Abstract Malocclusions and dentofacial deformities associate with physical, psychological and social functioning, which are included in the concept of oral health-related quality of life (OHRQoL). It is not clear, however, how different aspects related to malocclusion are associated with OHRQoL and how the possible associations interrelate during treatment. The aim of this study was to investigate the effect of treatment of severe malocclusion and related functional and esthetic changes on OHRQoL in adult patients who undergo orthodontic or orthodontic-surgical treatment. The study group comprised ninety-four adults (34 men and 60 women, age range 18–64 years) with severe malocclusion and considerable functional problem who were referred for orthodontic or orthodontic-surgical treatment in the Oral and Maxillofacial Department at Oulu University Hospital. Data were collected using questionnaires, dental casts, dental photographs and clinical examinations before and after treatment. OHRQoL (OHIP-14), facial pain and satisfaction with dental esthetics were measured with questionnaires. The methods to measure malocclusion, temporomandibular disorders (TMD) and dental esthetics were the Peer Assessment Rating (PAR) index, the Helkimo index and the Aesthetic Component (AC) of the IOTN. Before treatment, associations between severity of malocclusion, TMD, facial pain and OHRQoL differed between genders. OHRQoL, malocclusion, signs and symptoms of TMD, facial pain and satisfaction with dental esthetics improved significantly during the follow-up. The greatest improvement was seen in the OHRQoL dimensions psychological discomfort, physical pain and psychological disability. Improvement in satisfaction with dental esthetics and decreased facial pain associated with improved OHRQoL. In conclusion, treatment of severe malocclusion considerably improves OHRQoL. Especially satisfaction with dental esthetics and facial pain seem to be aspects that contribute to patients’ OHRQoL. Thus, the importance of dental esthetics and facial pain for patients should not be underestimated when making treatment decisions and assessing outcome. / Tiivistelmä Purentavirheet sekä hampaiston ja kasvojen poikkeavuudet ovat yhteydessä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintaan. Suunterveyteen liittyvä elämänlaatu on käsite, joka sisältää nämä fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset osa-alueet. On kuitenkin epäselvää, miten purentavirheeseen liittyvät eri näkökohdat ja niiden muutokset ovat yhteydessä suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun ja sen muutoksiin hoidon aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vaikean purentavirheen hoidon ja siihen liittyvien toiminnallisten ja esteettisten muutosten vaikutusta elämänlaatuun aikuispotilailla, joille tehtiin oikomishoito tai oikomishoito yhdistettynä leukakirurgiseen hoitoon. Tutkimusryhmän muodostivat 94 aikuista (34 miestä ja 60 naista, ikäjakauma 18–64 vuotta), joilla oli vaikea purentavirhe ja siihen liittyvä huomattava toiminnallinen haitta, ja jotka oli lähetetty ortodontiseen tai ortodontis-kirurgiseen hoitoon Oulun yliopistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien klinikalle. Tiedot kerättiin kyselylomakkeiden, kipsimallien, suuvalokuvien ja kliinisten tutkimusten avulla ennen hoitoa ja sen jälkeen. Suunterveyteen liittyvää elämänlaatua (OHIP-14), kasvokipua ja hampaiden ulkonäköön liittyvää tyytyväisyyttä mitattiin kyselykaavakkeella. Purentavirheen, purentaelimistön toimintahäiriöiden ja hampaiden ulkonäön mittaamiseen käytettiin PAR-indeksiä, Helkimo-indeksiä ja IOTN:n ulkonäköosiota. Purentavirheen vaikeusasteen, purentaelimistön toimintahäiriöiden, kasvokivun ja suunterveyteen liittyvän elämänlaadun väliset yhteydet erosivat ennen hoitoa naisten ja miesten välillä. Suunterveyteen liittyvä elämänlaatu, purenta, purentaelimistön toimintahäiriöt, kasvokipu ja tyytyväisyys hampaiden ulkonäköön paranivat seuranta-aikana. Suurin paraneminen havaittiin elämänlaadun osa-alueissa psyykkinen epämukavuus, kipu ja psyykkinen haitta. Hampaiden ulkonäön paraneminen ja kasvokivun väheneminen olivat yhteydessä suunterveyteen liittyvän elämänlaadun paranemiseen. Vaikean purentavirheen hoito paransi merkitsevästi suunterveyteen liittyvää elämänlaatua. Mitatuista muuttujista etenkin tyytyväisyys hampaiden ulkonäköön ja kasvokipu näyttävät olevan merkittäviä potilaan suunterveyteen liittyvän elämänlaadun kannalta. Tästä syystä hampaiden ulkonäön ja kasvokivun merkitystä potilaille ei tulisi aliarvioida hoitopäätöstä tehtäessä ja hoitotulosta arvioitaessa.

