Abstract Dental caries is one of the most widespread diseases in the world. In the industrialized world the situation improved until the 1990s, after which the good development is claimed to have almost stagnated. One of the aims of this cross-sectional study was to investigate caries prevalence in a young male population. Another aim was to investigate ways to find individuals needing restorative treatment. The hypothesis in this study was that caries prevalence among Finnish young males born in the 1990s was similar or even poorer compared to those born in earlier decades. Polarization of dental caries was still expected to exist. It was also hypothesized that caries prevalence is geographically unevenly distributed in Finland. The Finnish Defence Forces screening protocol was hypothesized to be valid for detecting individuals with restorative treatment need. Finally, it was hypothesized that restorative treatment need at the individual level associates well with a well-chosen set of questions concerning dental symptoms, dental attendance, treatment history and health behaviour. Study material consisted of 255 female and 13,564 male (total n=13,819) conscripts. Anamnestic data, along with information about the socioeconomic status, educational level and place of residence just before military service, were collected with computer-based questionnaire in connection with the oral screening (50 questions and 108 sub-questions). Validity of the screening protocol was evaluated in a sub-population (74 conscripts) examined using both the screening and the ICDAS classification. The screening protocol was validated using the ICDAS criteria and it proved to be well in accord with it considering restorative treatment need at the individual level. The study revealed that on average the conscripts had 1.4 decayed teeth (DT), third molars excluded. The number of decayed, earlier restored or extracted teeth due to caries (DMFT) was 4.1. Ten per cent had about half of the caries lesions and 30% had 90%, suggesting that polarization still exists. It was also found that living in areas with high fluoride content in drinking water, living in urban areas and a Swedish-speaking home municipality were protective factors against dental caries. A positive response to eight questions of a statistically selected set of ten questions reliably predicted restorative treatment need (OR 69.27). / Tiivistelmä Karies on yksi maailman laajimmalle levinneistä sairauksista. Menneinä vuosikymmeninä karies väheni merkittävästi aina 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen myönteinen kehitys on hidastunut. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia korjaavan hoidon tarpeen määrää nuorten miesten keskuudessa. Tutkimuksen toinen tavoite oli tutkia tapoja erottaa terveistä korjaavan hoidon tarpeessa olevat henkilöt. Tutkimuksen oletuksena oli, että karieksen esiintyvyys 1990-luvun alussa syntyneiden suomalaismiesten joukossa on vastaavalla tai huonommalla tasolla kuin 1970-luvun alussa. Lisäksi oletettiin, että kyseisessä ikäluokassa karies on polarisoitunut. Oletuksena oli myös, että karieksen esiintyvyys on maantieteellisesti epätasaisesti jakaantunut. Tutkimuksessa oletettiin myös, että Suomen Puolustusvoimien käyttämällä suunterveyden seulontamenetelmällä voidaan tunnistaa luotettavasti yksilötasolla korjaavan hoidon tarpeessa olevat yksilöt. Viimeisenä oletuksena oli, että korjaavan hoidon tarve yksilötasolla olisi arvioitavissa seulonnan ja hyvin valitun kysymyspaketin perusteella tutkituissa ikäluokissa. Tämän poikittaistutkimuksen satunnaistettu tutkimusaineisto koostui 13819 varusmiehestä (255 naista ja 13564 miestä) sekä esitietoihin perustuvasta aineistosta joka kerättiin seulonnan yhteydessä tietokonepohjaisella kyselylomakkeella (50 kysymystä ja 108 alakysymystä). Seulonnan tulokset vastasivat hyvin tarkastusta, jossa vauriot diagnosoitiin ICDAS kriteereitä käyttäen. Tutkimus osoitti myös että, keskimäärin yksilöllä oli 1,4 korjaavan hoidon tarpeessa olevaa hammasta viisaudenhampaat pois lukien. Aiemmin korjattujen, karieksen takia poistettujen ja karieksen vaurioittamien hampaiden lukumäärä oli 4,1. Kymmenellä prosentilla tutkimusjoukosta oli puolet kaikista vaurioista ja vastaavasti kolmanneksella tutkituista oli 90 prosenttia kaikista vaurioista. Juomaveden fluoripitoisuus ja asuminen kaupungissa tai ruotsinkielisessä kunnassa olivat suojaavia tekijöitä korjaavan hoidon tarpeen suhteen. Kymmenen esitietokysymystä valittiin tilastollisesti 108 kysymyksen joukosta. Positiivinen, korjaavalle hoidolle altistava, vastaus vähintään kahdeksaan näistä kymmenestä kysymyksestä ennusti luotettavasti (OR 69,27) korjaavan hoidon tarvetta yksilötasolla.

