Abstract My dissertation studies public reception of the works of Ilmari Kianto (1874–1970). The guiding principle of my study is contextual analysis, which is a fruitful approach to the primarily social themes of Kianto’s works. The reception of contemporaries of Kianto did not focus so much on the aesthetic properties of his works but rather on their significance in the societal context of the era in which they were published. Later research into Kianto’s reception has focused on his currently canonised descriptions of Finnish folk life, Punainen viiva (The Red Line) and Ryysyrannan Jooseppi (Jooseppi from Ryysyranta) that are his most valued works from an aesthetic point of view. The purpose of my doctoral dissertation is to bridge the gap that both literary history and research literature have left behind. My study shows that all Kianto’s works – including his lyrics and novels – are invariably tied in with the most pressing societal, political and ethical issues of their time. Based on his works and how they were publicly received, Kianto can be perceived as being a significant participant in the debate on social questions and he brought many social issues to the attention of the public. When Kianto demanded freedom of religion and legalisation of civil marriage in his works, he received considerable support from his contemporaries, but this also led to blasphemy charges. Furthermore, my dissertation shows that the later public image of Kianto does not do any justice to the views of his contemporaries because the image highlights his reputation for being a ruthless “butcher” on the side of the Whites in the civil war, which is a view based on a certain widely distributed propaganda article. Observed through his public reception as a whole, Kianto was generally seen as being a spokesman for the poor and as a pacifist through his book Elämän ja kuoleman kentältä (From The Field of Life and Death), which he completed after the civil war in 1918 but which was rejected by publishers and published first in 1928. Kianto’s sentencing to a correctional institution for attempted high treason during the Finnish Winter War was the most tragic event for his literary reputation, which meant that he was expelled from the Writer’s Union and disfavoured all the way through until the 1950’s. / Tiivistelmä Väitöskirjani käsittelee Ilmari Kiannon (1874–1970) tuotannon julkista reseptiota Suomessa. Tutkimustani on ohjannut kontekstuaalinen analyysi, joka on ollut Kiannon teosten voittopuoleisesti yhteiskunnallisten teemojen kannalta hedelmällinen lähtökohta. Kiannon aikalaisvastaanotossa eivät korostuneet niinkään teosten esteettiset ominaisuudet, vaan teosten merkitys ilmestymisaikansa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Myöhempi Kiannon tutkimuksellinen reseptio on keskittynyt tuotannon esteettisesti korkeatasoisimmiksi arvostettuihin ja suomalaisen kirjallisuuden kaanoniin nousseisiin kansankuvauksiin, Punaiseen viivaan ja Ryysyrannan Jooseppiin, jotka ovat jättäneet varjoonsa Kiannon muun tuotannon. Kiannon koko tuotannon läpikäyvää reseptiota käsittelevän väitöskirjani tarkoitus onkin täyttää sitä aukkoa, joka sekä kirjallisuushistorialta että tutkimuskirjallisuudelta on Kiannon osalta jäänyt. Tutkimukseni osoittaa, että Kiannon teokset nivoutuvat aina lyriikkaa ja romaanituotantoa myöten aikansa polttavimpiin yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja eettisiin kysymyksiin. Kiantoa voidaankin teosten ja vastaanoton pohjalta pitää aikansa merkittävänä yhteiskunnallisena keskustelijana ja monien sosiaalisten ongelmien esilletuojana. Kiannon teosten vaateet lainsäädännön päivittämisestä modernin ajan ihmisen aatemaailmaa vastaavaksi muun muassa uskonnonvapauden ja siviiliavioliiton laillistamisen puolesta saivat aikalaisvastaanotossa runsaasti vastakaikua, mutta toivat myös jumalanpilkkasyytteitä. Tutkimukseni osoittaa myös, että Kiannosta jälkipolville muotoutunut julkisuuskuva ei tee oikeutta Kiannon koko aikalaisvastaanotolle, josta on jäänyt elämään lähinnä Kiannon maine säälimättömänä valkoisena ”lahtarina” yhden tietyn ahkerasti levitetyn propaganda-artikkelin takia. Koko vastaanoton kautta tarkasteltuna Kianto nähtiin yleisesti köyhälistön puolestapuhujana ja sisällissodan jälkeen jo vuonna 1918 valmistuneella teoksellaan Elämän ja kuoleman kentältä myös sodan vastustajana, joka joutui kustantajien hylkäämäksi ja sai ko. teoksensa julkaistua vasta vuonna 1928. Kiannon talvisodan aikaan saama kuritushuonetuomio sotapetoksen yrityksestä oli Kiannon kirjailijamaineen kannalta traagisin tapahtuma, joka merkitsi hänen erottamistaan Kirjailijaliitosta ja vuosikymmenen kestänyttä hylkimistään vastaanotossa aina 1950-luvulle asti.

