No description available.

Abstract This work studies how ninth grade students of Finnish secondary school interpret sentences using the tools offered by school grammar. My research maps out the ability of students to analyse the content and structure of the sentences. The study is also part of text skills research. Both reading and writing are part of text skills. In order to acquire these, knowledge of language and grammar are required. The material used for the research has been the written tests and interviews of ninth grade secondary school students. I have combined the material acquired by a written test and interviews and I will use them as complimentary forms of material. The written test was taken by hundred students and twenty students were interviewed. The analysis of the material shows that ninth grade secondary school students are able to analyse sentences both in a syntactic and semantic form. They are able to use the knowledge they have learned at school in their interpretations. They however base their interpretations on the general contextual knowledge of the world. Their natural sense of language is also clearly combined into thinking about the semantic and syntactic structure of the sentences. The study also reveals how different models of grammar and researchers have offered different kinds of solutions to sentence analysis and that there are no simple answers to these problems. This diversity and duality is also apparent in pedagogic grammar. The research puts an emphasis on the dialogic approach in teaching and learning of knowledge of language. In order for the student to be able to use the acquired knowledge of language, he or she should be able to use it by application and discussion. This way he or she would learn to analyse and separate texts and would be habituated into a critical reader. / Tiivistelmä Tarkastelen tutkimuksessani sitä, miten peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat tulkitsevat lauseita koulukieliopin tarjoamien välineiden avulla. Tutkimukseni kartoittaa oppilaiden kykyä analysoida lauseiden sisältöjä ja rakenteita. Liitän aiheen myös osaksi tekstitaitojen tutkimusta. Tekstitaitoihin kuuluvat sekä hyvä kirjoitus- että lukutaito. Näiden saavuttaminen puolestaan edellyttää sekä kielen että kieliopin tuntemusta. Tutkimusaineistona ovat peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten tekemät kirjalliset testit ja heidän haastattelut. Olen yhdistänyt kirjallisen testin ja haastattelun avulla kerätyn aineiston ja käytän niitä toisiaan täydentävinä aineistomuotoina. Kirjallisen testin on tehnyt 100 oppilasta ja haastatteluun on osallistunut 20 oppilasta. Aineistoni analyysi osoittaa, että peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat kykenevät analysoimaan lauseita sekä syntaktisesti että semanttisesti. He osaavat käyttää koulussa oppimaansa tietoa hyväksi tulkinnoissaan. Oppilaat kuitenkin nojautuvat tulkinnoissaan yleiseen kontekstuaaliseen tietoonsa maailmasta. Lisäksi heidän luontainen kielitajunsa yhdistyy selkeästi lauseiden semantiikasta ja syntaktisesta rakenteesta lähtevään pohdiskeluun. Tutkimukseni tuo esiin myös sen, miten eri kielioppimallit ja tutkijat ovat päätyneet erilaisiin ratkaisuihin lauseiden analyysissa ja miten yksiselitteisiä vastauksia lauseanalyysin ongelmiin ei ole. Tämä kirjavuus ja kaksijakoisuus näkyvät myös pedagogisessa kieliopissa. Tutkimuksessani korostuu keskusteleva ote kielitiedon opettamisessa ja oppimisessa. Jotta oppilas pystyisi parhaiten hyödyntämään oppimaansa kielitietoa, hänen pitäisi saada käyttää sitä soveltaen ja keskustellen. Näin hän itse oppisi analysoimaan ja erittelemään tekstejä ja harjaantuisi kriittiseksi lukijaksi.