Abstract
This study analyses environmental concern in the Komi Republic from the contextual perspective. The main research data consisted of thematic interviews of industrial workers (n = 114), teachers (n = 30), administration staff (n = 33) in the towns of Usinsk and Vorkuta in the Northern Komi Republic. In addition, the in-depth thematic interviews of state administrators, scientists and NGO actors are analysed as well as the survey study conducted in several regions in the republic. As a broad theoretical frame the study uses the context model, in which environmental concern in everyday life is interpreted at five closely connected levels. The study consists of four previously published articles, one submitted manuscript and a concluding chapter.
As the major theoretical and methodological idea the study presents two different environments: a life-world of the individual, where environmental changes are perceived and experienced in a framework of everyday life, and secondly, global environmentalism’s Environment, which is nowadays in Western discourses viewed as a globe. This study focuses on the life-world perspective, and asks how these two environments communicate with each other in the particular contexts of the Komi Republic.
In general, environmental issues hold a low profile compared with other social problems in the Komi Republic. However, the citizens of the Komi Republic are concerned about so-called ’brown‘ environmental issues; that is issues of pollution and waste disposal in their immediate environs. The public’s environmental concerns are mostly about ’ecological risks‘ – the health and well-being implications of environmental degradation. Environmental problems are regarded as part societal transformation. This ’brown‘ environmentalism is understandable in Russia since approximately 60 million Russians now live in zones with adverse environmental situations. Green or global issues are not much discussed among the public of Russia.
The findings stress that engagement with the surrounding environment, local conditions and socio-political contexts shape perceptions and framings of environmental change. Local perceptions and local knowledge are still a crucial basis for concern. / Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan ympäristötietoisuutta ja -huolta Komin tasavallassa kontekstuaalisesta näkökulmasta. Tärkein osa tutkimusaineistosta koostuu teollisuustyöntekijöiden (n = 114), opettajien (n = 30) ja yritys- ja julkisen hallinnon edustajien (n = 33) teemahaastatteluista Usinskin ja Vorkutan kaupungeissa tasavallan pohjoisosassa. Lisäksi työssä on analysoitu valtion virkamiesten, tutkijoiden sekä kansalaisjärjestöjen toimijoiden teemahaastatteluja sekä tasavallan eri alueilla tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa hyödynnetään kontekstimallia, jossa ympäristötietoisuutta tarkastellaan viiden toisiinsa limittyvän tason kautta. Tutkimus koostuu neljästä julkaistusta artikkelista, yhdestä käsikirjoituksesta ja yhteenvetoluvusta.
Tutkimuksen tärkein teoreettinen ja metodologinen idea jakaa ympäristön kahtia: ensimmäinen on yksilön elämismaailma, missä ympäristömuutokset havaitaan ja koetaan arkielämän kehystäminä, ja toinen, globaalin environmentalismin ympäristö, minkä nykyisin ajatellaan käsittävän koko maapallon. Tämä tutkimus keskittyy elämismaailmanäkökulmaan ja kysyy, kuinka nämä kaksi ympäristöä kommunikoivat toistensa kanssa eri konteksteissa.
Yleisellä tasolla tarkasteltuna ympäristöongelmat ovat taustalla kansalaisten elämässä verrattuna muihin sosiaalisiin ongelmiin. Komin tasavallan asukkaat ovat kuitenkin huolissaan niin kutsutuista ’ruskeista’ ympäristökysymyksistä eli lähinnä saastumiseen ja erilaisiin jätteisiin liittyvistä ongelmista. Kansalaisten ympäristöhuoli kytkeytyy ennen kaikkea ekologisiin riskeihin – ympäristön pilaantumisen terveydellisiin ja hyvinvointiin liittyviin seuraamuksiin. Näin ympäristöongelmat limittyvät muiden sosiaalisten ongelmien kanssa ja koetaan osaksi yhteiskunnallista muutosta. Tämä ’ruskea’ ympäristöhuoli on ymmärrettävä ilmiö Venäjällä, missä noin 60 miljoonaa kansalaista asuu terveydelle haitallisissa ympäristöoloissa. ’Vihreitä’ tai globaaleja ympäristökysymyksiä ei juurikaan käsitellä Venäjän julkisessa keskustelussa.
Tutkimuksen tulokset painottavat lähiympäristöön sitoutumisen ja elämismaailman merkitystä ympäristömuutosten havainnoinnissa sekä yhteiskunnallisten kontekstien vaikutusta ympäristökysymysten kehystämiseen. Paikallisella havainnoinnilla ja tiedolla on edelleen suuri rooli ympäristötietoisuuden muotoutumisessa.
| Identifer | oai:union.ndltd.org:oulo.fi/oai:oulu.fi:isbn951-42-8250-7 |
| Date | 08 November 2006 |
| Creators | Karjalainen, T. P. (Timo P.) |
| Publisher | University of Oulu |
| Source Sets | University of Oulu |
| Language | English |
| Detected Language | Finnish |
| Type | info:eu-repo/semantics/doctoralThesis, info:eu-repo/semantics/publishedVersion |
| Format | application/pdf |
| Rights | info:eu-repo/semantics/openAccess, © University of Oulu, 2006 |
| Relation | info:eu-repo/semantics/altIdentifier/pissn/0355-323X, info:eu-repo/semantics/altIdentifier/eissn/1796-2242 |
Page generated in 0.0024 seconds