Abstract Users’ information systems (IS) security behavior continuously draws attentions from scholars and practitioners. While previous studies usually focused on one context (e.g., employees’ compliance with IS security policies in an organizational context), little research has focused on the possible explanations for users’ IS security behavior if the context changes. To address this gap, this dissertation discusses the role of context in IS security behavior research. An analysis of the differences between the organizational context and the home context suggests a need to study users’ IS security behavior solely in a specific context, such as home. This study provides guidelines for applying and developing contextualized theories in IS security behavior research. Based on the guidelines, this dissertation includes two empirical studies. First, drawing on rational choice theory, it compares specific IS security behavior in two contexts: the work context (N = 210) and the personal context (N = 202). Second, drawing on stewardship theory, this dissertation develops a contextualized theory explaining employees’ IS security risk-taking behavior in the organizational context (N = 170). The findings of this dissertation show different explanations for users’ IS security behavior in different contexts and highlight the importance of taking context into account when doing IS security behavior research. The results of each empirical study provide both theoretical contributions to research as well as actionable advice to practice. / Tiivistelmä Tietokoneenkäyttäjien tietoturvakäyttäytyminen on jatkuvan kiinnostuksen kohteena niin tutkijoiden kuin käytännön ammatinharjoittajienkin keskuudessa. Aiempi tutkimus on keskittynyt tarkastelemaan tietoturvakäyttäytymistä yleensä yhdessä kontekstissa (esim. työntekijöiden tietoturvaohjeiden noudattaminen organisaatiokontekstissa), kun taas vähemmälle huomiolle on jäänyt se, kuinka kontekstin muuttuminen selittää tietoturvakäyttäytymistä. Tämä väitöskirja vastaa kyseiseen ongelmaan, sillä se käsittelee kontekstin roolia tietoturvakäyttäytymistutkimuksessa. Tutkimuksessa analysoidaan organisaatiokontekstin ja kotikontekstin eroja. Analyysi osoittaa, että on tarpeellista tutkia tietokoneen käyttäjien tietoturvakäyttäytymistä tietyissä konteksteissa, kuten esimerkiksi kotikontekstissa. Tutkimus tarjoaa ohjeita siihen, kuinka kontekstisidonnaisia teorioita sovelletaan ja kehitetään tietoturvakäyttäytymistutkimuksessa. Väitöskirja sisältää 2 empiiristä tutkimusta, jotka pohjautuvat edellä mainittuihin ohjeisiin. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksessa sovelletaan rational choice -teoriaa, jonka pohjalta vertaillaan tiettyä tietoturvakäyttäytymistyyppiä 2 kontekstissa: työkonteksti<br clear="none"/> (N = 210) ja henkilökohtaisen käytön konteksti (N = 202). Toiseksi, tutkimus soveltaa stewardship -teoriaa ja kehittää siihen pohjautuen kontekstisidonnaisen teorian, joka selittää organisaation työntekijöiden käyttäytymistä liittyen tietoturvariskin ottamiseen<br clear="none"/> (N = 170). Väitöskirjan tutkimustulokset esittävät erilaisia selityksiä tietokoneen käyttäjien tie-toturvakäyttäytymiselle eri konteksteissa. Tutkimus korostaa sitä, kuinka tärkeää on ottaa konteksti huomioon tutkittaessa tietoturvakäyttäytymistä. Kummankin empiirisen tutkimuksen tulokset tarjoavat teoreettisen kontribuution lisäksi käytännöllisiä neuvoja tietoturvan toteuttamiseen.

