Abstract This study investigates young children’s views of successful learning situations in their classroom activities and factors that contribute to their achievement in those situations. It is investigated how self-regulated learning is supported in these situations and how children appraise support as part of their success. The study consists of three different data sets that are reported in three empirical articles. The first empirical study investigated resilience displayed by young children in dyadic task performance. The second empirical study investigated views and appraisals that primary school children give to their success in classroom learning activities and how self-regulated learning is supported in the classrooms. The third empirical study investigated how primary school children appraise the reasons for their peers’ successes in learning situations. The data collection methods include video observations, stimulated recall interviews and photo elicitation interviews. The results of this dissertation indicated that success in learning activities results from individual and external factors. Among the individual assets that children bring to learning situations, the support that children receive from their teachers and peers were crucial for successful achievement. This study showed that, in general, the children’s self-regulated learning was supported in the classroom, especially through the support from a teacher and non-threatening evaluation. Children described their success through concrete actions that they took in the situations, such as the ability to accomplish the particular tasks or doing academic activities in order to achieve the task. The methodological findings indicate that it is possible to develop child-centred participatory methods in learning research. Results of this study contribute to the discussion of how successful learning experiences and self-regulated learning can be supported in the first years of primary school. / Tiivistelmä Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan pienten lasten onnistumisen kokemuksia ja niiden syitä aidoissa oppimistilanteissa. Tavoitteena on selvittää, kuinka itsesäätöistä oppimista tuetaan ja kuinka lapset näkevät saamansa tuen auttavan heitä onnistumaan. Tutkimus koostuu kolmen aineiston analyyseista jotka on raportoitu kolmessa empiirisessä artikkelissa. Ensimmäinen tutkimus tarkasteli pienten lasten osoittamaa sinnikkyyttä yksilö- ja paritehtävässä. Toinen tutkimus selvitti, kuinka alakouluikäiset lapset selittivät onnistumistaan koululuokan oppimistilanteissa ja kuinka itsesäätöistä oppimista tuettiin kyseisissä tilanteissa. Kolmas tutkimus tarkasteli, kuinka alakouluikäiset oppilaat selittivät koulukavereidensa onnistumista oppimisessa. Tutkimusaineisto koostuu videohavainnoinneista sekä videoin ja valokuvin tuetuista haastatteluista. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että koululuokassa tapahtuvaan onnistumiseen vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset tekijät. Sisäisiä tekijöitä ovat lasten yksilölliset taidot, kuten sinnikäs työskentely ja kyky suorittaa tehtävä onnistuneesti. Selittäessään omia ja kavereidensa onnistumisia lapset kuvailivat onnistumista konkreettisten toimien kautta. Lapset näkivät onnistumisen johtuneen toimista joita he tekivät tehtävien aikana, kuten tehtävien aktiivinen suorittaminen ja kyvykkyys suoriutua tehtävistä onnistuneesti. Ulkoisiin tekijöihin kuuluu tuki, jota lapset saavat oppimisen aikana. Tutkimuksessa havaittiin, että seuratuissa luokkahuoneissa lasten itsesäätöistä oppimista tukivat erityisesti opettajien tarjoama apu ja kannustava arviointi, jotka loivat luokkaan ymmärtävän ja rohkaisevan ilmapiirin. Metodologisesti tämä tutkimus näyttää, että oppimisen tutkimuksessa on mahdollista kehittää lapsilähtöisiä, osallistavia tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietoa siitä, miten lasten onnistumisen kokemuksia ja itsesäätöistä oppimista voidaan tukea jokapäiväisissä luokkahuonetilanteissa.