Abstract The aim of the study was to describe and explain the problematic gaming behavior and the relationship between the digital gaming behavior (gaming time, medium, genres and motives), health (psychological, social and physical) and problematic gaming behavior among young people aged from 13 to 24 years. Information received can be used for developing practices to identify individuals with problematic gaming behavior, promote their lifestyle change and subsequently to increase knowledge of the nature of the condition within healthcare education. In this study, digital games means electronic games that can be played through console, computer, network and mobile devices. In the first sub-study, a systematic literature review with synthesis from previous empirical studies (n = 50) about the health outcomes related to problematic gaming behavior was conducted. In the second sub-study, cross-sectional and national survey design with a randomly selected sample (N = 3 000) was used to identify problematic gaming behavior and to examine its associations with the digital gaming behavior (gaming time, genres and motives) and health (psychological, social and physical) among Finnish adolescents and young adults (n = 293). In the third sub-study, a descriptive, regional cross-sectional study was conducted to examine adolescents’ (n = 560) digital gaming behavior and its relationship to problematic gaming behavior symptoms. The data from empirical studies two and three were collected by using an internet-based survey. Statistical methods were used to analyse the data. The findings of the systematic review and empirical study showed that problematic gaming behavior was especially related to adverse psychosocial health outcomes, namely, anxiety, depression and a preference for online social interaction. Problematic gaming behavior was also linked to the use of a cluster of games-characterized features of role playing, action, progression and strategy. Moreover, the gaming motives, such as entertainment achievement, social and escapism, correlated significantly to problematic gaming behavior. Among the sample of adolescents, the blended family structure might predict problematic gaming behavior symptoms. The study significantly added understanding of gaming and health characteristics in the role of problematic gaming behavior among young people. The findings may help to advance in the areas of screening and counselling for PGB. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää 13–24-vuotiaiden nuorten ongelmallisen digipelaamiskäyttäytymisen yhteyksiä psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen terveyteen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa ongelmallisesta digipelaamisesta, helpottaa ilmiön tunnistamista ja edistää terveyskasvatusta. Digipeleillä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa tietokone-, konsoli-, verkko- ja mobiililaitteilla pelattavia pelejä. Ensimmäisessä osatutkimuksessa arvioitiin ja tiivistettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tämän hetkinen tutkimustieto (n = 50) ongelmallisen digipelaamisen ja terveyden välisistä yhteyksistä. Toisessa osatutkimuksessa tutkittiin ositettuna satunnaisotantana (N = 3 000) kerätyn aineiston avulla suomalaisten nuorten (n = 293) digipelaamista, ongelmallisen digipelaamisen esiintyvyyttä sekä ongelmallisen digipelaamisen yhteyksiä nuorten pelaamiskäyttäytymiseen ja terveyteen. Kolmannessa osatutkimuksessa kuvattiin alueellisen poikkileikkaustutkimuksen avulla nuorten (n = 560) digipelaamiskäyttäytymistä ja sen yhteyksiä ongelmalliseen digipelaamiseen. Empiiristen osatutkimusten aineisto kerättiin verkkopohjaisen kyselyn avulla, ja saatu aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Katsauksen ja empiirisen tutkimuksen tulokset osoittivat, että ongelmallinen digipelaaminen oli erityisesti yhteydessä psykologisiin ja sosiaalisiin oireisiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen, sekä korostuneeseen mieltymykseen olla vuorovaikutuksessa verkkoympäristön välityksellä. Ongelmallisen digipelaamisen riski-ryhmään kuuluneet henkilöt suosivat digipelityyppejä, jotka sisälsivät rooli-, toiminta- ja strategiapelaamisen ominaisuuksia. Digipelaamisen motiiveista edistymispyrkimys, sosiaalisuus ja todellisuuspako olivat yhteydessä ongelmalliseen digipelaamiseen. Nuorilla uusioperhetilanne saattoi lisätä ongelmallisen pelaa-misen oireita. Tutkimus lisäsi tietoperustaa nuorten ongelmallisesta digipelaamisesta, pelaamiskäyttäytymisestä ja terveysominaisuuksien merkityksestä. Tuloksia voidaan hyödyntää ongelmallisen digipelaamisen seulonnan ja ilmiöön liittyvän ohjauksen kehittämisessä.