Abstract This thesis presents a mobile instrumentation middleware, AWARE, aimed at facilitating our understanding of human behavior. We demonstrate how to use AWARE to build context-aware applications, collect data, and study human behavior. Mobile phones are resource-constrained and several considerations need to be taken into account to create a research tool that ensures problem-free data collection. AWARE can mitigate researchers’ effort when building mobile data-logging tools and context-aware applications. By encapsulating implementation details of sensor data retrieval and exposing the sensed data as higher-level abstractions, researchers spend less time developing software and save more time for doing research and analyzing the collected data, both quantitative and qualitative. This thesis demonstrates AWARE’s use in a number of case studies. These vary in the research methods we have used: prototype-building; large-scale deployment; surveys; interviews; cognitive walkthroughs; heuristic evaluation; laboratory &amp; field studies data logs; Day Reconstruction Method (DRM); and Experience Sampling Method (ESM). Together with these methods, we demonstrate how AWARE helps study human behavior in different research scenarios, such as: enabling human-smartphone awareness, understanding concerns on battery life, modeling the proximity of users to their smartphones, and capturing location sharing concerns. The thesis’ contributions are: the design, implementation and evaluation of a novel mobile instrumentation middleware to facilitate an understanding of human behavior. / Tiivistelmä Tämä väitöskirja esittelee mobiililaitteiden välikerrosohjelmisto AWAREn, jonka tarkoituksena on helpottaa ihmisen käyttäytymisen ymmärtämistä. Esitämme, kuinka AWAREa voidaan käyttää apuvälineenä kontekstitietoisten sovellusten kehittämisessä, aineiston keräyksessä ja ihmisen käyttäytymisen tutkimisessa. Mobiililaitteiden rajallisista resursseista johtuen ongelmattoman aineiston keräämisen mahdollistavan tutkimustyökalun kehityksessä tulee huomioida useita seikkoja. AWARE voi helpottaa mobiilien aineistonkeräystyökalujen ja kontekstitietoisten sovellusten kehittämistä tiivistämällä anturitiedon hankintaan liittyviä yksityiskohtia ja esittämällä anturitiedon korkeamman tason abstraktioina. Näin tutkijat voivat käyttää vähemmän aikaa ohjelmistojen kehitykseen ja enemmän aikaa itse tutkimukseen ja kerätyn aineiston sekä kvantitatiiviseen että kvalitatiiviseen analysointiin. Tässä työssä havainnollistamme AWAREn käyttöä useissa tutkimuksissa, joissa on sovellettu erilaisia tutkimusmenetelmiä: prototyyppien kehittäminen, suuren kokoluokan tutkimukset, kyselytutkimukset, haastattelut, kognitiiviset läpikäynnit, heuristiset arvioinnit, aineiston kerääminen laboratorio- ja kenttätutkimuksista, päivärekonstruktiomenetelmä (Day Reconstruction Method, DRM) ja kokemusotosmenetelmä (Experience Sampling Method, ESM). Näiden menetelmien avulla osoitamme, kuinka AWARE helpottaa ihmisen käyttäytymisen tutkimusta erilaisissa tutkimusskenaarioissa, kuten ihmisen älypuhelintietoisuuden mahdollistaminen, akun kestoon vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen, älypuhelimen ja käyttäjän etäisyyden mallinnus sekä paikkatiedon jakamiseen kohdistuvien asenteiden selvittäminen. Tämän väitöskirjan kontribuutiot ovat: uudenlaisen, ihmisen käyttäytymisen ymmärtämistä helpottavan mobiililaitteiden instrumentointiohjelmiston (AWARE) suunnittelu, toteutus ja arviointi.

