirical data were collected with questionnaires (n = 3,293) and physiological measurements (n = 3,063) in 2010 to 2013 at the Finnish Defence Forces’ call-ups, where a population-based sample of young Finnish men could be reached. Everyday health information literacy was studied using a previously developed screening tool, and with a focus on its relationship with health behaviour and physical fitness. Information behaviour was investigated in the context of physical activity, and in relation to men’s readiness to change exercise behaviour according to the Transtheoretical Model. Statistical analyses of the data include multivariate regression analyses, and a critical realist approach was adopted in interpreting the results. The results show that general upper secondary education and higher socio-economic position of a parent increase the likelihood of good health information literacy. Health information literacy is positively associated with health-promoting behaviour and health independent of socio-economic position; confidence in one’s abilities to find, evaluate and use health information is associated with regular exercise and healthy eating habits, and good physical fitness, for example. In the context of physical activity, the practices used to acquire information are associated with the stage of exercise behaviour change. Men in the maintenance stage seek information most actively. Information avoidance, in turn, is connected to low health information literacy, not to the stage of change. The study provides novel knowledge on healthy young people’s everyday health information literacy and behaviour, and on their relationship. It is among the first to investigate health information behaviour in the stages of behaviour change and health information literacy in connection with objectively measured fitness. It proposes a framework for future studies on the relationship between health information literacy and behaviour, and health information outcomes. The results may be utilised when designing tailored health communications and health information literacy education. / Tiivistelmä Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, millainen yhteys nuorten miesten arkielämän terveystiedon lukutaidolla ja terveystietokäyttäytymisellä on terveyskäyttäytymiseen, fyysiseen terveyteen ja sosiodemografisiin tekijöihin. Sen käsitteellinen viitekehys rakentuu tietokäyttäytymisen ja -käytäntöjen, terveystiedon lukutaidon sekä terveyskäyttäytymisen muutoksen teorioille. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyillä (n = 3 293) ja fysiologisilla mittauksilla (n = 3 063) vuosina 2010–2013 Puolustusvoimien Oulun alueen kutsuntatilaisuuksissa, joissa oli mahdollista saavuttaa suomalaisten nuorten miesten väestöpohjainen otos. Terveystiedon lukutaitoa arvioitiin aiemmin kehitetyllä seulontavälineellä sekä suhteessa terveyskäyttäytymiseen ja fyysiseen kuntoon. Terveystietokäyttäytymistä tarkasteltiin liikunnan kontekstissa ja suhteessa transteoreettisen mallin mukaiseen liikuntakäyttäytymisen muutosvalmiuteen. Aineistot analysoitiin tilastollisesti monimuuttujamenetelmin, ja tuloksia tulkittiin kriittisen realismin näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että lukiokoulutus ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleva vanhempi lisäävät hyvän arkielämän terveystiedon lukutaidon todennäköisyyttä. Terveystiedon lukutaito on positiivisesti yhteydessä terveyttä edistäviin elintapoihin ja terveyteen sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Luottamus omiin kykyihin löytää, arvioida ja ymmärtää terveystietoa on yhteydessä muun muassa säännölliseen liikuntaan ja terveellisiin syömistottumuksiin sekä hyvään fyysiseen kuntoon. Liikunnan kontekstissa terveystietokäytännöt kytkeytyvät käyttäytymisen muutosvaiheeseen. Aktiivisimmin liikuntatietoa hankkivat liikuntakäyttäytymisen ylläpitovaiheessa olevat. Tiedon välttäminen sen sijaan on yhteydessä alhaiseen terveystiedon lukutaitoon, ei muutosvaiheeseen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa nuorten, terveiden ihmisten arkielämän terveystiedon lukutaidosta ja terveystietokäyttäytymisestä sekä niiden suhteesta toisiinsa. Uutta on myös terveystietokäytäntöjen tutkiminen terveyskäyttäytymisen muutosvaiheissa ja terveystiedon lukutaidon tarkastelu suhteessa objektiivisesti mitattuun fyysiseen kuntoon. Tutkimuksessa esitetään viitekehys tuleville tutkimuksille terveystiedon lukutaidon ja tietokäytäntöjen vaikutuksesta terveyteen. Tulokset ovat hyödynnettävissä räätälöidyn terveysviestinnän ja terveystiedon lukutaidon koulutuksen suunnittelussa.

