Proefschrift Erasmus Universiteit Rotterdam. / Met lit. opg. - Met een samenvatting in het Engels en Nederlands.

No description available.

Abstract Large engineering projects are executed by a network of heterogeneous organisations. In order to be effective, risk management in large engineering projects needs to take the perspective of the entire project network instead of focusing on risk management practices of single actors. Contextual factors such as complexity of the project network and the challenging institutional environment pose additional challenges to risk management. The purpose of this study is to increase the understanding of the sources of risks in engineering project networks and the role of risk sources in determining risk management practices. The perspective of information processing theory is used. The role of equivocality and uncertainty as organisations’ rationales for processing information is examined to gain new insights into the selection of appropriate risk management practices. Literature introduces relational contracting as a response to the need for collaboration in project networks. In this study collaborative risk management practices in the workshop-type meeting and in the project alliance were studied. A qualitative research method was employed to study the nature of risk sources, the role of risk sources in determining risk management practices and collaborative risk management practices. The results of this study enhance the understanding of the nature of risks in engineering project networks. The current project risk management literature proposes that contextual factors related to technology, organising projects and environment increase uncertainty in projects. This study shows that it is relevant to categorise risk sources based on their contingency factors related to uncertainty (lack of information) and to equivocality (the existence of multiple interpretations). It is shown how risk sources impact the selection of project risk management practices. Collaborative risk management practices of workshop-type meeting and project alliance are depicted. Project-based companies and organisations executing investment projects can benefit from the results of this study. This study can guide managers when developing practices to enhance risk management. This study shows how informal risk management practices should be considered in addition to the traditional formal risk management practices, particularly in cases when projects confront situations of equivocality. / Tiivistelmä Suuria projekteja toteutetaan heterogeenisten organisaatioiden muodostaman projektiverkoston avulla. Projektiverkoston tehokkaaseen riskienhallintaan tarvitaan koko verkoston näkökulma yhden organisaation näkökulman sijaan. Tilannetekijät kuten projektiverkoston monimuotoisuus ja projektin haasteellinen ympäristö asettavat lisää haasteita riskienhallinnalle. Tämän väitöskirjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, mitkä ovat riskien lähteitä projekteissa ja kuinka riskien lähteet vaikuttavat riskienhallintamenetelmien valintaan. Väitöskirjassa on käytetty teoreettisena viitekehyksenä informaation prosessoinnin näkökulmaa. Erityisesti on tutkittu monimerkityksisyyden ja epävarmuuden roolia organisaatioiden perusteena käsitellä informaatiota. Kirjallisuudessa on esitetty luottamukseen perustuva sopiminen vastauksena projektiverkostojen yhteistoiminnallisuuden tarpeelle. Väitöskirjassa on tutkittu yhteistoiminnallisina riskienhallintamuotoina työpajatyyppistä työskentelyä sekä projektiallianssia. Tutkimuksessa on tapaustutkimuksen avulla selvitetty projektien riskien lähteitä, riskien lähteiden roolia riskienhallintamenetelmiä määritettäessä, sekä yhteistoiminnallisia riskienhallintakeinoja. Tutkimuksen löydökset lisäävät ymmärrystä projektien riskien lähteistä. Nykyinen projektin riskienhallintakirjallisuus esittää, että projektien tilannetekijät, jotka liittyvät teknologiaan, projektien organisointiin ja ympäristöön kasvattavat epävarmuutta. Tämä tutkimus osoittaa, että on tärkeää jaotella projektien riskit tilannetekijöittäin. Jaottelu tulee tehdä sen mukaan onko vallitseva tilannetekijä epävarmuus eli tiedon puute vai monimerkityksisyys eli tilanne, jossa on paljon keskenään ristiriitaista tietoa. Tässä tutkimuksessa osoitetaan kuinka riskien lähteet vaikuttavat projektiverkoston riskienhallintamenetelmien valintaan. Lisäksi kuvataan yhteistoiminnallisia riskienhallintamenetelmiä projekteissa. Projektitoimintaa harjoittavat yritykset sekä investointiprojekteja tekevät organisaatiot voivat hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tulokset ohjaavat riskienhallintamenetelmien muokkaamista erilaiset tilannetekijät huomioon ottaen. Tämä tutkimus osoittaa, kuinka epämuodollisia riskienhallintamenetelmiä tulisi suosia perinteisten muodollisten menetelmien ohessa erityisesti tilanteissa, joissa monimerkityksisyys on vallitseva tilannetekijä.