Abstract This work studies how ninth grade students of Finnish secondary school interpret sentences using the tools offered by school grammar. My research maps out the ability of students to analyse the content and structure of the sentences. The study is also part of text skills research. Both reading and writing are part of text skills. In order to acquire these, knowledge of language and grammar are required. The material used for the research has been the written tests and interviews of ninth grade secondary school students. I have combined the material acquired by a written test and interviews and I will use them as complimentary forms of material. The written test was taken by hundred students and twenty students were interviewed. The analysis of the material shows that ninth grade secondary school students are able to analyse sentences both in a syntactic and semantic form. They are able to use the knowledge they have learned at school in their interpretations. They however base their interpretations on the general contextual knowledge of the world. Their natural sense of language is also clearly combined into thinking about the semantic and syntactic structure of the sentences. The study also reveals how different models of grammar and researchers have offered different kinds of solutions to sentence analysis and that there are no simple answers to these problems. This diversity and duality is also apparent in pedagogic grammar. The research puts an emphasis on the dialogic approach in teaching and learning of knowledge of language. In order for the student to be able to use the acquired knowledge of language, he or she should be able to use it by application and discussion. This way he or she would learn to analyse and separate texts and would be habituated into a critical reader. / Tiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani sitä, miten peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat tulkitsevat lauseita koulukieliopin tarjoamien välineiden avulla. Tutkimukseni kartoittaa oppilaiden kykyä analysoida lauseiden sisältöjä ja rakenteita. Liitän aiheen myös osaksi tekstitaitojen tutkimusta. Tekstitaitoihin kuuluvat sekä hyvä kirjoitus- että lukutaito. Näiden saavuttaminen puolestaan edellyttää sekä kielen että kieliopin tuntemusta. Tutkimusaineistona ovat peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten tekemät kirjalliset testit ja heidän haastattelut. Olen yhdistänyt kirjallisen testin ja haastattelun avulla kerätyn aineiston ja käytän niitä toisiaan täydentävinä aineistomuotoina. Kirjallisen testin on tehnyt 100 oppilasta ja haastatteluun on osallistunut 20 oppilasta. Aineistoni analyysi osoittaa, että peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat kykenevät analysoimaan lauseita sekä syntaktisesti että semanttisesti. He osaavat käyttää koulussa oppimaansa tietoa hyväksi tulkinnoissaan. Oppilaat kuitenkin nojautuvat tulkinnoissaan yleiseen kontekstuaaliseen tietoonsa maailmasta. Lisäksi heidän luontainen kielitajunsa yhdistyy selkeästi lauseiden semantiikasta ja syntaktisesta rakenteesta lähtevään pohdiskeluun. Tutkimukseni tuo esiin myös sen, miten eri kielioppimallit ja tutkijat ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin lauseiden analyysissa ja miten yksiselitteisiä vastauksia lauseanalyysin ongelmiin ei ole. Tämä kirjavuus ja kaksijakoisuus näkyvät myös pedagogisessa kieliopissa. Tutkimuksessani korostuu keskusteleva ote kielitiedon opettamisessa ja oppimisessa. Jotta oppilas pystyisi parhaiten hyödyntämään oppimaansa kielitietoa, hänen pitäisi saada käyttää sitä soveltaen ja keskustellen. Näin hän itse oppisi analysoimaan ja erittelemään tekstejä ja harjaantuisi kriittiseksi lukijaksi.

