Uutta ruotsinsuomalaista sanastoa kehittyy pääasiassa kahdella tavalla. Eniten uutta sanastoa syntyy epävirallisissa keskustelutilanteissa, mutta sanastoa luodaan myös tietoisesti, kun Kielenja kansanperinteen tutkimuslaitos antaa suosituksia esimerkiksi Ruotsin viranomaisten nimienkääntämisestä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia suomen yleiskielestä poikkeavia suomen sanoja Ruotsissa käytetään, ketkä niitä käyttävät sekä millaisia asenteitatällaisen sanaston käyttöön liittyy. Ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle on tärkeää, että heidän kieltään tutkitaan, sillä siten voidaan kartuttaa tietoa vähemmistöstä, saada heidän käyttämästään kielestä tutkimukseen perustuvaa tietoa ja vahvistaa heidän ruotsinsuomalaista identiteettiään. Tutkimuksen empiirisenä aineistona on toisaalta Ruotsin radion suomenkielisen toimituksenvuosina 2016–2023 järjestämissä Vuoden ruotsinsuomalainen sana -äänestyksissä ehdotetut sanat ja toisaalta ruotsinsuomalaisten sanojen käyttöä ja sanoihin liittyviä asenteita kartoittava verkkokysely. Olen lajitellut äänestyksissä ehdotetut sanat lainasanatyypin, sanaluokan jaaihepiirin mukaan. Kyselytutkimuksessa olen analysoinut sekä määrällisen tiedon että vastauksia täydentävät vapaamuotoiset perustelut. Vuoden ruotsinsuomalainen sana -äänestysten aineistosta tehty tutkimus osoittaa, että suurin osa aineistossa esiintyvistä ruotsinsuomen sanoista on niin kutsuttuja erityislainoja eli ruotsistasuomen kieliasuun mukautettuja lainasanoja. Sanojen aihepiirit kuvastavat etupäässä kielenkäyttäjien arkeen liittyviä teemoja. Ruotsissa asuvien suomen puhujien keskuudessa toteutettu kyselytutkimus osoittaa, että ruotsinsuomen sanoja käytetään eniten puheessa mutta melko paljon myös vapaamuotoisessa kirjoituksessa. Nuoremmat ikäryhmät käyttävät tämäntyyppisiä sanoja vanhempia ikäryhmiä enemmän ja myös suhtautuvat niiden käyttöön myönteisemmin. / Nya sverigefinska ord skapas i huvudsak på två olika sätt. De flesta av de nya orden bildas iinformella diskussionssituationer, men ord och termer skapas också medvetet när Institutet förspråk och folkminnen ger rekommendationer om till exempel översättning av svenska myndigheters namn till finska. Syftet med denna studie är att ta reda på vilken typ av finska ordsom inte ingår i standardfinska som används i Sverige, vilka som använder dessa ord samt vilka attityder som förknippas med användningen av sådana ord. För den sverigefinska minoriteten är det viktigt att deras språk studeras. På så sätt kan man öka kunskapen om minoriteten, få fram forskningsbaserad information om det språk minoriteten använder samt stärka dess sverigefinska identitet. Det empiriska materialet i undersökningen utgörs dels av de föreslagna orden i omröstningarna Årets sverigefinska ord som Sveriges Radios finskspråkiga redaktion har arrangerat under åren 2016–2023, och dels av en webbenkät som kartlägger användningen av sverigefinska ord samt attityder förknippade med användningen av dessa. Jag har kategoriserat de i omröstningarna föreslagna orden efter typ av lånord, ordklass och ämnesområde. I enkätundersökningen har jag analyserat både kvantitativa uppgifter och de fritt formulerade motiveringarna som kompletterar svaren. Undersökningen av de sverigefinska orden som förekommer i omröstningarna Årets sverigefinska ord visar att de flesta orden är så kallade främmande ord, det vill säga lånord från svenska till finska som är anpassade till finskans ortografi. Ordens ämnesområden speglar främst språkbrukarnas vardag. Enkätundersökningen bland talare av finska i Sverige visar att sverigefinska ord används mest i tal men relativt mycket även i informella texter. Yngre åldersgrupper använder denna typ av ord mer än äldre åldersgrupper och förhåller sig också mer positiva till användningen av dem. / Sweden Finnish vocabulary is developed mainly in two ways. Most of the new vocabulary is created in situations of informal communication, but vocabulary is also consciously created when Language Advisors of Finnish at the Institute for Language and Folklore make recommendations on, for example, translation of names of Swedish authorities into Finnish. The purpose of this study is to examine what types of Finnish words deviating from the Finnish standard language that are used in Sweden, who uses them, and what kind of attitudes are involved in the use of such vocabulary. For the Sweden Finnish minority, it is important that their language is studied, as this will contribute to a wider knowledge of the minority, further research-based knowledge about the language they use, and strengthen their Sweden Finnish identity. The empirical material used for the study is, on the one hand, the words proposed in the Sweden Finnish Word of the Year votes organised by the Swedish Radio in 2016 to 2023, and, on the other hand, an on-line survey on the use of Sweden Finnish words and attitudes related to these. I have analysed the words proposed in the votes by type of loan word, word class and subject matter. For the survey, I have analysed both the quantitative data and the respondents’ arguments supporting their answers. The study of the words proposed in the Sweden Finnish Word of the Year votes indicates that most of the words are so-called special loans, i.e. loan words adapted to the Finnish language structure. The topics of the words mainly reflect the everyday life of language users. A survey among Finnish speakers living in Sweden shows that Sweden Finnish words are used mostly in speech but quite often also in informal writing. Younger speakers use these types of words more than older speakers and also show more positive attitudes towards the use of these words.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:UPSALLA1/oai:DiVA.org:su-231388 |
| Date | January 2024 |
| Creators | Larsson, Tarja |
| Publisher | Stockholms universitet, Institutionen för slaviska och baltiska språk, finska, nederländska och tyska |
| Source Sets | DiVA Archive at Upsalla University |
| Language | Finnish |
| Detected Language | Swedish |
| Type | Student thesis, info:eu-repo/semantics/bachelorThesis, text |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess |
Page generated in 0.0026 seconds