Abstract Choreography modelling, as a service-oriented architecture specific technique, is increasingly present in embedded systems development domain. This technique specifies a flow of interactions between participants' services from the global or neutral point of view while the specified models represent an integral part of the overall software architecture. Choreography modelling languages that are currently used in embedded systems domain, however, are not expressive enough to capture the choreography-relevant information in this domain. For this reason, choreography specifications are often lacking information or include ambiguous information. This allows misinterpretation of the specified choreography models and leads to difficulties in communication among stakeholders that use those models. The objective of this research is to advance the design of choreography modelling languages by identifying the information content that is relevant in embedded systems domain and by designing a choreography modelling language that supports that information content. To achieve this objective, this research adopted the design science research framework and five individual studies were conducted within this framework. These studies used methods such as the interviews with practitioners, company specific documents and open standards to understand the challenges in industry, systematic literature review to collect the existing scientific knowledge about the utilization of choreography in embedded systems and the focus groups to evaluate the designed language. Based on these study results, the information content that is relevant for choreography modelling in embedded systems domain was identified and then supported with the design of choreography modelling language. The design of the choreography modelling language is evaluated in academic and industry context. The evaluation in academic context is realized by language implementation while the evaluation in industry is realized with industry experts. Language evaluation showed increased expressiveness of the designed language and indicated on possible benefits from its use in testing and protocol development area. These benefits include the reduction of development time and errors in the testing phase while the reduction of maintenance burden and performance improvement can be expected in the protocol development area. / Tiivistelmä Koreografinen mallintaminen on enenevässä määrin käytetty tekniikka sulautettujen järjestelmien palvelukeskeisten arkkitehtuurien määrittelyssä. Tämän mallintamisen avulla pystytään määrittämään palveluiden ja osallistujien välisten vuorovaikutusten virtaa globaalilla tasolla kun taas määritellyt mallit kuvaavat ohjelmistoarkkitehtuurin keskeisiä osakokonaisuuksia. Tällä hetkellä sulautettujen järjestelmien koreografiseen mallintamiseen käytetyt kielet eivät ole tarpeeksi ilmaisuvoimaisia kattaakseen alalla tarvittavien mallien oleelliset tietosisällöt. Tästä syystä koreografiamalleista puuttuu usein oleellisia tietoja tai tietosisällöt eivät ole yksiselitteisiä. Tämä johtaa koreografiamallien tietosisältöjen virheelliseen tulkintaan, joka taas aiheuttaa haasteita malleja hyödyntävien sidosryhmien välisessä vuorovaikutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on edistää koreografiamallinnuksessa käytettävien kielten suunnittelua tunnistamalla ne tietosisällöt, jotka ovat oleellisia sulautetuille järjestelmille sekä suunnitella kieli, joka tukee oleellisia tietosisältöjä. Tavoitteen saavuttamiseksi sovellettiin "design science" (suunnittelun tutkimus) tutkimusmenetelmää, jolla toteutettiin viisi tapaustutkimusta. Näissä tutkimuksissa hyödynnettiin teollisuuden asiantuntijoiden haastatteluita, yrityskohtaisia dokumentteja ja avoimia standardeja, joiden avulla pystyttiin ymmärtämään teollisuuden kohtaamia haasteita tutkimusalueella. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla kerättiin yhteen olemassa oleva tieteellinen tietämys koreografian käytöstä sulautetuissa järjestelmissä. Kehitetyn kielen sopivuutta teolliseen tuotekehitykseen arvioitiin asiantuntiaryhmille järjestetyissä työpajoissa. Saatujen tutkimustulosten valossa koreografiamallinnuksessa tarvittavat oleelliset tietosisällöt sulautettujen järjestelmien alueella pystyttiin määrittämään sekä kehittämään tietosisältöä tukeva koreografian mallinnuskieli. Kehitetty mallinnuskieli on arvioitu akateemisessa kontekstissa toteuttamalla koreografian mallinnuskieli. Teollisessa ympäristössä arvioinnin ovat suorittaneet teollisuuden asiantuntijat. Arviointien tuloksena voidaan todeta, että kehitetyllä mallinnuskielellä on parempi ilmaisuvoima kuin aiemmin käytössä olleilla kielillä. Lisäksi saatiin viitteitä kielen soveltuvuudesta testauksessa ja protokollien kehityksessä. Kieltä soveltamalla saavutettiin lyhempi kehitysaika ja vähennettiin virheitä testausvaiheessa. Lisäksi protokollan kehityksen osuudessa oletetaan ylläpidon kuormittavuuden vähenevän ja suorituskyvyn paranevan.