Abstract This study analyses environmental concern in the Komi Republic from the contextual perspective. The main research data consisted of thematic interviews of industrial workers (n =  114), teachers (n =  30), administration staff (n =  33) in the towns of Usinsk and Vorkuta in the Northern Komi Republic. In addition, the in-depth thematic interviews of state administrators, scientists and NGO actors are analysed as well as the survey study conducted in several regions in the republic. As a broad theoretical frame the study uses the context model, in which environmental concern in everyday life is interpreted at five closely connected levels. The study consists of four previously published articles, one submitted manuscript and a concluding chapter. As the major theoretical and methodological idea the study presents two different environments: a life-world of the individual, where environmental changes are perceived and experienced in a framework of everyday life, and secondly, global environmentalism’s Environment, which is nowadays in Western discourses viewed as a globe. This study focuses on the life-world perspective, and asks how these two environments communicate with each other in the particular contexts of the Komi Republic. In general, environmental issues hold a low profile compared with other social problems in the Komi Republic. However, the citizens of the Komi Republic are concerned about so-called ’brown‘ environmental issues; that is issues of pollution and waste disposal in their immediate environs. The public’s environmental concerns are mostly about ’ecological risks‘ – the health and well-being implications of environmental degradation. Environmental problems are regarded as part societal transformation. This ’brown‘ environmentalism is understandable in Russia since approximately 60 million Russians now live in zones with adverse environmental situations. Green or global issues are not much discussed among the public of Russia. The findings stress that engagement with the surrounding environment, local conditions and socio-political contexts shape perceptions and framings of environmental change. Local perceptions and local knowledge are still a crucial basis for concern. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkastellaan ympäristötietoisuutta ja -huolta Komin tasavallassa kontekstuaalisesta näkökulmasta. Tärkein osa tutkimusaineistosta koostuu teollisuustyöntekijöiden (n =  114), opettajien (n =  30) ja yritys- ja julkisen hallinnon edustajien (n =  33) teemahaastatteluista Usinskin ja Vorkutan kaupungeissa tasavallan pohjoisosassa. Lisäksi työssä on analysoitu valtion virkamiesten, tutkijoiden sekä kansalaisjärjestöjen toimijoiden teemahaastatteluja sekä tasavallan eri alueilla tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa hyödynnetään kontekstimallia, jossa ympäristötietoisuutta tarkastellaan viiden toisiinsa limittyvän tason kautta. Tutkimus koostuu neljästä julkaistusta artikkelista, yhdestä käsikirjoituksesta ja yhteenvetoluvusta. Tutkimuksen tärkein teoreettinen ja metodologinen idea jakaa ympäristön kahtia: ensimmäinen on yksilön elämismaailma, missä ympäristömuutokset havaitaan ja koetaan arkielämän kehystäminä, ja toinen, globaalin environmentalismin ympäristö, minkä nykyisin ajatellaan käsittävän koko maapallon. Tämä tutkimus keskittyy elämismaailmanäkökulmaan ja kysyy, kuinka nämä kaksi ympäristöä kommunikoivat toistensa kanssa eri konteksteissa. Yleisellä tasolla tarkasteltuna ympäristöongelmat ovat taustalla kansalaisten elämässä verrattuna muihin sosiaalisiin ongelmiin. Komin tasavallan asukkaat ovat kuitenkin huolissaan niin kutsutuista ’ruskeista’ ympäristökysymyksistä eli lähinnä saastumiseen ja erilaisiin jätteisiin liittyvistä ongelmista. Kansalaisten ympäristöhuoli kytkeytyy ennen kaikkea ekologisiin riskeihin – ympäristön pilaantumisen terveydellisiin ja hyvinvointiin liittyviin seuraamuksiin. Näin ympäristöongelmat limittyvät muiden sosiaalisten ongelmien kanssa ja koetaan osaksi yhteiskunnallista muutosta. Tämä ’ruskea’ ympäristöhuoli on ymmärrettävä ilmiö Venäjällä, missä noin 60 miljoonaa kansalaista asuu terveydelle haitallisissa ympäristöoloissa. ’Vihreitä’ tai globaaleja ympäristökysymyksiä ei juurikaan käsitellä Venäjän julkisessa keskustelussa. Tutkimuksen tulokset painottavat lähiympäristöön sitoutumisen ja elämismaailman merkitystä ympäristömuutosten havainnoinnissa sekä yhteiskunnallisten kontekstien vaikutusta ympäristökysymysten kehystämiseen. Paikallisella havainnoinnilla ja tiedolla on edelleen suuri rooli ympäristötietoisuuden muotoutumisessa.