Abstract Although smoking in adolescents and young adults has been declining in the 21st century in Finland, about 17% of 18-year-olds still smoke on a daily basis. Young adults are in fact one of the age groups that are most likely to smoke in several countries. Nevertheless, a large proportion of them are known to want to quit smoking. Relatively little is known about the smoking habits of young adults. There are no evidence-based guidelines for smoking cessation in this age group. In many cases, they have been included within studies of adolescents or older adults without any separate analysis. Consequently, smoking cessation interventions demonstrated to be effective in middle-aged smokers are often adapted for young adults even though their culture, somatic features and smoking habits in many ways are different from those of middle-aged people. This study focused on 18–26-year-olds in northern parts of Finland. Specific aims were 1) to describe their smoking habits, 2) to compare health and lifestyle in tobacco users and non-tobacco users, 3) to study their nicotine dependence and motivation to quit smoking, and 4) to examine the use and effectiveness of smoking cessation pharmacotherapy in this age group. A total of 1163 male military recruits from northern parts of Finland filled in the study questionnaire. The survey study revealed that young adult males in northern parts of the country used tobacco products relatively often. Their smoking was associated with lower education, higher body mass index, inactivity in sports and impaired physical fitness. In addition, a great part of young smokers displayed symptoms of chronic bronchitis. Although most daily smokers were clearly dependent on nicotine and had previously tried to quit smoking, only 47% of the quitters had utilized any pharmacological aids in their attempts. Snus use seemed to be related to more severe nicotine dependence in smokers. The prospective study consisted of 314 voluntary young adult daily smokers who were motivated to quit smoking. The study was a randomised, placebo-controlled clinical trial, and the results indicated that varenicline might be more effective than nicotine patches in smoking cessation of young adult heavy smokers, at least in short term. Abstinence rates during the follow-up were similar when the nicotine patch and placebo patch were compared in young adult light smokers. / Tiivistelmä Suomessa nuorten keskuudessa tupakointi on ollut 2000-luvun aikana laskusuuntainen. Kuitenkin arviolta n. 17 % 18-vuotiaista tupakoi edelleen päivittäin. Nuoret aikuiset ovatkin useissa maissa yksi eniten tupakoivia ikäryhmiä. Silti suuren osan tupakoivista nuorista aikuisista on todettu olevan halukkaita llopettamaan tupakoinnin. Nuorten aikuisten tupakointia on tutkittu verrattain vähän. Heille suunnattuja tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitomuotoja tupakoinnin lopettamiseen ei ole. He ovat usein osana teini-ikäisten tai vaihtoehtoisesti vanhempien aikuisten ryhmää tupakointiin liittyvissä tutkimuksissa, eikä heitä yleensä ole analysoitu erikseen. Usein heitä hoidetaankin keski-ikäisiltä aikuisilta saadun tutkimusnäytön pohjalta. Kuitenkin nuorten kulttuuri, biologinen pohja ja tupakointitavat eroavat merkittävästi vanhemmista tupakoitsijoista. Tämä työ on keskittynyt tutkimaan 18–26-vuotiaita nuoria aikuisia Pohjois-Suomessa. Sen tavoitteina on ollut 1) kuvata heidän tupakointitottumuksiaan, 2) selvittää tupakoinnin yhteyttä terveyteen ja elämäntapaan, 3) tutkia heidän nikotiiniriippuvuuttaan sekä motivaatiota lopettaa tupakointi, sekä 4) selvittää tupakkavieroituslääkkeiden käyttöä ja niiden tehoa tässä ikäryhmässä. Terveystottumuskyselyymme vastasi 1163 Pohjois-Suomen varusmiestä. Selvisi, että varusmiehet käyttivät tupakkatuotteita Pohjois-Suomessa valtakunnallisia arvioita enemmän. Tupakoinnin todettiin liittyvän varusmiehillä alempaan koulutustasoon, suurentuneeseen painoindeksiin, vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen ja huonompaan aerobiseen suorituskykyyn. Lisäksi tupakoivilla varusmiehillä kroonisen bronkiitin oireet olivat yleisiä. Vaikka valtaosa heistä oli selvästi nikotiiniriippuvaisia ja oli yrittänyt lopettaa tupakointinsa, vain 47% lopetusta yrittäneistä oli kokeillut tupakkavieroituslääkettä. Nuuskan käyttö vaikutti liittyvän vahvempaan nikotiiniriippuvuuteen tupakoitsijoilla. Prospektiiviseen, satunnaistettuun ja lumekontrolloituun kliiniseen kokeeseen osallistui 314 vapaaehtoista päivittäin tupakoivaa nuorta aikuista, jotka olivat halukkaita tupakoinnin lopetukseen. Tulokset viittasivat siihen, että varenikliini saattaa olla nikotiinilaastaria tehokkaampi tupakoinnista vieroituksessa vahvasti nikotiiniriippuvaisilla nuorilla aikuisilla ainakin lyhyellä aikavälillä. Kevyemmin tupakasta riippuvaisilla nikotiinilaastari ei ollut lumelaastaria tehokkaampi.

