Abstract
The original aim of the study was to examine the professional growth of pre-service teachers in a reformed system of long-term module training. Professional growth was approached in terms of the cyclic model of new professionalism developed by Niemi and Kohonen, and professional growth was explored and basic social processes and phenomena identifiable in data were sought. The key phenomenon that emerged from the data of the grounded theory study, carried out in four elementary schools in the spring 1995, was an internal feeling of power, which turned out to be synonymous with the concept of empowerment. The empirical results showed the following categories to be significant for the process of empowerment: freedom, responsibility, appreciation, confidence, context, climate and positive regard.
The collection, analysis and interpretation of data were carried out in accordance with the grounded theory approach, using the constant comparative method. A detailed examination of the grounded theory methodology revealed two major schools of thought: the Straussian and the Glaserian schools. The major differences between these approaches were analyzed comparatively. The description of the different stages of data analysis in the present work draws attention to the roles of the inductive-deductive Straussian procedure and the inductive Glaserian procedure.
After the empirical stage, the main goal of the study was to formulate a general formal theory of human empowerment. The basic assumption of the theory of empowerment developed in this work is that empowerment is an inherently human and individual process. It is a personal and social process, in which the inner power is nontransferable to another. The theory of empowerment is based on a combination of the empirical findings and the current research findings.
The theory formulated here identifies the different subprocesses of empowerment. It does not aim to indicate the measurable qualities of an empowered person or the causal factors contributing to empowerment. The subprocesses of empowerment are classified into a framework which is a modification of Ford's Motivational Systems Theory (MST) and consists of goals, capacity beliefs, context beliefs and emotions. The theory postulates that a person may remain disempowered if he or she has difficulties with some of the subprocesses that constitute the framework. It also claims that empowerment has a catalytic effect on commitment: poor empowerment results in poor commitment, while strong empowerment results in strong commitment. On the basis of the theoretical discussion, it can be concluded that empowerment is not a permanent state. It is, however, possible to strengthen empowerment through subtle and supportive measures that open up possibilities through, for example, openness, freedom of action, encouragement and through strengthening a sense of security, trust and equality. Empowerment arises out of and gives rise to human well-being.
The theory of empowerment can be used as the underlying theory in projects and studies aiming to maintain human resources and prevent exhaustion. Especially people working as superiors would benefit from knowledge of the theory of empowerment in their efforts to ensure the well-being of
their subordinates in workplaces. The findings of this study can probably also be utilized in supporting the empowerment of the elderly, handicapped, marginalised and unemployed individuals and chronically ill patients. Teacher educators and teacher education supervisors can utilize the empirical findings and the formulated theory in planning their work of supporting students" processes of growth and professional commitment. The theory of empowerment is valuable for both preservice and inservice teacher education in working toward the well-being of students and teachers as well as the realization of human rights. / Tiivistelmä
Tutkimuksen alkuperäisenä tavoitteena oli tutkia luokanopettajaksi opiskelevien ammatillista kasvua uusimuotoisessa pitkäkestoisessa moduuliharjoittelussa. Ammatillista kasvua tutkittiin 1) Hannele Niemen ja Viljo Kohosen kehittämän uusprofessionaalisen syklisen mallin pohjalta, ja ammatillisesta kasvusta etsittiin 2) aineistopohjaisesti perussosiaalisia prosesseja ja ilmiöitä. Neljällä kenttäharjoittelukoululla keväällä 1995 toteutetussa grounded theory -tutkimuksessa aineistosta nousi ammatillisen kasvun ydinilmiöksi sisäinen voimantunne, joka osoittautui synonyymiksi empowerment-käsitteelle. Tutkimuskirjallisuuden perusteella empowerment on voimaantumista. Empiiristen tulosten mukaan kategoriat vapaus, vastuu, arvostus, luottamus, konteksti, ilmapiiri ja myönteisyys ovat merkityksellisiä voimaantumisprosessissa.