Abstract This research explored, within the framework of relevance theory, how normally developing 3- to 9-year-old children and two age groups (age 7–9 and age 10–12) of children with Asperger syndrome or high-functioning autism (AS/HFA) and their 7- to 9-year-old control group used context when answering questions and giving explanations for their correct answers. The children were asked questions targeting the pragmatic processes of reference assignments, enrichments, routines, implicatures and feelings. They were also asked to explain their correct answers to routine, implicature and feeling questions to elicit understanding about their awareness of how they had derived the answers from the context. In normally developing children the largest increase in correct answers occurred between the ages of 3 and 4 in all question types except feeling questions, where rapid development continued until age 5. After that development progressed more gradually until the age of 8 when the children performed near the ceiling level in all of these question types. Giving explanations for correct answers developed gradually between the ages of 3 and 9, indicating that becoming aware of the information used in inferencing has a longer developmental timeframe. Children's incorrect answers and explanations showed that, as children develop, their answering strategies become more sophisticated as they increasingly utilise context in different ways. Children with AS/HFA were able to answer all the question types. However, compared to the control group, the younger AS/HFA group did less well when answering contextually demanding questions, and the performance of the older AS/HFA group fell in between the younger AS/HFA group and the control group. Both AS/HFA groups had difficulties when giving explanations for their correct answers, showing difficulty in articulating explicitly how they had used context in arriving at the correct answer. Incorrect answers and explanations indicated that, usually, all the children tried to utilise contextual information, although the attempt failed somehow. For children with AS/HFA it was more typical to continue with their answer after first giving a correct answer or explanation, which then led to an irrelevant answer, suggesting that these children had difficulties with stopping processing at the relevant point. / Tiivistelmä Tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka normaalisti kehittyneet 3–9-vuotiaat lapset ja kaksi ikäryhmää lapsia (7–9-vuotiaat ja 10–12-vuotiaat), joilla on Aspergerin oireyhtymä tai hyvätasoinen autismi (AS/HFA) ja heidän 7–9-vuotiaista koostuva kontrolliryhmänsä, käyttivät kontekstia vastatessaan kysymyksiin ja perustellessaan oikeita vastauksiaan. Tutkimus tehtiin relevanssiteorian viitekehyksessä. Lapsilta kysyttiin pragmaattista prosessointia vaativia kysymyksiä, jotka arvioivat viittausten, epätäydellisten lauseiden, rutiinien, implikatuurien ja tunnetilojen ymmärtämistä. Lisäksi heidän tuli perustella oikeat vastaukset rutiini-, implikatuuri- ja tunnekysymyksiin, jotta nähtiin, olivatko lapset tietoisia, kuinka he olivat johtaneet vastauksensa kontekstista. Normaalisti kehittyneillä lapsilla oikeiden vastausten määrä lisääntyi nopeasti 3. ja 4. ikävuoden välillä kaikissa kysymystyypeissä. Tunnekysymyksiin vastaamisessa tämä nopean kehityksen kausi jatkui 5. ikävuoteen saakka. Tämän jälkeen kehitys jatkui hitaampana 8 vuoden ikään saakka, jolloin lapset suoriutuivat lähes kaikista kysymyksistä kaikissa eri kysymystyypeissä. Perustelujen antaminen oikeisiin vastauksiin kehittyi asteittain 3. ja 9. ikävuoden välillä, mikä kertoi, että vastauksessa käytetyn informaation tiedostamisen kehittyminen tapahtui pitemmällä aikavälillä. Lasten virheelliset vastaukset ja perustelut osoittivat, että iän lisääntyessä lasten vastausstrategiat muuttuivat kehittyneemmiksi ja he hyödynsivät kontekstia monin eri tavoin. Lapset, joilla oli AS/HFA, osasivat vastata kaikkiin esitettyihin kysymystyyppeihin. Kuitenkin nuorempi AS/HFA-ryhmä suoriutui kontrolliryhmää heikommin ja vanhemman AS/HFA-ryhmän suoriutuminen sijoittui nuoremman ikäryhmän ja kontrolliryhmän suoriutumisen puoliväliin. Molemmilla AS/HFA-ryhmillä esiintyi vaikeuksia oikeiden vastausten perustelussa, mikä kertoi vaikeudesta ilmaista, kuinka he olivat käyttäneet kontekstia oikeaan vastaukseen pääsemiseksi. Virheelliset vastaukset ja perustelut osoittivat, että yleensä kaikki lapset pyrkivät kontekstin hyödyntämiseen vaikka epäonnistuivatkin siinä. Lapsille, joilla oli AS/HFA, oli tyypillisempää jatkaa vastaamista vielä oikean vastauksen tai perustelun antamisen jälkeen, mikä lopulta johti aiheesta syrjähtämiseen. Tämä kertoi vaikeudesta lopettaa prosessointi relevantissa kohdassa.