Abstract The aim of this thesis was twofold: firstly, to increase understanding about the user of health information; namely about differences of users´ characteristics of health information behaviour, and secondly, to contribute to the research on factors that could be used as bases to tailor health information. Health information behaviour was scrutinised as information needs and seeking and information use in particular. It was also studied in relation to individuals´ physical health status. More studies on information use are needed, because understanding individual characteristics in issues related to information use has been considered critical for promoting healthy behaviours. Moreover, the thesis addressed the gap in research on the relationship between health information behaviour and tailoring health information. The thesis consists of three empirical studies and a literature review. The empirical research environments were provided by an intervention study aiming to prevent type 2 diabetes among a high risk population and by a population-based study among military conscription aged men. The setting was the City of Oulu in Northern Finland with the University of Oulu and the Oulu Deaconess Institute as the main operators of the studies. The empirical data were collected through questionnaires as well as through physiological and biochemical measurements during years 2010 and 2011. The data were analysed with statistical methods. Moreover, a literature review of tailored interventions studies using a computer as the medium of delivery in the context of physical activity, nutrition and weight management, was conducted. The findings indicate differences in health information users´ characteristics related to their information use as such and in relation to the indicators of their physical health status. It is suggested that, for example, health information presentation could be tailored on the basis of found differences and different message strategies and tactics could be used for different kinds of individuals. In addition, in the literature review the biases of tailored intervention studies stood out as influential on their outcomes. The thesis contributes to the current field of research on both health information behaviour and tailoring health communication. Moreover, the findings can support the development of more effective health promotion programs and intervention studies. / Tiivistelmä Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on lisätä ymmärrystä terveystiedon käyttäjistä ja erityisesti heidän terveysinformaatiokäyttäytymiseensä liittyvistä ominaisuuksista. Tutkimukseni tuottaa tietoa tekijöistä, joita voidaan käyttää terveystiedon räätälöinnin lähtökohtana. Terveysinformaatiokäyttäytymistä tarkastelen tiedontarpeiden ja -hankinnan sekä erityisesti tiedon käytön näkökulmasta. Informaatiokäyttäytymistä tutkitaan myös suhteessa tiedon käyttäjän fyysiseen terveydentilaan. Tutkimukseni vastaa tarpeeseen tutkia tiedon käyttäjiä, sillä tiedon käyttöön liittyvien yksilöllisten ominaisuuksien ymmärtäminen on keskeistä terveyden edistämisessä. Väitöskirja tuottaa uutta tietoa myös informaatiokäyttäytymisen ja terveystiedon räätälöinnin välisestä suhteesta. Väitöskirjani käsittää neljä osajulkaisua: kolme empiiristä tutkimusta ja kirjallisuuskatsauksen. Empiiriset tutkimukset toteutettiin tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävän interventiotutkimuksen (PreDiabEx) ja väestöpohjaisen tutkimuksen (MOPO) tarjoamissa tutkimusympäristöissä. Tutkimusten kohteina olivat miehet ja naiset, joiden riski sairastua tyypin 2 diabetekseen oli korkea sekä kutsuntaikäiset miehet. Tutkimukset toteutettiin Oulussa ja päätoteuttajia olivat Oulun yliopisto ja Oulun Diakonissalaitos. Empiirinen aineisto kerättiin kyselyillä sekä fysiologisilla ja biokemiallisilla terveydentilaa ilmaisevilla mittareilla vuosien 2010 ja 2011 aikana. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Kirjallisuuskatsauksessa analysoidaan fyysisen aktiivisuuden, ravitsemuksen ja painonhallinnan interventiotutkimuksia, joissa tarkastellaan terveystiedon räätälöinnin vaikuttavuutta silloin, kun tiedonvälitykseen käytetään tietokonetta. Empiiristen tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että niin terveystiedonkäyttäjien ominaisuuksissa informaatiokäyttäytymisessä kuin sen suhteessa heidän fyysisen terveydentilaansa on eroja. Terveystietoa tulisikin esittää eri tavoin erilaisille ihmisille, muun muassa erilaisia viestistrategioita ja -taktiikoita käyttäen. Kirjallisuuskatsauksen tulokset lisäsivät ymmärrystä siitä, miten tutkimusasetelman vinoumat voivat vaikuttaa interventiotutkimusten tuloksiin.