Thesis (MBA (Business Management))--University of Stellenbosch, 2010. / ENGLISH ABSTRACT: This study was conducted to investigate the contribution of progressive elaboration on the effectiveness of conducting projects. Effectiveness relates to project success in contrast to efficiency which relates to project management success. This study attempts to determine what the contribution of progressive elaboration of project detail is on the success of conducting projects, by examining three different aspects of project management. First, a historical background study was done of project management, highlighting the origin, paradigms and trends within project management. The underlying finding here is that in spite of the fact that it originated from a hard rules based environment, probably with memes delaying it from progress, project management is changing into a theoretically based hard and soft science, offering exciting opportunities. This was followed by a look into current best practice by means of the Project Management Institute’s (PMI’s) Project Management Body of Knowledge Guide (PMBOK Guide). Each of their nine project management knowledge areas was explored to determine the applicability of applying progressive elaboration within that area. Both scope management and risk management presented excellent opportunities for applying progressive elaboration while cost, quality, human resource and procurement management posed to be problematic. The third comparison area shows that a theoretical foundation exists, and that the theory underwrites progressive elaboration. Progressive elaboration has the potential of improving the effectiveness of projects, and of ensuring greater project success. The practical implementation is not well presented in literature and further research in this area is proposed. / AFRIKAANSE OPSOMMING: Die doelwit van hierdie studie is om te bepaal watter invloed of bydrae progressiewe uitbreiding in projekbestuur het op die effektiwiteit van die uitvoering daarvan. Effektiwiteit hou verband met die sukses van 'n projek, in teenstelling met doelmatigheid wat verband hou met die sukses van die projekbestuur proses. Hierdie studie poog om te bepaal wat die bydrae van die progressiewe uitbouing van projek detail op die sukses van projekte is. Die vraag word beantwoord deur na drie verskillende aspekte van projekbestuur te kyk. Eerstens is ' historiese agtergrondstudie gedoen wat poog om die oorsprong, sekere paradigmas en tendense in projekbestuur te ondersoek. Die slotsom hiervan is dat alhoewel projekbestuur sy oorsprong het in harde, reëlsgebaseerde omgewing, met oorgedraagde gebruike wat verandering strem, dit tog besig is om te migreer na 'n teoreties gefundeerde hard en sag gekombineerde wetenskap wat opwindende geleenthede bied. Vervolgens is gekyk na 'n hedendaagse beste praktyk model soos gevind in die “Project Management Institute (PMI)” se “Project Management Body of Knowledge Guide(PMBOK Guide)”. Elk van die nege projekbestuurkennisareas is ondersoek om te bepaal wat die toepaslikheid van implementering van progressiewe uitbreiding in die spesifieke kennisarea is. Beide werkomvang-bestuur en risikobestuur het uitstekende geleenthede gebied vir die toepassing van progressiewe uitbreiding, terwyl koste, kwaliteit, menslike hulpbron en kontrak-bestuur uitdagings voorgehou het. In die laaste van die vergelykings areas is daar getoon dat 'n teoretiese basis vir projekbestuur bestaan en dat die teorie progressiewe uitbouing onderskryf. Progressiewe uitbreiding beloof om die effektiwiteit van die uitvoering van projekte te verbeter en sodoende die kanse op sukses van projekte te verbeter. Praktiese implementering word nie volledig in die literatuur beskryf nie en verdere navorsing in die verband word aanbeveel.

Hochsch. für Technik, Bachelorarbeit--Stuttgart, 2007.

