Abstract Dental caries is one of the most widespread diseases in the world. In the industrialized world the situation improved until the 1990s, after which the good development is claimed to have almost stagnated. One of the aims of this cross-sectional study was to investigate caries prevalence in a young male population. Another aim was to investigate ways to find individuals needing restorative treatment. The hypothesis in this study was that caries prevalence among Finnish young males born in the 1990s was similar or even poorer compared to those born in earlier decades. Polarization of dental caries was still expected to exist. It was also hypothesized that caries prevalence is geographically unevenly distributed in Finland. The Finnish Defence Forces screening protocol was hypothesized to be valid for detecting individuals with restorative treatment need. Finally, it was hypothesized that restorative treatment need at the individual level associates well with a well-chosen set of questions concerning dental symptoms, dental attendance, treatment history and health behaviour. Study material consisted of 255 female and 13,564 male (total n=13,819) conscripts. Anamnestic data, along with information about the socioeconomic status, educational level and place of residence just before military service, were collected with computer-based questionnaire in connection with the oral screening (50 questions and 108 sub-questions). Validity of the screening protocol was evaluated in a sub-population (74 conscripts) examined using both the screening and the ICDAS classification. The screening protocol was validated using the ICDAS criteria and it proved to be well in accord with it considering restorative treatment need at the individual level. The study revealed that on average the conscripts had 1.4 decayed teeth (DT), third molars excluded. The number of decayed, earlier restored or extracted teeth due to caries (DMFT) was 4.1. Ten per cent had about half of the caries lesions and 30% had 90%, suggesting that polarization still exists. It was also found that living in areas with high fluoride content in drinking water, living in urban areas and a Swedish-speaking home municipality were protective factors against dental caries. A positive response to eight questions of a statistically selected set of ten questions reliably predicted restorative treatment need (OR 69.27). / Tiivistelmä Karies on yksi maailman laajimmalle levinneistä sairauksista. Menneinä vuosikymmeninä karies väheni merkittävästi aina 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen myönteinen kehitys on hidastunut. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia korjaavan hoidon tarpeen määrää nuorten miesten keskuudessa. Tutkimuksen toinen tavoite oli tutkia tapoja erottaa terveistä korjaavan hoidon tarpeessa olevat henkilöt. Tutkimuksen oletuksena oli, että karieksen esiintyvyys 1990-luvun alussa syntyneiden suomalaismiesten joukossa on vastaavalla tai huonommalla tasolla kuin 1970-luvun alussa. Lisäksi oletettiin, että kyseisessä ikäluokassa karies on polarisoitunut. Oletuksena oli myös, että karieksen esiintyvyys on maantieteellisesti epätasaisesti jakaantunut. Tutkimuksessa oletettiin myös, että Suomen Puolustusvoimien käyttämällä suunterveyden seulontamenetelmällä voidaan tunnistaa luotettavasti yksilötasolla korjaavan hoidon tarpeessa olevat yksilöt. Viimeisenä oletuksena oli, että korjaavan hoidon tarve yksilötasolla olisi arvioitavissa seulonnan ja hyvin valitun kysymyspaketin perusteella tutkituissa ikäluokissa. Tämän poikittaistutkimuksen satunnaistettu tutkimusaineisto koostui 13819 varusmiehestä (255 naista ja 13564 miestä) sekä esitietoihin perustuvasta aineistosta joka kerättiin seulonnan yhteydessä tietokonepohjaisella kyselylomakkeella (50 kysymystä ja 108 alakysymystä). Seulonnan tulokset vastasivat hyvin tarkastusta, jossa vauriot diagnosoitiin ICDAS kriteereitä käyttäen. Tutkimus osoitti myös että, keskimäärin yksilöllä oli 1,4 korjaavan hoidon tarpeessa olevaa hammasta viisaudenhampaat pois lukien. Aiemmin korjattujen, karieksen takia poistettujen ja karieksen vaurioittamien hampaiden lukumäärä oli 4,1. Kymmenellä prosentilla tutkimusjoukosta oli puolet kaikista vaurioista ja vastaavasti kolmanneksella tutkituista oli 90 prosenttia kaikista vaurioista. Juomaveden fluoripitoisuus ja asuminen kaupungissa tai ruotsinkielisessä kunnassa olivat suojaavia tekijöitä korjaavan hoidon tarpeen suhteen. Kymmenen esitietokysymystä valittiin tilastollisesti 108 kysymyksen joukosta. Positiivinen, korjaavalle hoidolle altistava, vastaus vähintään kahdeksaan näistä kymmenestä kysymyksestä ennusti luotettavasti (OR 69,27) korjaavan hoidon tarvetta yksilötasolla.

