<p> The purpose of this research was to identify key determinants of service provider effectiveness and how it impacts outsourced security success. As environments have become more robust and dynamic, many organizations have made the decision to leverage external security expertise and have outsourced many of their information technology security functions to Managed Security Service Providers (MSSPs). </p><p> Information Systems Outsourcing, at its core, is when a customer chooses to outsource certain information technology functions or services to a service provider and engages in a legally binding agreement. While legal contracts govern many aspects of an outsourcing arrangement, it cannot serve as the sole source of determining the outcome of a project. Organizations are viewing outsourcing success as an attainment of net benefits achieved through the use of a service provider. The effectiveness of the service provider has an impact on a company&rsquo;s ability to meet business objectives and adhere to service level agreements. Many empirical studies have focused on outsourcing success, but few have focused on service provider effectiveness, which can serve as a catalyst to outsourcing success. </p><p> For this research, Agency Theory (AT) was proposed as a foundation for developing the research model which included key areas of focus in information asymmetry, the outsourcing contract, moral hazard, trust, service provider effectiveness, and security outsourcing success. Agency Theory helped uncover several hypotheses deemed germane to service provider effectiveness and provided insight into helping understand the principal-agent paradigm that exists with security outsourcing. Confirmatory Factor Analysis (CFA) and Partial Least Squares-Structured Equation Modeling (PLS-SEM) were used with SmartPLS to analyze the data and provided clarity and validation for the research model and helped uncover key determinants of service provider effectiveness. </p><p> The statistical results showed support for information asymmetry, contract, and trust, all of which were mediated through service provider effectiveness. The results also showed that service provider effectiveness is directly correlated to increasing security outsourcing success. This concluded that the research model showed significant results to support 4 of the 5 hypotheses proposed and helped uncover key findings on how security outsourcing success can be impacted. This research served as an original contribution to information security while viewing outsourcing success from the perspective of the client, security services, and customer expectations.</p>

A software test suite often comprises of thousands of distinct test cases. Therefore, the execution of an unoptimised test suite might waste valuable time and resources. In order to avoid the unnecessary execution of redundant test cases, the test suite should be optimised to contain fewer test cases. This thesis focuses on the optimisation efforts of a commercially available Hypertext Transfer Protocol (HTTP) fuzzing test suite. A test setup was created for the optimisation purposes. The test setup consisted of the given fuzzing test suite, five different HTTP server implementations used as test subjects, and a code coverage measurement tool. Test runs were executed against the five test subjects with the test suite, and at the same time code coverage was measured from the test subjects. In this thesis, three different types of test suite optimisation algorithms were implemented. The original test suite was optimised by applying the optimisation algorithms to the results of the test runs. Another set of test runs were performed with the optimised subset suites, while again measuring code coverage from the same test subjects. All of the coverage measurement results are presented and analysed. Based on the code coverage analysis, the test suite optimisation algorithms were assessed and the following research results were obtained. Code coverage analysis demonstrated with a strong degree of certainty that a variation in the response messages indicates which test cases actually exercise the test subject. The analysis showed also with a quite strong degree of certainty that an optimised test suite can achieve the same level of code coverage which was attained with the original test suite. / Ohjelmistojen testisarja koostuu usein tuhansista erilaisista testitapauksista. Testisarjan suorittamisessa voi mennä hukkaan arvokasta aikaa ja resursseja, jos testisarjaa ei optimoida. Testisarja tulee optimoida siten, että se sisältää vähän testitapauksia, jotta epäolennaisten testitapausten tarpeeton suoritus vältetään. Tämä diplomityö keskittyy kaupallisesti saatavilla olevan Hypertext Transfer Protocol (HTTP) -palvelimien fuzz-testisarjan optimointiyrityksiin. Optimointia varten luotiin testiympäristö, joka koostuu fuzz-testaussarjasta, testikohteina käytetyistä viidestä HTTP-palvelimesta ja koodikattavuuden mittaustyökalusta. Ennalta määriteltyä testisarjaa käytettiin testikohteille suoritetuissa testiajoissa, joiden aikana mitattiin testikohteista koodikattavuus. Diplomityössä toteutettiin kolme erilaista testisarjan optimointialgoritmia. Alkuperäinen testisarja optimoitiin käyttämällä algoritmeja testiajojen tuloksiin. Optimoiduilla osajoukkosarjoilla suoritettiin uudet testiajot, joiden aikana mitattiin testikohteista koodikattavuus. Kaikki koodikattavuusmittaustulokset on esitetty ja analysoitu. Kattavuusanalyysin perusteella arvioitiin testisarjan optimointialgoritmien toimivuus ja saavutettiin seuraavat tutkimustulokset. Koodikattavuusanalyysin avulla saatiin varmuus siitä, että muutos vastausviesteissä ilmaisee, mitkä testitapaukset oikeasti käyttävät testikohdetta. Analyysilla saatiin myös kohtalainen varmuus siitä, että optimoidulla osajoukkosarjalla voidaan saavuttaa sama koodikattavuus, joka saavutettiin alkuperäisellä testisarjalla.

