Abstract This study focuses on representations of multiculturalism in children’s literature. Children’s books are seen as cultural products which do not only reflect but also construct our social reality. The research consists of four peer-reviewed articles and a summary part. This interdisciplinary research is theoretically positioned in both cultural studies and social sciences, with the key concepts of multiculturalism, identity, ethnicity, racism and anti-racism. More specifically, the study contributes to the discussions of multicultural children’s literature as both pedagogy and art. The methodological-theoretical framework is based on the social constructionist approach. Language is understood as socially, historically, sociopolitically and ideologically constructed; hence performativity, discourse and representation are considered as key concepts of the analysis. Intersectionality functions as both a theoretical framework which guides the understanding of multiculturalism, as well as an analytical tool for examining the data. The data consists of children’s picturebooks which are analysed by applying the method of close reading. Intersectional analysis also makes the numerous sociocultural categories, i.e. ethnicity, nationality, gender, language, dis/ability and age visible in the studied books. The results show that representations of multiculturalism are connected to the ideas of nationality, which again relates to the ideas of belonging and exclusion – often meaning Finnish/non-Finnish division. The representations of multiculturalism can reproduce and circulate discourses of differentiation, and thus legitimise exclusion and marginalisation of people. However, picturebooks can also display representations of multiculturalism that challenge the normative assumptions of ‘difference’ and ‘normal’. In the studied books, challenging the dominant sociopolitical discourses seems to further the understanding of ‘us’ in a more inclusive way which then might prevent exclusion of people who differ from the ‘norm’. The didactic quality of children’s books is manifest in anti-racist strategies with the aim of reducing racism by making it visible. The study shows that children’s literature offers possibilities for readers to question implicit assumptions about the self and other, and thus can support readers in becoming more culturally aware and sensitive. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen keskiössä ovat lastenkirjallisuudessa esiintyvät monikulttuurisuuden representaatiot. Tarkastelen lastenkirjallisuutta kulttuurisena tuotteena, joka ei ainoastaan heijasta vaan myös rakentaa sosiaalista todellisuutta. Tutkimus rakentuu neljästä vertaisarvioudusta artikkelista sekä yhteenveto-osasta. Tutkimus on monitieteinen, ja sijoittuu sekä kulttuurintutkimuksen että yhteiskuntatieteiden kenttään. Keskeisiä käsitteitä ovat monikulttuurisuus, identiteetti, etnisyys, rasismi ja anti-rasismi. Tutkimuksessa tarkastellaan lastenkirjallisuutta sekä pedagogiikan välineenä että taiteellisena tuotteena. Tutkimuksen metodologis-teoreettisen perustan muodostaa sosiaalinen konstruktivismi. Kieli ymmärretään sosiaalisesti, historiallisesti, poliittisesti ja ideologisesti rakentuneena, ja analyysin avainkäsitteitä ovat performatiivisuus, diskurssi ja representaatio. Tutkimuksen aineisto koostuu lasten kuvakirjoista, joiden analysoinnissa on hyödynnetty lähiluvun tekniikkaa. Intersektionaalisuus toimii teoreettisena viitekehyksenä, mutta se tarjoaa myös sopivan analyysivälineen mahdollistaen erilaisten sosiaalisten kategorioiden (etnisyys, kansalaisuus, sukupuoli, kieli, kyvykkyys, ikä) tekemisen näkyviksi aineistossa. Tulosten mukaan monikulttuurisuus kuvataan usein kansalaisuuden kautta. Kansalaisuuden representaatioihin kiinnittyy kuulumisen ja poissulkemisen tematiikkaa, joka ilmenee usein suomalainen/ei-suomalainen-jaotteluna. Koska monikulttuurisuuden representaatiot tuottavat eroja korostavia diskursseja, ne myös aiheuttavat yksilöiden syrjäyttämistä. Lastenkirjallisuus sisältää toisaalta myös kuvauksia, jotka haastavat normatiivisen jaottelun ’erilaisuuteen’ ja ’normaaliin’. Dominoivien sosiaalisten ja poliittisten diskurssien haastaminen mahdollistaa meihin ja muihin liittyvien erontekojen monimuotoisemman ymmärtämisen. Näin normista poikkeavia yksilöitä ei suljeta ulkopuolelle yhtä herkästi. Lastenkirjojen didaktinen ominaisuus tulee esille erityisesti antirasistisina strategioina, joiden avulla rasismiin pyritään puuttumaan tekemällä se näkyväksi. Tutkimuksen mukaan lastenkirjallisuus tarjoaa lukijoille mahdollisuuksia kyseenalaistaa yksinkertaistavia oletuksia itsestä ja muista. Näin lastenkirjallisuus voi tukea lukijan kulttuurisen tietouden kehittymistä.

