Abstract This study focuses on representations of multiculturalism in children’s literature. Children’s books are seen as cultural products which do not only reflect but also construct our social reality. The research consists of four peer-reviewed articles and a summary part. This interdisciplinary research is theoretically positioned in both cultural studies and social sciences, with the key concepts of multiculturalism, identity, ethnicity, racism and anti-racism. More specifically, the study contributes to the discussions of multicultural children’s literature as both pedagogy and art. The methodological-theoretical framework is based on the social constructionist approach. Language is understood as socially, historically, sociopolitically and ideologically constructed; hence performativity, discourse and representation are considered as key concepts of the analysis. Intersectionality functions as both a theoretical framework which guides the understanding of multiculturalism, as well as an analytical tool for examining the data. The data consists of children’s picturebooks which are analysed by applying the method of close reading. Intersectional analysis also makes the numerous sociocultural categories, i.e. ethnicity, nationality, gender, language, dis/ability and age visible in the studied books. The results show that representations of multiculturalism are connected to the ideas of nationality, which again relates to the ideas of belonging and exclusion – often meaning Finnish/non-Finnish division. The representations of multiculturalism can reproduce and circulate discourses of differentiation, and thus legitimise exclusion and marginalisation of people. However, picturebooks can also display representations of multiculturalism that challenge the normative assumptions of ‘difference’ and ‘normal’. In the studied books, challenging the dominant sociopolitical discourses seems to further the understanding of ‘us’ in a more inclusive way which then might prevent exclusion of people who differ from the ‘norm’. The didactic quality of children’s books is manifest in anti-racist strategies with the aim of reducing racism by making it visible. The study shows that children’s literature offers possibilities for readers to question implicit assumptions about the self and other, and thus can support readers in becoming more culturally aware and sensitive. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen keskiössä ovat lastenkirjallisuudessa esiintyvät monikulttuurisuuden representaatiot. Tarkastelen lastenkirjallisuutta kulttuurisena tuotteena, joka ei ainoastaan heijasta vaan myös rakentaa sosiaalista todellisuutta. Tutkimus rakentuu neljästä vertaisarvioudusta artikkelista sekä yhteenveto-osasta. Tutkimus on monitieteinen, ja sijoittuu sekä kulttuurintutkimuksen että yhteiskuntatieteiden kenttään. Keskeisiä käsitteitä ovat monikulttuurisuus, identiteetti, etnisyys, rasismi ja anti-rasismi. Tutkimuksessa tarkastellaan lastenkirjallisuutta sekä pedagogiikan välineenä että taiteellisena tuotteena. Tutkimuksen metodologis-teoreettisen perustan muodostaa sosiaalinen konstruktivismi. Kieli ymmärretään sosiaalisesti, historiallisesti, poliittisesti ja ideologisesti rakentuneena, ja analyysin avainkäsitteitä ovat performatiivisuus, diskurssi ja representaatio. Tutkimuksen aineisto koostuu lasten kuvakirjoista, joiden analysoinnissa on hyödynnetty lähiluvun tekniikkaa. Intersektionaalisuus toimii teoreettisena viitekehyksenä, mutta se tarjoaa myös sopivan analyysivälineen mahdollistaen erilaisten sosiaalisten kategorioiden (etnisyys, kansalaisuus, sukupuoli, kieli, kyvykkyys, ikä) tekemisen näkyviksi aineistossa. Tulosten mukaan monikulttuurisuus kuvataan usein kansalaisuuden kautta. Kansalaisuuden representaatioihin kiinnittyy kuulumisen ja poissulkemisen tematiikkaa, joka ilmenee usein suomalainen/ei-suomalainen-jaotteluna. Koska monikulttuurisuuden representaatiot tuottavat eroja korostavia diskursseja, ne myös aiheuttavat yksilöiden syrjäyttämistä. Lastenkirjallisuus sisältää toisaalta myös kuvauksia, jotka haastavat normatiivisen jaottelun ’erilaisuuteen’ ja ’normaaliin’. Dominoivien sosiaalisten ja poliittisten diskurssien haastaminen mahdollistaa meihin ja muihin liittyvien erontekojen monimuotoisemman ymmärtämisen. Näin normista poikkeavia yksilöitä ei suljeta ulkopuolelle yhtä herkästi. Lastenkirjojen didaktinen ominaisuus tulee esille erityisesti antirasistisina strategioina, joiden avulla rasismiin pyritään puuttumaan tekemällä se näkyväksi. Tutkimuksen mukaan lastenkirjallisuus tarjoaa lukijoille mahdollisuuksia kyseenalaistaa yksinkertaistavia oletuksia itsestä ja muista. Näin lastenkirjallisuus voi tukea lukijan kulttuurisen tietouden kehittymistä.

No description available.

Syftet med denna studie är att undersöka hur barns agens framställs i barnböcker som behandlar miljö- och klimatfrågor. Materialet i studien består av fyra finska bilderböcker för barn som behandlar teman kring miljömedvetenhet och klimatförändring. Studien syftar till att undersöka vilka former av agens som kan observeras i de analyserade verken och hur de gestaltas genom text och bild. Jag analyserar relationen mellan barnet och naturen som de fyra bilderböckerna förmedlar och undersöker om barnet i dem ses som en aktiv miljöaktör som har en skyldighet att agera för att bekämpa klimatförändringarna. Jag diskuterar även maktrelationerna mellan barn och vuxna och hur miljöansvaret är fördelat mellan dem. Som det teoretiska ramverket använder jag ett ekokritiskt perspektiv och tar stöd i teorier om barnlitteratur och bilderboksforskning. Jag knyter även an till forskning som diskuterar barnlitteraturens fostrande funktion och maktförhållanden samt till begreppen ekologisk läskunnighet och agens. Som analysmetod tillämpas närläsning. Utifrån analysen kan olika former av agens identifieras i de analyserade verken, varav en agens som betonar individuella val framstår som den mest centrala. I böckerna betonas individens ansvar för att lösa miljöproblemen, även om kollektiv agens och upplevelser av gemenskap skulle kunna bidra till att minska klimatångest och ansvarsbörda och ge en bredare bild av miljöarbetet. När det individuella ansvaret blir centralt, betonas också det lokala sammanhanget, vilket gör att de globala effekterna av klimatförändringen ignoreras. / The purpose of this study is to investigate how children's agency is portrayed in children's books dealing with the environment and climate change. The study material consists of four Finnish picture books for children that deal with the themes of environmental awareness and climate change. This study does not aim to define all forms of environmental agency but to investigate which forms of agency can be found in the analyzed works and how they are portrayed in text and image. I examine the relationship between the child and nature that the picture books convey and analyze whether the child is seen as an active environmental actor who has an obligation to act to fight the climate change or not. I also discuss the power relations between children and adults and how environmental responsibility is divided between them.  As the theoretical framework, I use an ecocritical perspective and lean on theories of children's literature and picture book studies. I also address research that discusses the educational function and power relations found in children's literature, as well as the concepts of ecological literacy and agency. As the analysis method I use close reading. Based on the analysis, different forms of agency can be identified in the analyzed works, of which an agency that emphasizes individual choices appears to be the most central. The books emphasize the individual's responsibility for solving environmental problems, even though collective agency and community experiences could contribute to reducing climate anxiety and the burden of responsibility and give a broader picture of environmental work. When individual responsibility becomes central, the local context is emphasized, the wider, global effects of climate change are ignored.