Tässä diplomityössä toteutettiin älypuhelimessa toimiva sovellus sydämen sykevälivaihtelun mittaamiseen. Sovellus käyttää Polar WearLink+ Bluetooth-sykevyötä sykevälitietojen mittaamiseen ja esittää analysoidut tulokset puhelimen käyttöliittymässä. Sovellus on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön oman terveydentilan seuraamiseen. Yksi työn tavoite oli osoittaa, että tällainen sovellus voidaan toteuttaa älypuhelimella ja urheilukäyttöön tarkoitetulla sykevyöllä. Työn ensimmäinen osio tutustuu sykevälivaihteluun ja sen taustalla oleviin fysiologisiin mekanismeihin. Osiossa tutustutaan myös sykevälivaihtelun mittaamiseen, analysointimenetelmiin ja niistä saatujen tulosten käyttöön erilaisten fysiologisten tilojen tunnistamisessa. Tämä osa työstä on toteutettu kirjallisuuslähdeanalyysinä. Toteutettu sovellus pohjautuu vahvasti laajasti tunnettuihin teorioihin ja vakiintuneisiin sykevälivaihtelun mittausmenetelmiin. Tilastollisista analyysimenetelmistä toteutettaviksi valittiin SDNN, RMSSD ja pNN50 sekä epälineaarisista menetelmistä Poincaré plot. Työn toisessa osiossa kuvataan toteutettu HrvBt-sovellus. Osiossa käydään läpi sovelluksen rakenne ja toiminnot. Kolmannessa osiossa esitellään sovelluksen testaus, jolla varmistetaan sovelluksen oikea toiminta. Sovellukselle suoritettiin yksikkötestaus ja toiminnallinen testaus. Lisäksi sovelluksella tehtiin joukko testimittauksia pienelle testiryhmälle. Testien perusteella sovellus todettiin toimivaksi ja sillä pystytään mittaamaan sykevälivaihtelua.