Abstract The purpose of this study was to describe perceptions and explain background factors relating to the clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. The study included two phases: instrument development and a cross-sectional study. The instrument development phase consisted of a conceptualization process, which included two systematic reviews with thematic synthesis; generation of items for two new instruments, Cultural and Linguistic Diversity scale and Cultural and Linguistic Diversity in Mentoring scale, and psychometric testing of these newly developed scales. The cross-sectional phase was completed by collecting data from: (a) students (n = 329) studying in English-language nursing degree programmes from eight Finnish universities of applied sciences during autumn 2015 and spring 2016; and (b) mentors (n = 323) of culturally and linguistically diverse students from five Finnish university hospitals during spring 2016. In addition to the two newly developed instruments, two commonly used instruments Clinical Learning Environment, Supervision and Nurse Teacher scale and Mentors’ Competence Instrument were used for the main data collection. The data was analyzed using descriptive statistics, a nonparametric test and a binary logistic regression analysis. The psychometric properties of the instruments had good validity and reliability. Students’ perceptions on the level of their clinical learning environment and mentoring were lower than their mentors’ perceptions of their own mentoring competence. The level of language was the most common factor relating to the outcomes of culturally and linguistically diverse students’ clinical learning environment and mentoring. Future studies on culturally and linguistically diverse nursing students in the clinical environment should have a marked emphasis on improving proficiency in the native language, which should be implemented in the organizational structure of the clinical placements. This should include providing additional education for clinical mentors to enhance their mentoring competence with culturally and linguistically diverse students. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää eri kulttuureista ja kielellisistä taustoista tulevien hoitotyön opiskelijoiden kliinistä oppimisympäristöä ja ohjausta. Tutkimuksessa oli kaksi vaihetta: mittarin kehittäminen ja poikkileikkaustutkimus. Mittarin kehittämiseksi ilmiö käsitteellistettiin, mikä toteutettiin kahtena systemaattisena katsauksena. Katsausaineistot analysoitiin temaattisella synteesillä. Tämän jälkeen muodostettiin mittarit operationalisoimalla käsitteet väittämiksi. Mittareita kehitettiin kaksi: Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus- mittari sekä Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus opiskelijaohjauksessa -mittari. Mittareiden kehittämisvaiheessa niiden psykometriset ominaisuudet testattiin. Poikkileikkaustutkimus toteutettiin keräämällä kyselyaineisto (a) opiskelijoilta, jotka opiskelivat englannin kielellä opetettavissa sairaanhoidon tutkinto-ohjelmissa kahdeksassa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana (n = 329); sekä (b) eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden ohjaajilta viidestä suomalaisesta yliopistosairaalasta kevään 2016 aikana (n = 323). Aineistot kerättiin ensimmäisessä vaiheessa kehitetyillä mittareilla sekä kahdella yleisessä käytössä olevalla mittarilla, Terveysalan koulutukseen liittyvän harjoittelun ohjauksen laatu -mittarilla sekä Opiskelijanohjausosaaminen -mittarilla. Aineisto analysoitiin käyttämällä kuvailevaa tilastoanalyysiä, ei-parametrisiä testejä ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Tutkimuksessa kehitettyjen mittareiden psykometriset ominaisuudet olivat hyvät. Opiskelijoiden ohjaajat arvioivat oman osaamisensa korkeammalle kuin opiskelijat. Opiskelijat arvioivat sekä heidän kliinisen oppimisympäristönsä että ohjauksensa tason ohjaajien arvioita alhaisemmaksi. Kielitaito oli yleisin tekijä, joka vaikutti opiskelijoiden näkemyksiin kliinisestä oppimisympäristöstä ja ohjauksesta. Englannin kielellä opetettavissa tutkinto-ohjelmissa tulisi painottaa opiskelijoiden riittävää paikallisen kielen kielitaitoa. Tämän lisäksi kliinisen harjoittelun ohjaajien tulisi saada koulutusta eri kulttuurillisista taustoista tulevien opiskelijoiden ohjaukseen.