Abstract This study increases the understanding of young men’s everyday health information literacy and behaviour in relation to their health behaviour, physical health, and socio-demographic characteristics. The conceptual framework of the study builds upon theories of information behaviour, practices and literacy, and health behaviour change. The empirical data were collected with questionnaires (n = 3,293) and physiological measurements (n = 3,063) in 2010 to 2013 at the Finnish Defence Forces’ call-ups, where a population-based sample of young Finnish men could be reached. Everyday health information literacy was studied using a previously developed screening tool, and with a focus on its relationship with health behaviour and physical fitness. Information behaviour was investigated in the context of physical activity, and in relation to men’s readiness to change exercise behaviour according to the Transtheoretical Model. Statistical analyses of the data include multivariate regression analyses, and a critical realist approach was adopted in interpreting the results. The results show that general upper secondary education and higher socio-economic position of a parent increase the likelihood of good health information literacy. Health information literacy is positively associated with health-promoting behaviour and health independent of socio-economic position; confidence in one’s abilities to find, evaluate and use health information is associated with regular exercise and healthy eating habits, and good physical fitness, for example. In the context of physical activity, the practices used to acquire information are associated with the stage of exercise behaviour change. Men in the maintenance stage seek information most actively. Information avoidance, in turn, is connected to low health information literacy, not to the stage of change. The study provides novel knowledge on healthy young people’s everyday health information literacy and behaviour, and on their relationship. It is among the first to investigate health information behaviour in the stages of behaviour change and health information literacy in connection with objectively measured fitness. It proposes a framework for future studies on the relationship between health information literacy and behaviour, and health information outcomes. The results may be utilised when designing tailored health communications and health information literacy education. / Tiivistelmä Tutkimus lisää ymmärrystä siitä, millainen yhteys nuorten miesten arkielämän terveystiedon lukutaidolla ja terveystietokäyttäytymisellä on terveyskäyttäytymiseen, fyysiseen terveyteen ja sosiodemografisiin tekijöihin. Sen käsitteellinen viitekehys rakentuu tietokäyttäytymisen ja -käytäntöjen, terveystiedon lukutaidon sekä terveyskäyttäytymisen muutoksen teorioille. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyillä (n = 3 293) ja fysiologisilla mittauksilla (n = 3 063) vuosina 2010–2013 Puolustusvoimien Oulun alueen kutsuntatilaisuuksissa, joissa oli mahdollista saavuttaa suomalaisten nuorten miesten väestöpohjainen otos. Terveystiedon lukutaitoa arvioitiin aiemmin kehitetyllä seulontavälineellä sekä suhteessa terveyskäyttäytymiseen ja fyysiseen kuntoon. Terveystietokäyttäytymistä tarkasteltiin liikunnan kontekstissa ja suhteessa transteoreettisen mallin mukaiseen liikuntakäyttäytymisen muutosvalmiuteen. Aineistot analysoitiin tilastollisesti monimuuttujamenetelmin, ja tuloksia tulkittiin kriittisen realismin näkökulmasta. Tulokset osoittavat, että lukiokoulutus ja korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleva vanhempi lisäävät hyvän arkielämän terveystiedon lukutaidon todennäköisyyttä. Terveystiedon lukutaito on positiivisesti yhteydessä terveyttä edistäviin elintapoihin ja terveyteen sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Luottamus omiin kykyihin löytää, arvioida ja ymmärtää terveystietoa on yhteydessä muun muassa säännölliseen liikuntaan ja terveellisiin syömistottumuksiin sekä hyvään fyysiseen kuntoon. Liikunnan kontekstissa terveystietokäytännöt kytkeytyvät käyttäytymisen muutosvaiheeseen. Aktiivisimmin liikuntatietoa hankkivat liikuntakäyttäytymisen ylläpitovaiheessa olevat. Tiedon välttäminen sen sijaan on yhteydessä alhaiseen terveystiedon lukutaitoon, ei muutosvaiheeseen. Tutkimus tuottaa uutta tietoa nuorten, terveiden ihmisten arkielämän terveystiedon lukutaidosta ja terveystietokäyttäytymisestä sekä niiden suhteesta toisiinsa. Uutta on myös terveystietokäytäntöjen tutkiminen terveyskäyttäytymisen muutosvaiheissa ja terveystiedon lukutaidon tarkastelu suhteessa objektiivisesti mitattuun fyysiseen kuntoon. Tutkimuksessa esitetään viitekehys tuleville tutkimuksille terveystiedon lukutaidon ja tietokäytäntöjen vaikutuksesta terveyteen. Tulokset ovat hyödynnettävissä räätälöidyn terveysviestinnän ja terveystiedon lukutaidon koulutuksen suunnittelussa.