Due to the increasing use of more and more powerful smart devices demands on the scarce radio spectrum are becoming more intense. One way to cope with increasing demands on radio spectrum is to apply innovative and flexible authorization schemes like spectrum sharing. Under the spectrum sharing paradigm, multiple users and/or systems are authorized to utilize the same spectrum band in a defined sharing agreement. A technology that is generally recommended for the implementation of spectrum sharing is called cognitive radio (CR). In this thesis, we design and implement a cognitive engine (CE) that intelligently and dynamically allocates spectrum resources to users. We first consider a scenario where a network has an exclusive access to a spectrum band and the CE accepts or rejects the arrival user requests based on an algorithm that takes into account a user’s priority and its bandwidth demand. We then consider a spectrum sharing scenario where along with the exclusive utilization to its own spectrum band a network also can opportunistically utilize another network’s spectrum band. For this scenario, we design and implement a CE that performs two main tasks: 1) Accepts or rejects arrival user requests based on a priority based algorithm; and 2) it intelligently load balances the user traffic between the two available network resources, while taking into account the primary user activity in the shared spectrum band. We provide a load balancing algorithm and evaluate its performance under different primary and secondary user traffic scenarios. We show that the proposed load balancing algorithm increases average throughput of the network and it also reduces the average number of users rejected by the network. / Yhä tehokkaampien älykkäiden langattomien päätelaitteiden nopea lisääntyminen johtaa niukan radiospektrin yhä kiihtyvään käyttöön. Eräs menetelmä radiospektrin lisääntyvän kysynnän tyydyttämiseen on hyödyntää innovatiivista ja joustavaa resurssin käytönjakoa kuten spektrin jakamista. Spektrinjakamismalli mahdollistaa useiden käyttäjien ja/tai järjestelmien yhtäaikaisen käytön samalla taajuuskaistalla hyödyntämällä sovittua käytäntöä resurssien jakamisesta. Radiospektrin jakaminen on tänä päivänä yleisesti suositeltu toteuttamaan hyödyntämällä kognitiivista radioteknologiaa. Tässä työssä suunnittellaan ja toteutetaan kognitiivinen päätöksentekokone, joka jakaa radiospektriresursseja käyttäjille älykkäästi ja dynaamisesti. Kognitiivista päätöksentekokonetta radioresurssien jakamisessa hyödynnetään kahdessa skenaariossa. Ensimmäisessä skenaariossa radioverkolla on yksinomainen pääsy taajuuskaistalle, jonka käyttöä kognitiivinen päätöksentekokone säätelee joko hyväksymällä tai hylkäämällä verkkoon liittyviä käyttäjiä. Kognitiivinen päätöksentekokoneen päätökset perustuu algoritmiin, joka ottaa huomioon käyttäjien määritetyn tärkeyden ja käyttäjän vaatiman kaistanleveyden. Seuraavassa skenaariossa radioverkko voi oman yksinomaisen taajuuskaistan lisäksi hyödyntää opportunisesti toisen radioverkon taajuuskaistaa silloin, kun siellä ei ole liikennettä. Tätä skenaariota varten suunnitteltiin kognitiivinen päätöksentekokone, jolla on kaksi päätehtävää: 1) hyväksyä tai hylätä verkkoon liittyviä käyttäjiä edellämainitun tärkeysperusteisen algoritmin avulla; ja 2) jakaa käyttäjien liikennettä kahden tarjolla olevan verkon välillä samalla ottaen huomioon opportunistisen resurssin pääkäyttäjien liikenteen jaetulla taajuuskaistalla. Tässä työssä esitellään toteutettu kuormantasausalgoritmi, jonka suorituskykyä tarkastellaan erilaisissa pääkäyttäjien ja toissijaisien käyttäjien liikenneskenaarioissa. Simulaatiotulokset osoittavat, että esitellyn kuormanjakoalgoritmin hyödyntäminen kognitiivisessa päätöksentekokoneessa parantaa verkon keskimääräistä siirtonopeutta, sekä vähentää keskimääräistä käyttäjien hylkäysastetta verkossa. Algoritmimme parantaa opportunistisen taajuuskaistan käyttöastetta. Algoritmimme ottaa myös huomioon käyttäjille asetetut prioriteetit ja parantaa korkeampi prioriteettisten käyttäjien asemaa verkossa. Tämä tulee ilmi muun muassa korkeampi prioriteettisten käyttäjien pienemmässä hylkäysasteessa.

