Abstract This work studies how ninth grade students of Finnish secondary school interpret sentences using the tools offered by school grammar. My research maps out the ability of students to analyse the content and structure of the sentences. The study is also part of text skills research. Both reading and writing are part of text skills. In order to acquire these, knowledge of language and grammar are required. The material used for the research has been the written tests and interviews of ninth grade secondary school students. I have combined the material acquired by a written test and interviews and I will use them as complimentary forms of material. The written test was taken by hundred students and twenty students were interviewed. The analysis of the material shows that ninth grade secondary school students are able to analyse sentences both in a syntactic and semantic form. They are able to use the knowledge they have learned at school in their interpretations. They however base their interpretations on the general contextual knowledge of the world. Their natural sense of language is also clearly combined into thinking about the semantic and syntactic structure of the sentences. The study also reveals how different models of grammar and researchers have offered different kinds of solutions to sentence analysis and that there are no simple answers to these problems. This diversity and duality is also apparent in pedagogic grammar. The research puts an emphasis on the dialogic approach in teaching and learning of knowledge of language. In order for the student to be able to use the acquired knowledge of language, he or she should be able to use it by application and discussion. This way he or she would learn to analyse and separate texts and would be habituated into a critical reader. / Tiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani sitä, miten peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat tulkitsevat lauseita koulukieliopin tarjoamien välineiden avulla. Tutkimukseni kartoittaa oppilaiden kykyä analysoida lauseiden sisältöjä ja rakenteita. Liitän aiheen myös osaksi tekstitaitojen tutkimusta. Tekstitaitoihin kuuluvat sekä hyvä kirjoitus- että lukutaito. Näiden saavuttaminen puolestaan edellyttää sekä kielen että kieliopin tuntemusta. Tutkimusaineistona ovat peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten tekemät kirjalliset testit ja heidän haastattelut. Olen yhdistänyt kirjallisen testin ja haastattelun avulla kerätyn aineiston ja käytän niitä toisiaan täydentävinä aineistomuotoina. Kirjallisen testin on tehnyt 100 oppilasta ja haastatteluun on osallistunut 20 oppilasta. Aineistoni analyysi osoittaa, että peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat kykenevät analysoimaan lauseita sekä syntaktisesti että semanttisesti. He osaavat käyttää koulussa oppimaansa tietoa hyväksi tulkinnoissaan. Oppilaat kuitenkin nojautuvat tulkinnoissaan yleiseen kontekstuaaliseen tietoonsa maailmasta. Lisäksi heidän luontainen kielitajunsa yhdistyy selkeästi lauseiden semantiikasta ja syntaktisesta rakenteesta lähtevään pohdiskeluun. Tutkimukseni tuo esiin myös sen, miten eri kielioppimallit ja tutkijat ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin lauseiden analyysissa ja miten yksiselitteisiä vastauksia lauseanalyysin ongelmiin ei ole. Tämä kirjavuus ja kaksijakoisuus näkyvät myös pedagogisessa kieliopissa. Tutkimuksessani korostuu keskusteleva ote kielitiedon opettamisessa ja oppimisessa. Jotta oppilas pystyisi parhaiten hyödyntämään oppimaansa kielitietoa, hänen pitäisi saada käyttää sitä soveltaen ja keskustellen. Näin hän itse oppisi analysoimaan ja erittelemään tekstejä ja harjaantuisi kriittiseksi lukijaksi.

Abstract This thesis discusses the Veps indefinite pronoun system and its development. I show how the long lasting contact effect of Russian can be perceived in the Veps indefinite pronoun system. The approach I have adopted in this study combines insights from multilingualism and linguistic typology. The study is concerned mainly with the synchronic level of the language, but I have also examined the diachrony of the system. The data of this study consist of both sociolinguistic and language data, quantitative and qualitative data, old and new data, and data representing both written as well as spoken registers. The study consists of four separate publications. The first of them is a collaborative publication, Veps in Russia: ELDIA Case-Specific Report. The publication has a sociolinguistic viewpoint: it enlightens the linguistic situation of the Vepsians. In the article The Implicational Semantic Map for Veps Indefinite Pronouns, I describe the Veps indefinite pronouns by means of the semantic map methodology. I show that, despite the numerous similarities between the Russian and Veps pronominal series, the Veps indefinite pronouns actually constitute a distinctive system. In the article Borrowing Morphology: The Influence of Russian on the Veps System of Indefinite Pronouns, I classify the Veps indefiniteness markers as MAT (morpheme transfer) loans or PAT (morphological pattern transfer) loans, according to the manner in which they have been acquired from Russian. I show that the Veps indefinite pronominal system has undergone obvious contact-induced morphological changes. In the article Vepsän kielen paljaiden interrogatiivien indefiniittinen käyttö, I show that in addition to the interrogative-derived