Abstract Treatment-related late effects have increasingly become important, since the majority of children, adolescents and young adults with cancer become long-term survivors. Osteonecrosis (ON) is recognized as a potential debilitating sequel in patients with cancer. The aims of this work were to define the incidence of and clinical risk factors for ON identified with end-of-therapy magnetic resonance imaging (MRI) screening among patients with childhood cancer and to investigate the incidence of and risk factors for ON requiring total joint arthroplasty (TJA) in patients treated for cancer in childhood, adolescence or young adulthood in a register-based study. MRI of the lower extremities revealed ON in 23 (24%) of the 97 patients with acute lymphoblastic leukemia (ALL) at the end of treatment. High body mass index, female gender, older age at diagnosis, and higher cumulative dexamethasone dose were independent risk factors for ON. Six of the 32 patients (19%) treated for lymphoma or solid tumor had ON in MRI scans at the end of the treatment. All of these patients with ON had non-Hodgkin lymphoma or Hodgkin lymphoma. In a register-based study, patients diagnosed with cancer before 31 years of age were identified from the Finnish and Danish Cancer registries. These data were combined with data from the National Hospital Discharge and the Finnish Arthroplasty registers. The cohort consisted of 6,358 patients diagnosed with hematologic malignancy and 18,542 patients diagnosed with solid tumor from 1975 to 2000 in Finland and from 1975 to 2006 in Denmark. The estimated cumulative incidence of TJA was 4.5% at 20 years for patients treated for chronic myeloid leukemia, followed by 2.1% for patients treated for acute myeloid leukemia and 0.4% for patients treated for ALL. Allogeneic stem cell transplantation increased the risk of TJA. In conclusion, ON as determined with MRI is a common complication in children after treatment for ALL. High BMI was identified as a new significant risk factor for ON in patients with pediatric ALL. The incidence of ON requiring TJA was highest among children, adolescents and young adults treated for myeloid leukemias. / Tiivistelmä Syöpähoitojen aiheuttamien myöhäisvaikutusten merkitys on viime vuosina kasvanut, koska suuri osa lapsena tai nuorena aikuisena syöpään sairastuneista paranee. Syöpähoitojen seurauksena voi syntyä luukuolioita, jotka heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja liikuntakykyä. Tämän väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää magneettitutkimuksella luukuolioiden ilmaantuvuus ja riskitekijät syöpähoitojen lopetusvaiheessa lapsuusiän syövän sairastaneilla sekä selvittää rekisteritutkimuksella tekonivelleikkausta vaativan luukuolion ilmaantuvuus ja riskitekijät lapsena tai nuorena aikuisena hoidetuilla syöpäpotilailla. Akuutin lymfaattisen leukemian (ALL) sairastaneista 23/97:lla (24 %) todettiin alaraajojen magneettitutkimuksessa luukuolioita. Korkea painoindeksi, naissukupuoli, vanhempi ikä diagnoosihetkellä ja suurempi kumulatiivinen deksametasoniannos lisäsivät luukuolion todennäköisyyttä. Lymfooman tai kiinteän kasvaimen sairastaneista 6/32:lla (19 %) todettiin luukuolioita. Tutkimme tekonivelleikkausta vaativan luukuolion ilmaantuvuutta Suomen ja Tanskan väestöpohjaisten rekistereiden avulla. Tutkimuskohorttimme muodostui 6 358 leukemiaan ja lymfooman sekä 18 542 kiinteään kasvaimeen Suomessa ja Tanskassa alle 31-vuotiaana sairastuneesta potilaasta. Tekonivelleikkausta vaativan luukuolion kumulatiivinen ilmaantuvuus 20 vuoden seurannan aikana oli kroonisen myelooisen leukemian sairastaneilla 4,5 %, akuutin myelooisen leukemian sairastaneilla 2,1 % ja ALL:n sairastaneilla 0,4 %. Allogeeninen kantasolujen siirto lisäsi luukuolioiden todennäköisyyttä. Tässä väitöskirjatyössä osoitettiin, että ALL:n sairastaneilla lapsilla magneettitutkimuksella todetut luukuoliot ovat yleinen haittavaikutus. Korkea painoindeksi on luukuolioiden uusi merkittävä riskitekijä. Tutkimus antoi myös uutta tietoa tekonivelleikkausta vaativan luukuolion ilmaantuvuudesta ja riskitekijöistä lapsuusiällä tai nuorella aikuisiällä syövän sairastaneilla.