Tämä Pro gradu -työ käsittelee ulkoisten viestintäkäytäntöjen luomista akateemiseen asiantuntijatiimiin. Tutkimustehtävänä on auttaa tutkimuksen kohdeorganisaatiota hahmottamaan oman viestintänsä kokonaiskuva ja viestimään säännöllisesti sidosryhmilleen. Aihe on tärkeä, koska viestintätaitojen merkitys työelämässä kasvaa, ja erityisesti akateemisissa organisaatioissa viestintään on kiinnitetty vähän huomiota. Tutkimuksellisena lähestymistapana on toimintatutkimus. Tutkimuksen aikana tutkija on ollut aktiivisena jäsenenä mukana kehittämistyössä, ja antanut oman panoksensa fasilitaattorin roolissa, eli ollut mahdollistamassa muutosta varsinaisen toteutusvastuun pysyessä tutkimuksen kohdeorganisaatiolla. Alasuuntauksena on kommunikatiivinen toimintatutkimus, jossa korostetaan tasa-arvoista vuoropuhelua tutkijan ja toimijoiden kesken. Tärkeä osa on myös tutkijan käyttämillä kielellisillä valinnoilla ja puheakteilla muutosprosessin ohjaamisen apuvälineinä. Organisaatioviestinnän kantavina taustateorioina on ajatus integroidusta markkinointiviestinnästä, jossa viestintä ja markkinointi nähdään yhtenä kokonaisuutena. Sitä täydentää totaaliviestinnän käsite, jossa organisaatioviestinnän nähdään muodostuvan organisaation teoista, sanoista ja yhteistyökumppaniensa sanoista ja teoista. Näkemyksessä korostuu hyvien yhteistyösuhteiden merkitys, mikä on tyypillistä asiantuntijapalvelujen markkinoinnille. Tutkimuskohteena oli Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalveluiden Ede-tiimi. Tiimi tuottaa perusasteen ja lukion opettajille suunnattua täydennyskoulutusta sekä toteuttaa alan kehittämishankkeita. Tutkija jatkoi Ede-tiimissä suorittamaansa yliopistoharjoittelua toimintatutkimuksena. Tutkimus on tehty osittain takautuvasti, ja tutkimuksen dynamiikkaan on vaikuttanut se, että tutkittava organisaatio oli tutkijalle jo ennestään tuttu. Tutkimuksen muodostaa kolme toimintatutkimussykliä. Kussakin syklissä on arvioitu lähtötilanne, suunniteltu toimintaa, toteutettu se sekä arvioitu saatuja tuloksia. Suunnittelu ja arviointi on tehty yhteistyössä tiiminvetäjän kanssa ja käyttöönotossa on ollut mukana koko tiimi. Ensimmäisessä syklissä tiimille laadittiin viestintäsuunnitelma. Ensimmäinen sykli muodostuu tutkijan suorittamasta käytännön työstä, jonka sisältöä on muokattu tiiminvetäjän ja tiimin kanssa käydyissä dialogeissa. Tutkimuksen toinen sykli muodostuu viidestä tiimipalavereista, joissa tiimi suunnittelee sidosryhmille lähetettävän säännöllisen uutiskirjeen sisältöä ja rakennetta. Toisessa syklissä työn johtovastuu siirtyy tiiminvetäjälle, ja tutkija on työssä mukana osallistuvan havainnoijan roolissa. Kolmannen tutkimussyklin sisältönä on tiimille pidetty viestintävalmennus. Valmennuksen sisältö valikoituu sen perusteella, mitä viestinnän lähtöoletuksia, tietoja, ja taitoja tutkija on edellisten tutkimussyklien aikana katsonut tiimistä puuttuvan. Teemoiksi hahmottuivat kohderyhmäajattelu, mediakentän tuntemus ja rohkeus ilmaista itseään. Palaute tutkimusprosessin onnistumisesta on kerätty viivästettynä palautteena viisi kuukautta varsinaisen tutkimusprosessin päätyttyä, jolloin työn vaikuttavuuteen voidaan paremmin ottaa kantaa. Tutkimustulokset ovat kauttaaltaan positiivisia. Tiimi kokee, että viestintäsuunnitelman avulla viestinnän kokonaiskuva hahmottuu heille paremmin, mikä oli tutkimuksen alkuperäinen tavoite. Suunniteltu uutiskirje on ilmestynyt säännöllisesti ja sitä on kehuttu kiinnostavaksi. Myös mediaviestintään tiimillä on paremmat valmiudet, vaikka se ei olekaan tiimin viestinnässä ensisijaista. Tiimillä on myös paljon ideoita viestintänsä itsenäiseen toteuttamiseen jatkossa.