Abstract The infrastructure and construction industry has for decades suffered from problems such as cost overruns, delays, disputes and low productivity. To transform old adversarial practices and industrial culture into more collaborative and innovative ways of working, new operational models for project delivery have been introduced. A project alliance is among the models developed to improve infrastructure and construction project performance by addressing problems of fragmentation and lack of integration. However, the growing body of conceptual and empirical research on project alliances within the field of project management does not include any in-depth investigation of the capability requirements and relevant processes for managing alliance projects. The goal of this dissertation is to contribute to the project alliance literature within the field of project management by exploring the capabilities needed by an inter-organizational alliance project organization and participating organizations to manage project alliances in the infrastructure and construction context. The research adopts a qualitative approach, utilizing the case study method and in-depth interviews as research methods. The empirical results, which relate to the first project alliances in the Finnish infrastructure and construction industry, highlight the importance of the alliance project organization’s collective capabilities for managing project alliances. Among these capabilities, inter-organizational integration management, collaborative project identity formation and opportunity management are of particular importance. In addition, each participating organization requires specific project alliance capability, which comprises both the ability to implement key activities over the project life cycle and the skills required by project-based organizations and participating individuals. Together, these organizational and project network-level capabilities form the basis for managing such projects. / Tiivistelmä Infrastruktuuri- ja rakennusteollisuus on kärsinyt kustannusten ylityksistä, myöhästymisistä, erimielisyyksistä ja heikosta tuottavuudesta jo kymmenien vuosien ajan. Jotta vanhat, vastakkainasetteluun perustuvat käytännöt ja toimintakulttuuri voitaisiin muuttaa, uusia projektien toteutusmalleja on otettu käyttöön. Projektiallianssi on yksi yhteistoiminnallisista malleista, joka on kehitetty vähentämään toimialan sirpaloitumista ja edistämään integroitumista tavoitteena infrastruktuuri- ja rakennusalan projektien suorituskyvyn parantaminen. Lisääntyvästä konseptuaalisesta ja empiirisestä tutkimuksesta huolimatta, projektiallianssiin kohdistuva tutkimus ei ole tarkastellut organisaatioiden kyvykkyysvaatimuksia ja keskeisimpiä allianssin johtamiseen liittyviä prosesseja riittävän syvällisesti. Väitöskirjan tavoite on edistää projektiallianssin tutkimusta tuottamalla uutta tieto allianssihankkeisiin osallistuvien organisaatioiden kyvykkyysvaatimuksista sekä yhteisistä kyvykkyyksistä, joita projektiorganisaatio tarvitsee allianssiprojektin hallintaan infrastruktuuri- ja rakennusalalla. Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaus- ja haastattelututkimuksena. Suomen ensimmäisistä infrastruktuuri- ja rakennusalan allianssihankkeista saadut empiiriset tulokset korostavat allianssiprojektiorganisaation yhteisten kyvykkyyksien merkitystä. Kyvykkyysvaatimukset kohdistuvat erityisesti organisaatioiden välisen integraation johtamiseen, yhteistyötä korostavan projekti-identiteetin muodostamiseen ja mahdollisuuksien hallintaan allianssiprojektissa. Näiden yhteisten kyvykkyyksien lisäksi jokainen organisaatio tarvitsee projektiallianssikyvykkyyden, joka koostuu allianssihankkeiden käynnistämiseen ja hallintaan tarvittavista taidoista ja kyvystä toteuttaa eri elinkaaren vaiheen kannalta keskeisiä toimintoja. Hankkeeseen osallistuvan organisaation projektiallianssikyvykkyys ja yhteiset projektiverkoston kyvykkyydet luovat perustan allianssihankkeen hallinnalle.

This thesis presents a concept to enhance the continuous integration processes in agile development, by utilising the combination of project management tools and user stories. First, the reader is introduced to the fields of continuous integration, agile, feature toggles and version control to provide a good basic understanding of the context. Related work on release engineering is presented from the perspective of release planning and constructing. Problems with current, commonly used continuous integration processes are identified and analysed, and then solutions for these problems are designed and proposed. This includes listing the requirements for implementing the solutions, describing the designs of the solutions and discussing the expected benefits of the solutions. These solutions form the concept to enhance the continuous integration processes in agile development. This new concept is evaluated in a user-study among seasoned IT professionals. The study includes applicable elements from Expectation Disconfirmation Theory to examine the validity and the likely future adoption of the proposed approach in the information technology sector. The evaluation results suggest that the solution, when implemented in a production environment, will be easy to use; have the capability, functions and features needed to accomplish its tasks; will be reliable and beneficial for its purpose and would be likely to improve the overall performance of the software project. / Tämä diplomityö esittelee konseptin jatkuvan integraation prosessien tehostamiseen ketterässä ohjelmistokehitysympäristössä. Konsepti perustuu projektinhallintatyökalujen ja käyttäjätarinoiden uudentyyppiseen ja älykkäämpään linkittämiseen. Aluksi työssä esitellään jatkuva integraatio, ketterä ohjelmistokehitys, liput sekä versionhallinta aihealueen perusteiden ymmärtämiseksi. Lisäksi esitellään julkaisunhallinta julkaisusuunnittelun ja julkaisun koostamisen näkökulmasta niiltä osin kuin se on diplomityön kannalta olennaista. Nykyisten yleisesti käytettävien jatkuvan integraation prosessien ongelmat tunnistetaan ja analysoidaan, ja näihin ongelmiin suunnitellaan ja esitetään ratkaisut. Esitellyt ratkaisut sisältävät niiden toteuttamista koskevien vaatimusten luetteloinnin, suunnitellun toteutuksen kuvauksen sekä pohdinnan ratkaisuista odotettavista hyödyistä. Nämä ratkaisut muodostavat konseptin jatkuvan integraation prosessien tehostamiseksi ketterässä ohjelmistokehityksessä. Esitelty uusi konsepti arvioidaan kokeneiden IT-ammattilaisten keskuudessa tehdyn käyttäjätutkimuksen avulla. Käyttäjätutkimuksessa käytetään soveltuvia elementtejä odotusten kumoamisen mallista, minkä avulla tarkastellaan ehdotetun lähestymistavan soveltuvuutta sekä tulevan käyttöönoton todennäköisyyttä tietotekniikka-alalla. Arvioinnin tulokset viittaavat siihen, että tuotantoympäristöön toteutettuna, ratkaisu on helppokäyttöinen, pitää sisällään valmiudet, toiminnallisuuden ja ominaisuudet sille annettujen tehtävien suorittamiseksi, on luotettava ja hyödyllinen, ja parantaa todennäköisesti ohjelmistoprojektin yleistä tehokkuutta.