Abstract Earlier studies on lumbar degenerative imaging findings in magnetic resonance imaging (MRI) have been done mainly in adult populations and the associations of degenerative findings with low back pain (LBP) are controversial. Only a few studies have involved adolescents and young adults. Heritability has been acknowledged as the only explicit risk factor of disc degeneration (DD). This study investigated the prevalence and environmental determinant of lumbar degenerative findings in MRI and their association with low back symptoms among young adults. The data were based on two physical assessments, three questionnaires and one lumbar MRI that were executed on members of the Oulu Back Study (n=558), a subsample of Northern Finland Birth Cohort 1986, between 16 and 21 years of age. Prevalences of lumbar DD (54%), bulging (25%), protrusion (18%) and Schmorl’s node (17%) were high, whereas other degenerative findings were rare among young adults. Males had higher prevalence of DD and Schmorl’s nodes than females. DD and herniations were associated with low back symptoms. On the other hand, symptoms were present among subjects without DD or other abnormal findings on MRI. Of the environmental determinants, high body mass index and MRI-based obesity measurements of visceral adiposity were associated with lumbar DD among males. Waist circumference and smoking showed a comparable association with DD among males, but the level of physical activity was not associated with DD in either gender. Low back symptoms are more common among young adults with a higher degree of DD or presence of disc herniation. Smoking and overweight are associated with lumbar DD among young male adults. / Tiivistelmä Aikaisempia tutkimuksia magneettikuvantamisella (MK) todetuista lannerangan rappeumamuutoksista ja niiden yhteyksistä alaselkäkipuun on tehty lähinnä aikuisväestöllä ja tulokset ovat ristiriitaisia. Vain muutamia tutkimuksia on tehty alle 25-vuotiailla. Välilevyrappeuman mahdollisista riskitekijöistä vain perimästä on vahvaa näyttöä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin MK:lla todettujen lannerangan rappeumamuutosten esiintyvyyttä, niihin vaikuttavia ympäristötekijöitä ja yhteyttä alaselkäoireisiin nuorilla aikuisilla. Tutkimuksen aineisto perustui kahteen kliiniseen tutkimukseen, kolmeen kyselyyn ja yhteen MK:een, jotka toteutettiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986:een kuuluville Oulun selkätutkimuksen koehenkilöille (n=558) 16-21 vuoden iässä. Lannerangan välilevyrappeumalla (54 %), välilevyn pullotuksilla (bulge; 25 %), sellaisilla välilevyn pullistumilla jotka eivät läpäisseet selkärangan takimmaista pitkittäissidettä (protruusio; 18 %) sekä päätelevyn läpi suuntautuvilla välilevyn pullistumilla (Schmorlin keräset; 17 %) oli korkea esiintyvyys nuorilla aikuisilla, kun taas muut kuvantamislöydökset olivat harvinaisia. Välilevyrappeuma ja Schmorlin keräset olivat yleisempiä miehillä. Sekä välilevyrappeuma että pullistumat olivat yhteydessä alaselkäoireisiin molemmilla sukupuolilla, mutta kaikilla oireisilla ei todettu poikkeavia löydöksiä MK:ssa. Ympäristötekijöistä korkea kehon painoindeksi ja MK:sta mitatut rasvan määrää mittaavat muuttujat olivat miehillä yhteydessä välilevyrappeumaan. Miehillä vyötärönympärys ja tupakointi olivat heikommin yhteydessä välilevyrappeumaan, kun taas liikunta-aktiivisuus ei ollut kummallakaan sukupuolella yhteydessä rappeumaan. Alaselkäoireet ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla, joilla on vaikea-asteisempi välilevyrappeuma tai välilevyn pullistuma. Tupakointi ja ylipaino ovat yhteydessä lannerangan välilevyrappeumaan nuorilla aikuisilla miehillä.