The goal of this Master’s thesis is to modernize the CERN library public terminal system. With modernization the aim was set to minimize the administrative burden on library staff from the new system. Modernization focuses on replacing the currently used Linux based thin client system that suffers from hardware ageing with a system that resides in the CERN-IT operated private cloud. Another aspect in modernization was to utilize the provided network infrastructure more to simplify system complexity and the amount of remote components that require library staff maintenance and administration. The new system differentiates from a traditional LTSP-system by dividing every thin client into a different virtual machine. By distributing every thin client in our own virtual host, we can distribute resource allocation, like CPU-time and physical memory, between different physical hosts. The system also contains monitoring features that informs administrative problems that have been noted. Monitoring decreases the time required for dealing with system maintenance. Linux-based thin client remote connection efficiencies are compared using UI-latency and bandwidth efficiency as metrics. A plain X11 connection is measured against an NX-connection and an SSH-tunneled X11 connection. Results show NX bandwidth efficiency that comes from utilizing an extra caching layer. Measurements for overall latency and bandwidth usage are presented. / Tässä diplomityössä modernisoidaan CERN:n kirjaston käytössä olevat asiakaspäätteet. Modernisoinnin tarkoituksena on vähentää asiakaspäätteistä mahdollisesti aiheutuvaa ylläpitokuormaa kirjaston henkilökuntaa kohtaan. Pääsuunta modernisaatiossa on rakentaa uusi asiakaspäätejärjestelmä vanhan LTSP järjestelmän tilalle, joka kärsii palvelinraudan vanhenemisesta, hyödyntäen CERN-IT:n operoimaa sisäistä pilvipalvelua sekä jo olemassa olevaa verkkoinfrastruktuuria. Rakennettu järjestelmä poikkeaa perinteisestä LTSP-järjestelmästä määrittelemällä jokaiselle päätteelle erillisen virtuaalikoneen johon kytkeytyä. Erillisillä virtuaalikoneilla saadaan käyttäjien varaamia resursseja kuten CPU-aikaa ja fyysistä muistia hajautettua useammalle fyysiselle palvelimelle. Järjestelmä sisältää myös proaktiivisen monitoroinnin joka ilmoittaa havaituista ongelmista ylläpitovastuussa olevia henkilöitä eikä näin vaadi järjestelmän aktiivista tarkkailua ylläpitovastuussa olevilta henkilöiltä. Linux-pohjaisten tyhmien päätteiden etäyhteys-protokollien tehokkuutta vertaillaan käyttämällä käyttöliittymän latenssia ja kaistankulutusta mittareina. Normaalia X11 yhteyttä verrataan yleisesti käytettyyn SSH-tunneloituun X11 yhteyteen sekä NX-yhteyteen. Tulokset osoittavat NX-yhteyden ylimääräisen välimuistin tehostavan kaistankäyttöä. Mittausjärjestelyt ja tulokset on esitelty.

This work presents a solution developed for the case company to help in license service management and license usage tacking for both system administrators and license owners or end users. The thesis first covers the basics for licenses and different licensing models used in Research and Development environments. It continues with a study of available tools for license management and usage reporting and their suitability for large enterprises. Based on this and discussions with the case company a solution is derived for the case company. The developed solution consists of a toolset for end users of the license and for the administrators of the license services and servers. Processes to be used in the tool and in practice in the company are defined together with the future users of the solution. The processes are introduced in this thesis along with the implemented supporting functionality in the tool itself. The solution helps the end users and administrators with customer management, license service management and change management. It also provides simple methods for license usage statistics, which are developed to be easily upgradable or changeable by modular design. This in turn enables changing