Abstract This work evaluated the safety and effectiveness of operative techniques used in cranioplastic surgery and outcomes of these surgical methods. In study I the feasibility of endocranial fixation in frontal remodeling surgery for metopic and coronal synostosis was established. Good to excellent aesthetic results were seen in 96% of cases evaluated by a surgeon at the time of follow-up. Three patients out of 27 had complications requiring revisions. No mortality or permanent morbidity, nor complications related to endocranial placement of the plates were seen. Thus it was verified that placing resorbable material intracranially reduces the aesthetic impact without hindering the final result. Study II found that posterior cranial vault distraction procedures produced a mean increase of 25% in intracranial volume. This proved to be an effective technique for treating a variety of craniosynostosis with significant shortage of intracranial volume. 3D photogrammetric imaging was found to be a suitable non-ionizing method for evaluation of cranial volume increase following distraction. In study III a new tool was developed and successfully used for the intraoperative guidance of distractor device placement to ensure congruent vectors and thus reduced complications of these surgical procedures. In study IV long-term functional and aesthetic outcomes of the surgical treatment for sagittal synostoses in patients reaching adulthood was examined. The mean follow-up time was 26.5 years and the patients were 18 to 41 years old at the time of follow-up. The patients treated for sagittal synostosis were equally satisfied with their facial appearance as were their age and gender matched controls. Independent panels found patients’ appearance to be slightly less attractive, but the difference was less than 10 mm on a 100 mm Visual Analogue Scale, representing a low clinical significance. Patients’ socioeconomic situation such as education, housing, employment and marital status equaled controls with similar frequencies of headaches, mental problems or health issues as the controls. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa selvitettiin kallon saumojen ennenaikaisen luutumisen (kraniosynostoosi) leikkausmenetelmien tehokkuutta ja turvallisuutta sekä pitkäaikaisia tuloksia. Leikkausmenetelmä, jossa epämuotoinen kallo uudelleenmuotoillaan ja luiset osat kiinnitetään toisiinsa kallon sisäpuolelle asennettavilla ja kudokseen hajoavilla levyillä oli tehokas ja luotettava (N=27). Jälkitarkastuksessa tulos arvioitiin erinomaiseksi tai hyväksi 96 %:lla tapauksista. Leikkaushoitoa vaativia ongelmia tai komplikaatioita esiintyi kolmella, mutta pysyvää haittaa ei jäänyt. Komplikaatiot eivät johtuneet levyjen sijainnista kallon sisällä. Saumojen ennenaikaisesta luutumisesta johtuvaa kallon tilavuuden alenemaa hoidettiin venytyshoidolla (N=30). Menetelmällä saavutettiin keskimäärin 25 %:n lisääntyminen tilavuudessa, ja se soveltuukin erityisen hyvin potilaille, joilla tarvitaan suuri tilavuuden lisääntyminen. Leikkaustekniikkaan ei liittynyt isoja komplikaatioita. Tulosta arvioitiin osalla potilaista kolmiulotteisella valokuvauksella, joka perinteisistä seurantamenetelmistä poiketen ei altista ionisoivalle säteilylle, ja se osoittautui käyttökelpoiseksi seurantamenetelmäksi. Venytyshoitoa varten kallon pintaan kiinnitettävät pidennyslaitteet tulee asettaa yhdensuuntaisesti, ja se on teknisesti haasteellista. Työssä kehitettiin kirurginen instrumentti, jolla venyttimet voidaan luotettavammin asetella samansuuntaisiksi. Uusi tekniikka ehkäisee mekaanisia ongelmia, joita muuten voisi ilmetä erisuuntaisten venyttimien välillä pidennyksen edetessä. Lapsuudessa venekallon johdosta leikattujen potilaiden (N=40) pitkäaikaiset hoitotulokset sekä selviytyminen elämässä 26.5 vuoden seuranta-ajan jälkeen olivat hyviä. Heidän taloudellinen ja sosiaalinen tilanne (koulutus, asumismuoto, työllistyminen, siviilisääty ym.) ei eronnut ikä- ja sukupuolivakioitujen vertailuhenkilöiden (N=40) tilanteesta. Yleisessä terveydentilassa, päänsärkyjen esiintymisessä ja mielenterveysongelmissa ei ollut eroa. Potilaiden tyytyväisyys omaan ulkonäköönsä oli samankaltainen kuin vertailuhenkilöillä. Ulkopuolisen asiantuntijapaneelin tekemän arvion perusteella potilaiden kasvojen ulkonäkö oli vähemmän miellyttävä kuin vertailuhenkilöillä, mutta ero oli vähäinen (<10 % ero visual analogue scale, VAS, asteikolla). Asiantuntijapaneeli teki arvionsa tietämättä onko arvioitava henkilö potilas vai vertailuhenkilö.