This thesis studies the structure of project management offices (PMO), the functions they usually contain and the ways that they can be organized. The study’s objective is to find out what kind of a project management office structure best supports the operations of an IT outsourcing and consulting services providing multinational company’s Nordic project delivery. The methodology chosen for this study is qualitative. The research tools are literature reviews and interviews conducted in the target organization. Based on the results of the reviews and interviews, an answer for the research questions has been composed, as well as a recommendation on the structure and tasks of the PMO in the target organization. The basis of this study is previous literature on the way of organizing PMOs, different PMO maturity models and on the functions that PMOs contain. The literature review has been applied to the composition of an interview questionnaire which was used for interviewing employees of the target organization. The most important result of this study, the recommendation on the structure and organization of the PMO, is therefore based on both earlier research as well as on new empirical research conducted only for the purposes of this study. The most important result of this study is a project management office model, which can be applied to IT consulting services offering project and services companies, if the internal processes of the companies are at a sufficiently formal level. The PMO should support project delivery by allocating project resources, by acting as a coordinator between parallel projects, by capturing and recording lessons learned from closed projects for later use in the organization and by developing the project management methodologies within its host organization. New research subjects for further study in the field of project management research have been identified as a result of the study. The results of the study will be used in the target organization for the re-organization of the PMO, where applicable. The results can be generalized for companies of the same type either in IT or other project business and utilized for internal development. / Työssä tutkitaan projektinhallintatoimistojen (project management office, PMO) rakennetta, niiden yleisesti suorittamia tehtäviä sekä organisointitapoja. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, millainen projektinhallintatoimiston malli soveltuu parhaiten tukemaan IT-ulkoistusta sekä -konsultointia tarjoavan monikansallisen yrityksen Pohjoismaiden projektitoimitusta. Tutkimuksessa käytetty tutkimusmenetelmä on laadullinen. Tutkimuksen välineinä on hyödynnetty kirjallisuuskatsausta sekä haastattelututkimusta kohdeyrityksessä. Saatujen tulosten perusteella on laadittu vastaus asetettuihin tutkimuskysymyksiin sekä suositus projektinhallintatoimiston organisointitavasta sekä projektinhallintatoimiston tehtävistä kohdeyrityksessä. Työssä on tutkittu aiempaa tutkimuskirjallisuutta projektinhallintatoimistojen organisointitapojen, maturiteettimallien sekä niiden suorittamien tehtävien osalta ja sovellettu kirjallisuuskatsauksen tuloksia empiirisen osion perustana olleen haastattelujen haastattelurungon valmisteluun. Työn tärkein lopputulos, esitetty suositus projektinhallintatoimiston organisointitavasta, perustuu näin ollen sekä aiempaan tutkimukseen että tätä työtä varten suoritettuun empiiriseen tutkimukseen. Työn tärkein tulos on yleinen projektinhallintatoimiston malli, joka soveltuu IT-konsultointipalveluja tarjoavaan projekti- ja palveluyritykseen jonka sisäiset prosessit ovat riittävän formalisoituja. Projektinhallintatoimiston tulisi tukea projektitoimitusta allokoimalla projektiresursseja, toimimalla koordinaattorina samaan aikaan suoritetuille projekteille, taltioimalla projekteista opitut asiat organisaation myöhempää käyttöä varten sekä vastaamalla projektinhallintametodologian kehityksestä. Työssä on myös tunnistettu uusia tutkimusaiheita projektinhallinnan tieteenalalla, joiden jatkotutkimus olisi suotavaa. Tutkimuksen tuloksia käytetään kohdeorganisaation projektinhallintatoimiston organisointiin soveltuvilta osin. Tulokset ovat yleistettävissä vastaaviin IT- tai muiden alojen projektiliiketoimintaa suorittaviin yrityksiin, ja niitä voidaan käyttää tukemaan yritysten sisäisten toimintamallien kehitystä.