just the usage reporting part of the tool, when planning new functionalities to cover new requirements expected to come later due to large organizational changes in the company. / Tämä työ esittelee ratkaisun, joka on kehitetty auttamaan esimerkkiyhtiötä lisenssipalveluiden hallinnassa ja lisenssien käyttöraportoinnissa. Ratkaisu on kehitetty palvelemaan sekä lisenssijärjestelmien ylläpitäjiä, että lisenssien organisationaalisia omistajia ja loppukäyttäjiä. Työssä käydään ensin läpi lisenssien perusteet ja erilaiset lisensointimallit, jotka ovat yleisimmin käytössä tutkimus- ja tuotekehitysyksiköissä. Sitten arvioidaan olemassa olevien lisenssinhallinta- ja käyttöraportointityökalujen soveltuvuutta suurille yhtiöille. Tämän ja esimerkkiyhtiön kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella valittiin sopivin ratkaisu, joka myös toteutettiin osana ratkaisua. Tehty ratkaisu koostuu työkaluista loppukäyttäjille sekä lisenssipalveluiden ja palvelimien ylläpitäjille. Myös työkalussa sekä käytännön työssä käytettävät prosessit määritettiin yhdessä työkalun tulevien käyttäjien kanssa. Nämä prosessit esitellään työssä yhdessä niitä tukevien työkalujen toiminnallisuuksien kanssa. Kehitetty ratkaisu auttaa sekä loppukäyttäjiä että ylläpitäjiä asiakashallinnan, lisenssipalveluiden hallinnan ja muutoksenhallinnan avulla. Kehitetty järjestelmä tarjoaa yksinkertaiset työkalut lisenssipalveluiden käyttöraportointiin. Nämä työkalut sekä niiden rajapinnat ovat suunniteltu helposti vaihdettaviksi sekä päivitettäviksi modulaarisella suunnittelulla. Tämän ansiosta ainoastaan käyttöraportointi voidaan rakentaa paremmin tai kokonaan uusiksi tarvittaessa, kun suunnitellaan uusia ominaisuuksia tarjoamaan työkaluja uusille vaatimuksille, joita oletettavasti on tulossa myöhemmin johtuen suurista organisaatiomuutoksista esimerkkiyhtiössä.

Immateriaalioikeudet ja teollisoikeudet käsittävät aineettoman omaisuuden ja sen suojaamisen. Immateriaalioikeus käsittää patentin, hyödyllisyysmallin, mallisuojan, tavaramerkkioikeuden sekä tekijänoikeudet. Lisäksi aiheeseen liittyy läheisesti markkinaoikeus. Patentti on kielto-oikeus eli patentti antaa sen haltijalle yksinoikeuden kieltää muilta patentissa suojatun keksinnön käyttö, teollinen valmistus, maahantuonti ja myyminen. Patentti on voimassa niissä maissa, joissa se on haettu ja myönnetty ja enintään 20 vuotta ensimmäisestä hakemuksen jättöpäivästä. Patentista tulee maksaa patenttivirastolle ylläpitomaksua, jotta se pysyy voimassa. Patentteja käytetään suojaamaan omaa tuotekehitystä ja estämään kilpailijoiden markkinoillepääsy. Patentteja voidaan myös lisensoida ja niillä voidaan käydä kauppaa. Tiedonhankintatutkimus jaetaan yleensä kolmeen eri osa-alueeseen: arkielämän toimintaa tutkiva tiedonhankintatutkimus, arkielämän ammatillista toimintaa tutkiva tiedonhankintatutkimus, joka keskittyy työssä liittyvien tiedonhankintatilanteiden yms. tutkimiseen sekä tieteellisen tiedon hankintaa käsittelevä tiedonhankintatutkimus. Tehtävälähtöinen tiedonhankintatutkimus ottaa lähtökohdakseen ihmisen käsillä olevan tehtävän ja siihen liittyvät tiedontarpeet. Tehtäväkompleksinen tiedonhankintatutkimus väittää, että ihmisen tiedonhankinta muuttuu käsillä olevan tehtävän kompleksisuuden myötä. Tiedonhankintakäyttäytyminen tutkii tiedonhankinnassa esiintyviä toimintoja ja rooleja. Patenttitiedonhaku on ammatillista tiedonhakua, jota voidaan tutkia tiedonhankintakäyttäytymisen teorioiden avulla. Patenttitiedonhakua on tutkittu hyvin vähän ja siinä on omia erityispiirteitään, jotka juontuvat muun muassa patentointiprosessista. Patenttitiedonhakujärjestelmän vaatimukset voidaan jakaa esimerkiksi toiminnallisiin ja teknisiin vaatimuksiin. Toiminnalliset vaatimukset määrittelevät sekä käyttäjät että patentointiprosessi. Vaatimukset kerätään käyttäjiltä vaatimustenhallintaprosessin osana. Vaatimusmäärittelyn tuloksena on kuvaus, jonka perusteella voidaan joko hankkia tai kehittää toimiva järjestelmä, joka vastaa sekä prosessia että käyttäjien tarpeita.

