Abstract
Dental caries is one of the most widespread diseases in the world. In the industrialized world the situation improved until the 1990s, after which the good development is claimed to have almost stagnated.
One of the aims of this cross-sectional study was to investigate caries prevalence in a young male population. Another aim was to investigate ways to find individuals needing restorative treatment.
The hypothesis in this study was that caries prevalence among Finnish young males born in the 1990s was similar or even poorer compared to those born in earlier decades. Polarization of dental caries was still expected to exist. It was also hypothesized that caries prevalence is geographically unevenly distributed in Finland. The Finnish Defence Forces screening protocol was hypothesized to be valid for detecting individuals with restorative treatment need. Finally, it was hypothesized that restorative treatment need at the individual level associates well with a well-chosen set of questions concerning dental symptoms, dental attendance, treatment history and health behaviour.
Study material consisted of 255 female and 13,564 male (total n=13,819) conscripts. Anamnestic data, along with information about the socioeconomic status, educational level and place of residence just before military service, were collected with computer-based questionnaire in connection with the oral screening (50 questions and 108 sub-questions). Validity of the screening protocol was evaluated in a sub-population (74 conscripts) examined using both the screening and the ICDAS classification.
The screening protocol was validated using the ICDAS criteria and it proved to be well in accord with it considering restorative treatment need at the individual level. The study revealed that on average the conscripts had 1.4 decayed teeth (DT), third molars excluded. The number of decayed, earlier restored or extracted teeth due to caries (DMFT) was 4.1. Ten per cent had about half of the caries lesions and 30% had 90%, suggesting that polarization still exists. It was also found that living in areas with high fluoride content in drinking water, living in urban areas and a Swedish-speaking home municipality were protective factors against dental caries. A positive response to eight questions of a statistically selected set of ten questions reliably predicted restorative treatment need (OR 69.27). / Tiivistelmä
Karies on yksi maailman laajimmalle levinneistä sairauksista. Menneinä vuosikymmeninä karies väheni merkittävästi aina 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen myönteinen kehitys on hidastunut. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia korjaavan hoidon tarpeen määrää nuorten miesten keskuudessa. Tutkimuksen toinen tavoite oli tutkia tapoja erottaa terveistä korjaavan hoidon tarpeessa olevat henkilöt.
Tutkimuksen oletuksena oli, että karieksen esiintyvyys 1990-luvun alussa syntyneiden suomalaismiesten joukossa on vastaavalla tai huonommalla tasolla kuin 1970-luvun alussa. Lisäksi oletettiin, että kyseisessä ikäluokassa karies on polarisoitunut. Oletuksena oli myös, että karieksen esiintyvyys on maantieteellisesti epätasaisesti jakaantunut. Tutkimuksessa oletettiin myös, että Suomen Puolustusvoimien käyttämällä suunterveyden seulontamenetelmällä voidaan tunnistaa luotettavasti yksilötasolla korjaavan hoidon tarpeessa olevat yksilöt. Viimeisenä oletuksena oli, että korjaavan hoidon tarve yksilötasolla olisi arvioitavissa seulonnan ja hyvin valitun kysymyspaketin perusteella tutkituissa ikäluokissa.
Tämän poikittaistutkimuksen satunnaistettu tutkimusaineisto koostui 13819 varusmiehestä (255 naista ja 13564 miestä) sekä esitietoihin perustuvasta aineistosta joka kerättiin seulonnan yhteydessä tietokonepohjaisella kyselylomakkeella (50 kysymystä ja 108 alakysymystä).
Seulonnan tulokset vastasivat hyvin tarkastusta, jossa vauriot diagnosoitiin ICDAS kriteereitä käyttäen. Tutkimus osoitti myös että, keskimäärin yksilöllä oli 1,4 korjaavan hoidon tarpeessa olevaa hammasta viisaudenhampaat pois lukien. Aiemmin korjattujen, karieksen takia poistettujen ja karieksen vaurioittamien hampaiden lukumäärä oli 4,1. Kymmenellä prosentilla tutkimusjoukosta oli puolet kaikista vaurioista ja vastaavasti kolmanneksella tutkituista oli 90 prosenttia kaikista vaurioista. Juomaveden fluoripitoisuus ja asuminen kaupungissa tai ruotsinkielisessä kunnassa olivat suojaavia tekijöitä korjaavan hoidon tarpeen suhteen. Kymmenen esitietokysymystä valittiin tilastollisesti 108 kysymyksen joukosta. Positiivinen, korjaavalle hoidolle altistava, vastaus vähintään kahdeksaan näistä kymmenestä kysymyksestä ennusti luotettavasti (OR 69,27) korjaavan hoidon tarvetta yksilötasolla.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn978-952-62-0912-8 |
| Date | 22 September 2015 |
| Creators | Kämppi, A. (Antti) |
| Contributors | Anttonen, V. (Vuokko), Patinen, P. (Pertti), Tjäderhane, L. (Leo) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | English |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2015 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-3221, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2234 |
Page generated in 0.0033 seconds