indefinite pronouns the use of bare interrogatives as indefinites is common in Veps. I have divided this use into nine different clause and phrase structures. In the study, I show that the diachronically unstable system of indefinite pronouns has undergone many changes in Veps, due to language contact with Russian. From the individual speaker’s mind and speech, the effect of Russian has gradually spread as a part of the linguistic system of the Veps speech community. Thus, the contacts of the Veps and Russian speech communities have resulted in changes in the Veps indefinite pronoun system. / Tiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani vepsän kielen indefiniittipronominijärjestelmää ja sen kehitystä. Osoitan, miten venäjän vuosisatoja jatkunut kontaktivaikutus näkyy vepsän indefiniittipronominien järjestelmässä. Tarkastelun näkökulmat olen omaksunut kontaktilingvistiikasta, monikielisyystutkimuksesta ja typologisesta kielentutkimuksesta. Tutkimus koskee pääosin kielen synkronista tasoa, mutta olen ottanut kantaa myös järjestelmän diakroniseen kehitykseen. Tutkimuksen aineistokokonaisuuteen kuuluu sekä sosiolingvististä että kieliaineistoa, kvantitatiivista ja kvalitatiivista aineistoa, uutta ja vanhaa aineistoa sekä niin kirjoitettua kuin puhuttuakin kieltä. Tutkimus koostuu neljästä erillisestä osajulkaisusta. Ensimmäinen niistä on yhteisjulkaisu, Veps in Russia: ELDIA Case-Specific Report. Julkaisu on näkökulmaltaan sosiolingvistinen: se valottaa vepsäläisten kielellistä tilannetta. Artikkelissa The Implicational Semantic Map for Veps Indefinite Pronouns kuvaan vepsän indefiniittipronomineja semanttisten karttojen metodologian avulla. Osoitan, että lukuisista venäjän ja vepsän kielen pronominisarjojen yhtäläisyyksistä huolimatta vepsän indefiniittipronominit muodostavat omaleimaisen järjestelmänsä. Artikkelissa Borrowing Morphology: The Influence of Russian on the Veps System of Indefinite Pronouns luokittelen vepsän venäjän kielestä lainatut indefiniittisyyden tunnukset niiden lainaustavan mukaan joko MAT- tai PAT-lainoiksi. MAT-lainoissa kielelliset segmentit toisinnetaan toisessa kielessä, PAT-lainoissa funktionaaliset mallit. Osoitan, että vepsän indefiniittipronominien järjestelmässä on tapahtunut selviä kontaktilähtöisiä morfologisia muutoksia. Artikkelissa Vepsän kielen paljaiden interrogatiivien indefiniittinen käyttö osoitan, että tunnuksisten indefiniittipronominien lisäksi käytetään vepsässä yleisesti myös paljaita interrogatiiveja. Olen jaotellut niiden esiintymisympäristöt yhdeksäksi erilaiseksi lause- ja lausekerakenteeksi. Tutkimuksessa osoitan, että indefiniittipronominien diakronisesti epästabiili järjestelmä on vepsässä kokenut venäjän kontaktivaikutuksesta monia muutoksia. Yksittäisen kielenpuhujan mielestä ja puheesta venäjän vaikutus on vähitellen levinnyt osaksi vepsäläisen kieliyhteisön kielen järjestelmää. Näin vepsäläisen ja venäläisen puhujayhteisön kontaktit ovat johtaneet vepsän kielen indefiniittipronominien systeemin muutokseen. / Lühenduz Ičein dissertacijas minä tarkištelen vepsän kelen indefinitižiden pronominoiden sistemad i sen kehitoitust. Ozutan, kut äjad voz’sadad olijad kontaktad tuleba sil’mnägubale vepsän kelen indefinitižiden pronominoiden sistemas. Tedotön perspektivaks olen otnu ičelein kontaktkel’oppindan, äikeližuz’oppindan i tipologižuz’oppindan pirdoid. Tedotö om tobjimalaz sinhronine, no olen tarkištanu mugažo erasid problemoid diahronižen kehitoitusen sistemaspäi. Tedotön lähtematerialoihe mülüb sociolingivistižid materialoid, kel’materialoid, kvantitativižid i kvalitativižid materialoid, uzid i vanhoid materialoid paginkelespäi i kirjutadud kelespäi. Neciš tedotös om nel’l’ erilašt kirjutest. Ezmäine niišpäi, Veps in Russia: ELDIA Case-Specific Report, om ühthižkirjutez. Necen kirjutesen nägemuz om sociolingvistine. Sen päazj om tedištada i ezitada vepsän kelen i vepsläižiden oloid nügüd’aigas. Kirjuteses The Implicational Semantic Map for Veps Indefinite Pronouns kuvadan vepsän indefinitižid pronominoid semantižiden kartoiden metodologian abul. Ozutan, miše hot’ venän i vepsän kelen indefinitižiden pronominoiden affiksoiden kogomused oma karthižed, vepsän indefinitižiden pronominoiden sistem om kaiken-se originaline. Kirjuteses Borrowing Morphology: The Influence of Russian on the Veps System of Indefinite Pronouns tarkištan venäkelespäi vepsän kel’he ottud affiksad MAT- i PAT- velgmaneran mödhe. MAT-velg znamoičeb, miše ühten kelen kel’material kopiruidas toižehe kel’he, a PAT-velgoiš kopiruidas vaiše znamoičendoid. Ozutan, miše vepsän indefinitižiden pronominoiden sistemas om sündunu morfologižid vajehtesid, miččed oma sel’ktad kel’kontaktoiden jäl’ged. Kirjuteses Vepsän kielen paljaiden interrogatiivien indefiniittinen käyttö ozutan, miše indefinitižiden pronominoiden ližaks vepsän keles voib kävutada interrogativižid pronominoid indefinitižiden pronominoiden sijas. Olen tarkištanu virkehid, kus nene azjad ezineba i olen mülütanu niid ühesandehe erazvuiččehe gruppaha. Indefinitižiden pronominoiden sistem ei ole diahronijan polespäi seižui. Ičein oppindas ozutan, miše vepsän kelen sistem om lujas vajehtanus venäkelen kontaktpainandan tagut. Ühten kelen pagižijan melespäi i paginaspäi om venäkelen painastuz aigan sirttes levitanus vepsän kelen sistemaha. Muga oma vepsän i venän pagižijoiden keskeižed kosketused vajehtanuded vepsän kelen indefinitižiden pronominoiden sistemad.