The aim of this thesis is to analyze a project to design and implement a new FM Radio application for Symbian OS. The project process and relevant events are discussed when they have an impact on the design work. The goal of the project was to offer an improved user experience with features like favorite stations, song history, RT+ support, and automatic region selection. In order to complete the application within the project schedule, the existing radio modules were to be reused as much as possible. The application was required to be developed using the Qt application framework and to have no dependencies on the old UI framework from the Symbian OS. Platform-independence, testability, and simplicity were other key requirements for the new radio application. A final comprehensive goal was to stick to established design patterns and to follow the design principles and good practices defined earlier in the bachelor’s thesis by the same author. An added challenge was provided by the necessity to develop the application on top of a new UI framework that was still in development itself. Constant changes to the framework put a strain on the already tight project schedule. The discussion focuses on the design of the engine module that was required to house most of the application logic. The engine is disconnected from the Symbian OS by the use of a wrapper module, whose purpose is to hide the platform details. Due to its relevance to the engine, the design of the wrapper is discussed in detail. The application UI and the reused radio modules are discussed briefly and only to the extent that is relevant for the engine design. The resulting design fulfills its requirements and the implemented application performs as designed. All the required features are supported, and the existing radio modules are reused. The lack of dependency on the old UI framework is witnessed by running the application in a system that does not contain the framework. The possibility to run the application on a Windows workstation also affirms that the platform-independence requirement was achieved. The design and implementation adhere to the principles outlined in the bachelor’s thesis and provide a practical use for them. The principles are found to be valid and important for the successful completion of a complex software project. It is discovered that the goal of designing a simple system from complicated beginnings is difficult to achieve and requires many iterations. Gradual refinements to the architecture and implementation are necessary to finally arrive at the optimal design. Constant refactoring is found to be a key element in the successful completion of a software project. / Tässä työssä analysoidaan projektia, jossa suunniteltiin ja toteutettiin uusi FM Radio -sovellus Symbian-käyttöjärjestelmälle. Projektin prosessi ja oleelliset tapahtumat kuvataan siltä osin kuin ne vaikuttavat suunnittelutyöhön. Projektin tavoite oli tarjota parempi käyttökokemus uusilla ominaisuuksilla kuten suosikkikanavilla, kappalehistorialla, RT+ -tuella, ja automaattisella aluevalinnalla. Olemassa olevia radiomoduuleita oli uudelleenkäytettävä niin paljon kuin mahdollista, jotta projekti saataisiin aikataulun puitteissa valmiiksi. Sovellus tuli suunnitella Qt-sovelluskehystä käyttäen, eikä sillä saanut olla riippuvuuksia vanhaan käyttöliittymäkirjastoon. Alustariippumattomuus, testattavuus ja yksinkertaisuus olivat myös tärkeitä vaatimuksia. Viimeinen kattava tavoite oli pitäytyä vakiintuneissa suunnittelumalleissa ja noudattaa suunnitteluperiaatteita ja hyviä toimintatapoja, jotka olivat saman tekijän kandidaatintyössä aiemmin määritelty. Tarve toteuttaa sovellus keskeneräisen käyttöliittymäkirjaston päälle asetti oman lisähaasteensa. Jatkuvat muutokset kirjastossa rasittivat jo valmiiksi tiukkaa projektiaikataulua. Tämän työn pääpaino on moottorimoduulissa, jonka tuli sisältää