One of the most important issues in project business is to reach the goals set for the project, both monetary and non-monetary goals. This is also how project success can be measured and company’s activities can be evaluated for future adjustments in different project functions. As project management literature suggests, several types of uncertainties and changes in project requirements or project environment create the most severe source of risk preventing to reach project goals. The traditional way to control the risk during the implementation of the project is to use different project management techniques. However, these techniques are many times reactive as nature; even they usually try to foresee the future problems in project implementation and delivery. To overcome these challenges, project contracts can be seen as a potential source of flexibility for the project implementation and delivery phase, and as a potential tool for better cooperation and communication between the project parties. The goal of this research was to look at the contracting process and capabilities and see if they, along with the project contract, can support a company to reach its business goals within a project. Furthermore, another goal was to consider a concept of proactive contracting from flexibility point of view and increase understanding how flexibility can be applied in project business and what are the risks and benefits in doing so. To achieve these goals, the research questions of the research were: - What are the phases of contracting process and the elements of project contract? - How is flexibility implemented in contracting process and into project contract? - What type of benefits and risks does flexibility bring to software project vendor? The main finding of the study was that it is possible to use two different approaches to implementing flexibility in the contracting process: Postpone decisions until there is enough adequate information available for decision making or make decisions that allow flexible adaptation to changes during the project lifecycle. The other findings can be concluded in three notions. First, flexible contracting requires certain level of relational accumulation and trust. Secondly, flexible contracting plays a vital role in value creation of a software project. Based on this research, flexible contracting creates synergies with agile software development in project business. And lastly, safeguarding is an important function of a project contract but with flexible contracting approach, contracts can work as a business tool to enable proactive coordination and flexible adaption for changes in a complex project environment. / Yksi projektiliiketoiminnan keskeisistä päämääristä on saavuttaa projektille asetetut tavoitteet, sekä puhtaasti liiketaloudelliset että muut tavoitteet. Tällä tavoin voidaan projektitoiminnan menestystä luotettavasti mitata ja yrityksen toimintoja voidaan parantaa tulevaisuuden projekteja varten. Projektinhallinnan kirjallisuus kuvailee monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat vaikeuttaa projektin tavoitteiden saavuttamista. Muutokset vaatimuksissa ja toimintaympäristössä ovat yleensä vakavimpia riskejä projekti toteuttamiselle. Perinteisesti näitä riskitekijöitä on pyritty hallitsemaan erilaisilla projektinjohdon työkaluilla. Nämä työkalut ovat kuitenkin yleensä reagoivia luonteeltaan, vaikkakin pyrkivät ennakoimaan tulevaa. Yksi vaihtoehto parempaan ennakointiin voidaan saavuttaa ennakoivilla ja joustavilla projektisopimuksilla. Sopimukset voivat olla työkalu parempaan yhteistyöhön projektitoimijoiden kesken ja ne voivat myös edistää tehokkaampaa kommunikointia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sopimusprosessia ja sopimuskyvykkyyttä varsinaisen sopimuksen rinnalla. Erityisesti oli tarkoitus havainnoida voisiko joustava sopiminen edistää projektin liiketaloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Toisen tavoitteena oli tarkastella kuinka joustavaa sopimista voidaan käyttää projektiliiketoiminnassa ja mitä hyötyjä ja riskejä se tähän toimintaan tuo. Tutkimuskysymykset olivat: - Mitkä ovat sopimusprosessin vaiheet ja projektisopimuksen elementit? - Kuinka joustavuus on otettu käyttöön sopimusprosessissa ja projektisopimuksessa? - Mitä hyötyjä ja riskejä joustavuus tuo ohjelmistoprojektin toimittajalle? Tärkein tutkimustulos oli, että joustavuutta voidaan lisätä kahdella tavalla. Päätöksiä voidaan viivästyttää niin pitkään, että riittävästi tietoa päätöksiin on saatavilla tai päätökset voidaan tehdä niin, että ne sallivat joustavat muutokset projektin elinkaaren aikana. Muut tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: Joustava sopiminen vaatii luottamusta yritysten välisessä suhteessa. Joustava sopiminen on tärkeää arvontuoton kannalta ohjelmistoprojekteissa. Pitävät sopimusehdot ovat tärkeitä liiketoiminnassa, mutta joustavuudella voidaan tietyissä sopimusehdoissa saavuttaa ennakoivaa yhteistyötä projektikumppaneiden välille ja edistää muutoksiin adaptoitumista kompleksisessa projektiympäristössä.

No description available.