Havainnointiaineiston kerääminen, analysointi ja tulkinta toteutettiin grounded theory -metodologian mukaisesti jatkuvan vertailun menetelmällä. Grounded theory -metodologiaan tutustumisessa selvisi, että metodologian sisälle on muodostunut kaksi koulukuntaa: straussilainen ja glaserilainen. Suuntausten näkemyseroista on tehty vertaileva analyysi. Tässä tutkimuksessa kerätyn aineiston analyysiprosessin vaiheiden kuvaamisessa on otettu huomioon induktiivis-deduktiivisen straussilaisen ja induktiivisen glaserilaisen menettelyn osuudet.
Tutkimuksen päätavoitteeksi muodostui empiirisen vaiheen jälkeen yleisen formaalin teorian rakentaminen ihmisen voimaantumisesta. Kehitetyn voimaantumisteorian keskeisenä ajatuksena on se, että voimaantuminen lähtee ihmisestä itsestään. Se on henkilökohtainen ja sosiaalinen prosessi, eikä voimaa voi antaa toiselle. Voimaantumisteoria on rakentunut empiiristen tulosten ja olemassa olevan tutkimustiedon yhdistämisen tuloksena.
Muodostettu teoria jäsentää voimaantumisen osaprosesseja. Se ei pyri osoittamaan voimaantuneen ihmisen mitattavissa olevia ominaisuuksia eikä voimaantumiseen vaikuttavia kausaalitekijöitä. Voimaantumisen osaprosessit luokitellaan Martin Fordin motivoivien järjestelmien teoriasta (MST) sovellettuun kehikkoon päämäärät, kykyuskomukset, kontekstiuskomukset ja emootiot. Voimaantumisteoriassa väitetään, että ihminen voi jäädä voimaantumattomaksi (disempowered), jos hänellä on ympäristössään vaikeuksia tähän kehikkoon jäsentyvissä osaprosesseissa. Teoriassa myös väitetään, että voimaantuminen vaikuttaa katalyytin tavoin sitoutumisprosessiin: heikko voimaantuminen johtaa heikkoon sitoutumiseen ja vahva voimaantuminen johtaa vahvaan sitoutumiseen. Teoreettisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että voimaantuneisuus ei ole pysyvä tila. Voimaantumista voidaan kuitenkin yrittää tukea hienovaraisilla ja mahdollistavilla toimenpiteillä, esimerkiksi avoimuudella, toimintavapaudella, rohkaisemisella sekä turvallisuuteen, luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen pyrkimisellä. Voimaantuminen on yhteydessä ihmisen hyvinvointiin.
Voimaantumisteorian arvioidaan voivan toimia teoriataustana voimavarojen ylläpitämistä edistävissä ja uupumusta estävissä hankkeissa ja tutkimuksissa. Erityisesti esimiesasemassa oleville ihmisen voimaantumisprosessien tuntemisen ajatellaan olevan hyödyksi, kun he pyrkivät mahdollistamaan alaistensa hyvinvoinnin työpaikalla. Tätä tutkimusta arvioidaan voitavan hyödyntää myös mm. vanhusten, vammaisten, syrjäytyneiden, työttömien ja pitkäaikaissairaiden voimaantumisen tukemisessa. Opettajankouluttajat ja opetusharjoittelun ohjaajat voivat hyödyntää empiirisiä tuloksia ja tuotettua teoriaa suunnitellessaan työtänsä opiskelijan kasvu- ja sitoutumisprosessien tukemisen näkökulmasta. Oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnin sekä ihmisoikeuksien toteutumisen vuoksi voimaantumisprosessien tuntemiseen tulisi kiinnittää huomiota sekä opettajien peruskoulutuksessa että täydennyskoulutuksessa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-5340-X |
| Date | 18 August 1999 |
| Creators | Siitonen, J. (Juha) |
| Publisher | Oulun yliopisto |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | Finnish |
| Detected Language | English |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 1999 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-323X, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2242 |
Page generated in 0.0062 seconds