Abstract Recognition of individuals at highest risk for psychosis is challenging and no definitive biomarkers are yet available. Physical illnesses associated with a sedentary lifestyle are common in patients with severe mental illness. Both, bodyweight and risk for psychosis are associated with brain white matter (WM) abnormalities. There are several dysregulated pathways which are common in psychiatric illnesses and weight-related processes, but it is not known how weight and vulnerability for psychosis interact in the brain. The present study examines brain WM microstructure and its association to body mass index (BMI) in young adults with a familial risk for psychosis (FR). In addition, the level of physical activity and cardiorespiratory fitness in individuals vulnerable to psychosis was examined. Participants of the present study are members of the Northern Finland Birth Cohort 1986. Two separate clinical substudies were conducted. The first having been done when the participants were at age 15–16. At that time, physical activity was defined by postal questionnaire (n=6,987) and cardiorespiratory fitness was measured by a submaximal cycle ergometer test (n=4,803). Risk for psychosis was viewed from three perspectives, with possible overlap between groups: having familial risk for psychosis, existing prodromal symptoms at age 15–16, and development of hospital treated psychosis between the ages of 16 and 20 years. The latter substudy was conducted when the participants were aged between 20 and 25 years. Diffusion tensor imaging was performed on 108 participants. Our study showed that there was no difference in WM microstructure between FR and control groups suggesting that WM abnormalities are not a genetic feature for risk of psychosis in all populations. However, the association between BMI and WM microstructure differed significantly between the FR and control groups. We also demonstrated that the level of physical activity was lower before the onset of psychotic illness. Therefore, these results imply that it would be of great importance to consider weight and physical activity levels in subjects at risk for psychosis, in order to avoid the detrimental effects of a sedentary lifestyle on overall health. / Tiivistelmä Korkeimmassa psykoosiriskissä olevien tunnistaminen on haastavaa, eikä kunnollisia biomarkkereita ole käytettävissä. Vähäiseen liikunta-aktiivisuuteen liitetyt fyysiset sairaudet ovat yleisiä vakavaa mielenterveyshäiriötä sairastavilla. Sekä kehonpaino että psykoosialttius on yhdistetty aivojen valkean aineen rakenteen poikkeavuuksiin. Useat kehon säätelymekanismien poikkeavuudet liittyvät sekä psykiatrisiin sairauksiin että painoon liittyviin prosesseihin, mutta ei ole olemassa tutkimustietoa siitä, miten paino ja psykoosialttius vaikuttavat yhdessä aivojen rakenteeseen. Tässä osajulkaisuväitöskirjassa tutkitaan aivojen valkean aineen mikrorakennetta nuorilla aikuisilla, jotka ovat sukuriskissä sairastua psykoosiin, sekä painon vaikutusta valkean aineen rakenteeseen psykoosiriskissä. Lisäksi tutkitaan psykoosialttiiden nuorten liikunta-aktiivisuutta ja kuntoa. Tutkittavat kuuluvat Pohjois-Suomen vuoden 1986 syntymäkohorttiin. Kaksi osatutkimusta toteutettiin, joista aikaisempi kliininen tutkimus tutkittavien ollessa 15–16-vuotiaita. Tuolloin selvitettiin liikunta-aktiivisuus postikyselyn avulla (n=6,987) ja aerobinen kunto mittaamalla hapenottokyky polkupyöräergometrilla (n=4,803). Psykoosialttiutta tarkasteltiin kolmella tavalla, ja ryhmien välillä esiintyi osittaista päällekkäisyyttä: sukurasitus, 15–16 v. iässä raportoidut psykoosinkaltaiset oireet ja sairaalahoitoon johtanut psykoosi 16–20 v. iässä. Toinen kliininen osatutkimus toteutettiin tutkittavien ollessa 20–25-vuotiaita. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin aivojen diffuusiotensorikuvaus 108 osallistuneelle. Aivojen valkean aineen mikrorakenteessa ei havaittu eroa sukuriskissä olevien ja kontrollien välillä viitaten siihen, että poikkeavuudet valkean aineen rakenteessa eivät olisi psykoosiriskin geneettinen piirre kaikissa populaatioissa. Havaitsimme kuitenkin, että assosiaatio painoindeksin ja valkean aineen rakenteen välillä oli erilainen sukuriski- ja kontrolliryhmissä. Tutkimus osoitti myös, että liikunta-aktiivisuus on alentunut jo ennen psykoosisairauden puhkeamista. Psykoosiriskissä olevien liikuntatottumuksiin ja painoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo varhaisessa vaiheessa elimellisten sairauksien ehkäisemiseksi.