suurin osa sovelluksen logiikasta. Moottori on eriytetty Symbian-käyttöjärjestelmästä adapterimoduulilla, jonka tarkoitus on piilottaa ohjelmistoalustan yksityiskohdat. Adapterin suunnitelma kuvataan yksityiskohtaisesti. Sovelluksen käyttöliittymä ja uudelleenkäytetyt radiomoduulit kuvataan lyhyesti ja vain niiltä osin kuin ne ovat moottorin suunnitelmalle oleellisia. Tuloksena syntyvä suunnitelma täyttää vaatimukset, ja toteutettu sovellus toimii kuten oli suunniteltu. Kaikki vaaditut ominaisuudet ovat tuettuja ja olemassa olevat radiomoduulit käytettiin uudelleen. Riippumattomuus vanhasta käyttöliittymäkirjastosta havaitaan suorittamalla sovellusta järjestelmässä, jossa sitä ei ole. Mahdollisuus ajaa sovellusta Windows-työasemassa myös todistaa sen, että alustariippumattomuuden vaatimus täytettiin. Suunnitelma ja toteutus noudattavat kandidaatintyössä määriteltyjä periaatteita ja tarjoavat niille käytännön sovellutuksen. Periaatteet todetaan paikkansapitäviksi ja tärkeiksi monimutkaisen ohjelmistoprojektin onnistuneen valmistumisen kannalta. Työssä havaitaan, että tavoite suunnitella yksinkertainen järjestelmä monimutkaisista lähtökohdista on vaikea saavuttaa ja vaatii useita toistoja. Asteittaiset korjaukset arkkitehtuuriin ja toteutukseen ovat välttämättömiä optimaaliseen suunnitelman saavuttamiseksi. Jatkuvan uudelleenjärjestelyn havaitaan olevan avainasemassa ohjelmistosuunnitteluprosessissa.

Tässä työssä esitellään High Efficiency Video Coding-videopakkausstandardi ja kiinnitetään erityisesti huomiota standardin osana kehitettyyn adaptiiviseen silmukkasuodatukseen (ALF). Adaptiivinen silmukkasuodatus parantaa kuvanlaatua objektiivisesti ja subjektiivisesti. Suodatus poistaa muun muassa muunnoksista aiheutuvia virheitä, kvantisointikohinaa ja värisävymuutoksia. Suuri vaihtuvien kertoimien lukumäärä tekee ALF-suodattimesta laskennallisesti haastavan. Työssä esitellään erilaisia ALF-suodatukseen käytettyjä toteutuksia ja esitetään uusi energiatehokas reaaliaikaiseen ALF-suodatukseen teräväpiirtoresoluutioilla kykenevä ratkaisu. Tehty toteutus perustuu siirtoliipaistavan prosessoriarkkitehtuurin (TTA) käyttöön. 312,5 MHz:n kellotaajuudella toimiva prosessori kykenee suodattamaan yli 30 1920x1080 resoluution lumakehystä sekunnissa kuluttaen tehoa 32 mW. Prosessorin alhainen porttimäärä ja matala tehonkulutus mahdollistavat sen käytön sulautetuissa järjestelmissä. Ohjelmakoodi on kirjoitettu korkean tason ohjelmointikielellä, mikä mahdollistaa prosessorissa ajettavan sovelluksen nopean päivittämisen ja muuttamisen ilman, että prosessoriin joudutaan tekemään muutoksia. Kirjallisuusselvitykseen perustuen työssä esitetty ratkaisu on ensimmäinen täysin ohjelmoitava sulautettu ratkaisu ALF-suodatuksen toteuttamiseen. / This work will give a brief introduction to the High Efficiency Video Coding (HEVC) standard and especially Adaptive Loop Filtering (ALF) which is a part of the HEVC standard. ALF improves objective and subjective image quality and reduces errors caused by image transforms, quantization noise and color changes. Size of the ALF-filter and adaptive coefficients make it computationally complex. This research will give an overview of the state of the art in ALF implementations and presents a new energy efficient ALF solution. The proposed processor is based on Transport Triggered Architecture and it can process 1920x1080p luminance frames at over 30 frames per second, when operated at a clock frequency of 312,5 MHz. The Processor power consumption is 32 mW. Low power consumption and a low gate count make the proposed processor suitable for embedded devices. The processor program code is written in pure C-language, which allows the versatile use of the circuit and updates to the filter functionality without modifying the processor design. To the author best knowledge this is the first programmable solution for ALF on embedded devices.