Spelling suggestions: "subject:"vertaistoimintaa"" "subject:"vertaistoimintaan""
1 |
Ammattikorkeakoulupedagogiikan kehittäminen:opiskeluorientaatiot ja opinnäytetyön vertaistilanteet opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymisen tukenaLeinonen, R. (Rauni) 05 June 2012 (has links)
Abstract
The purpose of this research was to collect information on the meaning of thesis-related peer situations for expertise development of students, and to develop the pedagogical foundations of the thesis process. The holistic concept of man and the integrated didactic pedagogic perspective provided the approach to study peer action. The objective was to describe, interpret and understand students’ experiences of thesis-related peer situations from the perspective of expertise development. In addition, the objective was to understand the meaning of peer situations to students’ learning by analysing their study orientations.
The research data was provided by 96 students (N=116) in the School of Health and Sports at Kajaani University of Applied Sciences. The data on study orientations were collected using questionnaires (the response percentage 83) and the data on peer situations in the form of essays. The data on study orientations were processed through explorative factor and cluster analysis. The essay-based data were processed first through inductive-deductive content analysis. Then the themes were presented as meanings and finally, networks of meanings describing expertise development, i.e. competences.
The orientation to learning was described through ten study orientation factors. Central outcomes of this research were the heterogeneity of the students’ study orientation and the differences between young and adult students. Five clusters describing the students were formulated: adaptive learner; social, deep-oriented learner; self-confident high-flyer; uncommitted yet hard working student, and conscientious burning-out student.
Learning in peer situations showed that the students developed their expertise through internal understanding and awareness. First the students created a personal meaning relationship to the peer situation and to themselves, after which they experienced participation in the peer situations. The results also showed that expertise development emerged as competences of collective dialogue and trust, development of self-regulation learning processes and documentation supporting superficial learning. The students emphasized particularly the confidentiality of peer relations, the significance of empathic listening in peer situations. The students’ deep-oriented learning was supported by successful peer situations. The superficial learner enhanced his superficial learning in the end of peer situations focusing.
A peer situation, at its best, evolved into a learning environment, where students felt that through a trust relation they were able to relate to the expertise that working life. This research shows that special attention must be paid to related to the pedagogical development of the thesis process: 1) Reflective development of students’ internal understanding and awareness, 2) Awareness of the complex of goals, learning and peer situations, 3) Significance of collectivity and dialogue, 4) Deep-orientation of students’ learning, and 5) Support for optimism development. / Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa opinnäytetyöprosessiin liittyvien vertaistilanteiden merkityksestä opiskelijoiden asiantuntijuuden kehittymiselle ja kehittää opinnäytetyöprosessia ammattikorkeakoulun pedagogiikan suuntaisesti. Vertaistoimintaa lähestyttiin holistisen ihmiskäsityksen sekä pedagogisen ja didaktisen suhteen integroidusta näkökulmasta. Tavoitteina oli kuvata, tulkita ja ymmärtää opiskelijoiden kokemuksia opinnäytetyöhön liittyvistä vertaistilanteista asiantuntijuuden kehittymisen näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli ymmärtää vertaistilanteiden merkityksiä oppimisen osalta selvittämällä opiskelijan opiskeluorientaatiot.
Tutkimusaineiston tuottivat Kajaanin ammattikorkeakoulun terveys- ja liikunta-alan 96 (N=116) opiskelijaa. Aineisto kerättiin opiskeluorientaatioiden osalta kyselylomakkeella (vastausprosentti 83) ja vertaistilanteiden osalta kirjoitelmien avulla. Opiskeluorientaatioita koskeva aineisto käsiteltiin eksploratiivisen faktori- ja klusterianalyysin avulla. Kirjoitelmilla tuotetun aineiston käsittely aloitettiin induktiivis-deduktiivisella sisällönanalyysillä. Saaduista teemoista muodostettiin merkityskokonaisuudet ja lopuksi asiantuntijuuden kehittymistä kuvaavat merkitysverkostot, kompetenssit.
Oppimisen suuntautumista kuvasi kymmenen opiskeluorientaatiofaktoria. Keskeisenä tuloksena voidaan pitää opiskelijoiden opiskeluorientoitumisen heterogeenisuutta ja sen jakautumista nuorten ja aikuiskoulutuksessa opiskelevien kesken. Opiskelijoita kuvaavia klustereita muodostui viisi: sopeutettava oppija, sosiaalinen syväoppija, itseensä luottava menestyjä, omistautumaton pänttääjä ja tunnollinen pinkouupuja. Vertaistilanteissa opiskelija saavutti asiantuntijuuttaan kehittymällä oman sisäisen ymmärryksen ja tietoisuuden avulla. Opiskelija loi ensin henkilökohtaisen merkityssuhteen vertaistilanteeseen ja itseensä, minkä jälkeen hän koki vertaistilanteeseen osallisuuden. Asiantuntijuuden kehittyminen ilmeni myös yhteisöllisen dialogi- ja luottamusosaamisen, oppimisen itsesäätelyprosessien kehittymisosaamisen ja pintaoppimista tukevan dokumenttiosaamisen kompetensseina. Opiskelijat korostivat erityisesti vertaissuhteen luottamuksellisuutta ja vertaistilanteiden vuorokuuntelukohtaamisen tärkeyttä. Onnistuneet vertaistilanteet tukivat opiskelijan syväsuuntautuvaa ja yhteisöllistä oppimista. Pintaoppimiseen suuntautuneella opiskelijalla pintaoppiminen vahvistui vertaistilanteiden edetessä.
Vertaistilanne kehittyi parhaimmillaan yhteisöllisyyttä tukevaksi oppimisympäristöksi, jossa opiskelijat kokivat saavansa kosketuspintaa työelämässä tarvittavaan asiantuntijuuteen. Tutkimus nosti esille tarpeen kiinnittää opinnäytetyön pedagogisessa kehittämisessä huomiota: 1) opiskelijan sisäisen ymmärryksen ja tietoisuuden reflektoivaan kehittymiseen, 2) tavoitteiden, oppimisen ja vertaistilanteen kokonaisuuden tiedostamiseen, 3) yhteisöllisyyden ja dialogisuuden merkitykseen, 4) oppimisen syväsuuntaamiseen ja 5) optimismin kehittymisen tukemiseen.
|
Page generated in 0.0716 seconds