Studiens syfte är att bidra med kunskap om hur lärare bemöter mångfald och flerspråkighet i under- visningen. För att besvara syftet har två forskningsfrågor skapats. Den första fokuserar på det för- hållningssätt som lärarna förmedlar till mångfald och flerspråkighet. Den andra frågan riktar in sig på undervisningen och belyser i vilka undervisningssammanhang som lärarna anser att flerspråkig- het förekommer. Studien utgår från ett interkulturellt- och sociokulturellt perspektiv för att undersö- ka hur lärare bemöter elevers mångfald och flerspråkighet i undervisningen. Det sociokulturella perspektivet belyser språkets betydelse för människan. Det interkulturella perspektivet utgörs av ett förhållningssätt som lärare bör stå i relation till i undervisningen. Vidare undersöker tillika studien i vilka undervisningssammanhang som flerspråkighet förekommer. Studien utgörs av en kvantitativ metod, där tillvägagångssättet för datainsamlingen utgjorts av en digitalenkät. Inriktningen av studi- en har varit mot en tvåspråkig gränskommun i Tornedalen för att tillföra kunskap om lärares yrkes- livserfarenhet om undervisning med mångfald och flerspråkighet. Studiens resultat visar att det finns variationer mellan lärares attityder gentemot elevers kulturella- och språkliga bakgrund. De flesta lärare har ett positivt ställningstagande till elevers mångfald och flerspråkighet. Resultatet vi- sar likaledes att flerspråkighet förekommer i varierande utsträckning i undervisningen, där de flesta lärare inte har tillgång till läromedel på elevernas modersmål. / The purpose of the study is to contribute knowledge about how teachers respond to diversity and multilingualism in teaching. To answer the purpose, two research questions have been created. The first one is focused on which approach the teachers’ shows to diversity and multilingualism. The second question focuses on the teaching and focuses on which teaching contexts the teachers belie- ve that multilingualism occurs. The study is based on the intercultural and socio-cultural perspecti- ve to examine how teachers responds to pupils' diversity and multilingualism in education. The so- cio-cultural perspective highlights the importance of language for humans. The intercultural per- spective consists of an approach that the teachers should act in education. Further, the study also examines in which teaching contexts multilingualism appear. The study consists of a quantitative method, where the data collection is based on a digital survey. The results of the study show that there are variations between teachers’ attitudes towards pupils' cultural and linguistic background. Most teachers have a positive attitude towards pupils' diversity and multilingualism. The results also show that multilingualism appears in varying degrees in education, where most teachers do not have access to teaching aids in the pupils' mother tongue. / Tutkimuksen tarkoitus on antaa tietoa siitä, miten opettajat näkevät monikulttuurisuuden ja moniki- elisyyden opetuksessa. Tarkoitukseen vastaamiseksi on luotu kaksi tutkimuskysymystä, joista en- simmäinen liittyy siihen, miten opettajat suhtautuvat monikulttuurisuuteen ja monikielisyyteen. To- inen kysymys keskittyy opettamiseen ja tuo esiin opetuskontekstit, joissa opettajat uskovat monikie- lisyyden esiintyvän.Tutkimus perustuu monikulttuuriseen ja sosiokulttuuriseen näkökulmaan siitä, miten opettajat suhtautuvat oppilaiden monikulttuurisuuteen ja monikielisyyteen opetuksessa. Sosi- okulttuurinen näkökulma korostaa kielen merkitystä ihmiselle. Monikulttuurinen näkökulma koostuu lähestymistavasta, johon opettajien tulisi liittyä opetuksessa. Lisäksi tutkimuksessa tar- kastellaan, missä opetuskonteksteissa monikielisyyttä esiintyy. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatii- vista menetelmää, jossa tiedonkeruun koostui digitaalisesta kyselystä. Tutkimuksessa painopiste on ollut yhdessä kaksikielisessä Torniolaakson rajakunnassa, jotta saataisiin lisää tietoa opettajien ko- kemuksesta moninaisesta ja monikielisestän opetuksesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opet- tajien suhtautuminen opiskelijoiden kulttuuriseen ja kielelliseen taustaan vaihtelee. Useimmat opet- tajat suhtautuvat myönteisesti opiskelijoiden moninaiuuteen ja monikielisyyteen. Tulokset osoitta- vat myös, että monikielisyyttä esiintyy vaihtelevassa määrin opetuksessa eikä useimmilla opettajilla ole oppimateriaalia oppilaiden äidinkielellä.