Abstract The aim of this epidemiological study was to investigate the oral health situation and associated factors among a group of Finnish healthy males born in the early 1990s. A pilot study was carried out in two garrisons of the Finnish Defence Forces in July 2010 to evaluate and time the various parts of the protocol (n = 256 men and women). In the main study, oral health of 13,564 men and 255 women who entered the military service in 2011 was screened for restorative treatment need (DT), dental history (DMFT) and periodontal status (CPI and BOP). In this cross-sectional study, a representative sample of the entire group of draftees in 2011 was achieved by examining all conscripts in 15 out of 20 garrisons and every fifth conscript in alphabetical order randomising the subjects in the five largest garrisons. Also 8,539 men answered a questionnaire covering their smoking and snuffing habits and alcohol use as well as other behaviour and background factors. BOP was available on 6,596 conscripts. The findings suggested stagnation in the improvement or even deterioration of the caries status in young healthy males. Among the study group of young male adults, caries burden was polarised, mainly due to primary caries. Prevalence of smoking was alarmingly high (39.6%). Smoking significantly increased the odds for restorative treatment need, high BOP or high CPI and was associated with other behaviour related to poor health. Snuffing and alcohol use were not associated with caries prevalence, BOP and CPI in the study group. The importance of the place of residence to caries experience was evident, but the impact decreased when health behaviours were included in the statistical analyses. Sociodemographic factors were associated with oral health among young men. In conclusion, health behaviour of young Finnish males does not support good oral health, and therefore caries control continues to be a challenge. Both health behaviours and environmental factors are associated with oral health, which should be considered in oral health promotion. / Tiivistelmä Tämän epidemiologisen tutkimuksen tavoitteena oli tutkia 1990-luvulla syntyneiden perusterveiden suomalaisten nuorten miesten suun terveyden tilannetta ja siihen vaikuttavia taustatekijöitä. Pilottitutkimuksessa heinäkuussa 2010 testattiin tutkimusprotokolla ja arvioitiin sen soveltuvuus epidemiologiseen tutkimukseen. Pilottitutkimus tehtiin kahdessa Puolustusvoimien varuskunnassa, ja siihen osallistui yhteensä 256 varusmiestä Epidemiologinen tutkimus tehtiin tammikuussa ja heinäkuussa 2011 kahdessakymmenessä varuskunnassa. Kliininen tarkastus tehtiin kaikille alokkaille lukuun ottamatta viittä suurinta varuskuntaa, joissa tutkimukseen valittiin joka viides alokas. Tutkimukseen osallistui yhteensä 13 564 miestä ja 255 naista. Heiltä selvitettiin korjaavan hoidon tarve (DT) ja hoidon historia (DMFT) sekä korkein parodontaalisen hoidon tarve indeksihampaista (CPI). Ikenien vuotoindeksi (BOP) mitattiin 6 596 varusmieheltä. Kliinisen tarkastuksen lisäksi 8 539 varusmiestä vastasi kyselyyn, jolla selvitettiin muun muassa heidän tupakointi-, nuuskaus- ja alkoholinkäyttötottumuksiaan sekä muuta terveyskäyttäytymistä ja sosioekonomisia ja -demografisia taustatietoja. Tulosten perusteella suomalaisten nuorten miesten kariologinen tilanne ei ole enää parantunut vaan jopa hieman huonontunut aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Karieskertymä on polarisoitunut tutkimusjoukossa, ja suurin osa löydöksistä oli uusia kariesleesioita. Varusmiehistä jopa 39,6 % tupakoi päivittäin. Tupakoinnin ja lisääntyneen kariologisen ja parodontaalisen hoidon tarpeen sekä huonon terveyskäyttäytymisen välillä havaittiin yhteys. Nuuskaaminen ja alkoholin käyttö eivät vaikuttaneet todettuun kariologisen ja parodontaalisen hoidon tarpeeseen tässä tutkimuksessa. Varusmiehen asuinpaikka vaikutti kariologisen hoidon tarpeeseen, mutta vaikutus väheni, kun terveyskäyttäytyminen otettiin analyyseihin mukaan. Myös varusmiehen omalla sekä hänen vanhempiensa koulutustaustalla oli vaikutusta nuorten miesten suun terveyteen. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisten nuorten miesten terveyskäyttäytyminen ei tue hyvää suun terveyttä, jonka takia karieksen hallinta tulee olemaan haastavaa myös tulevaisuudessa. Sekä terveyskäyttäytyminen että ympäristö vaikututtavat suun terveyteen, mikä on tärkeä pitää mielessä terveyden edistämistyössä.