Tämän pro gradu -työn aiheena on musiikkiaineiston tiedonhaku näyttöluetteloista. Tarkoituksena oli tutkia sitä, miten kirjastonkäyttäjät hakevat musiikkiaineistoa näyttöluetteloista ja selvittää siihen liittyviä ongelmia sekä kirjastojärjestelmän vaikutusta tiedonhakuun. Tavoitteena oli lisätä tietämystä käyttäjien musiikkiaineiston tiedonhausta ja siihen liittyvistä ongelmista. Tutkimuksen keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä oli havainnointi, jota tuettiin oma-aloitteisella selostus -menetelmällä, kyselyllä ja haastattelulla. Havainnointi kohdistui viiteen tiedonhakutehtävään, jotka keskittyivät jo tiedettyjen dokumenttien hakuun ja aiheenmukaiseen hakuun. Kuusi koehenkilöä, joista puolet olivat kokemattomia ja puolet kokeneita kirjastojärjestelmien käyttäjiä valittiin suorittamaan hakutehtävät. Kaikki havainnoitavat tekivät tiedonhakutehtävät neljään erilaiseen kirjastojärjestelmään, jotka olivat Axiell Arena, CS Library, Innovative Encore ja PallasPro. Havainnoitavien tiedonhaku kuvattiin Camtasia-ohjelmalla, joka tallentaa tietokoneen ruudun tapahtumat. Havainnoitavat käyttivät kirjastojärjestelmien hakuominaisuuksia monipuolisesti. Yksinkertaiset haut tiedetystä levystä ja musiikkiaineiston hakeminen aiheen mukaan sujuivat hyvin. Suurin osa tiedonhakuun liittyvistä ongelmista liittyivät klassisen musiikin hakuun. Klassisen musiikin teosten koostuminen useista tekijöistä ja kokoelmajulkaisuun sisältyvän yksittäisen teoksen eli osakohteen löytäminen ja tunnistaminen emojulkaisusta aiheuttivat ongelmia etenkin kokemattomilla kirjastojärjestelmien käyttäjillä. Tutkimuksessani kukaan hakijoista ei osannut hakea suoraan yhtenäistetyllä musiikkinimekkeellä. Vanha PallasPro-kirjastojärjestelmä tuki tiedonhakua uudempia Arena, CS Library ja Encore -kirjastojärjestelmiä paremmin. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kirjastojärjestelmien suunnittelussa ja kirjaston asiakkaiden opastamisessa. Musiikkiaineiston haussa hyödyllisten hakupisteiden määrää tulisi lisätä kirjastojärjestelmissä. Kirjastojärjestelmässä tulisi olla mahdollista hakea musiikkiaineistoa tarkasti tekijyyden roolin perusteella. Ohjeistusta yhtenäistettyjen musiikkinimekkeiden hakuun tarvitaan enemmän. Jatkotutkimuksessa voisi selvittää, mitä hakupisteitä hakija tarvitsee musiikkiaineiston tiedonhaussa.

Liikennettä mittaavien sensorijärjestelmien ja ajoneuvojen paikannusjärjestelmien yleistyessä ja teknisesti kehittyessä, liikenteestä kerättävä tiedon määrä kasvaa sekä määrällisesti että laadullisesti. Virtuaalimaailmat mahdollistavat informaation esittämisen todellisuuden kaltaisessa kolmiulotteisessa ympäristössä ja siten ne ovat eräs mahdollisuus liikenteestä kerätyn tiedon esittämiseen. Tässä työssä kehitettiin liikenteen visualisointijärjestelmä, joka luo yksittäisen ajoneuvon tarkkuudella kuvatun virtuaaliliikenteen analysoimalla eri lähteistä kerättyjä liikennettä kuvaavia aineistoja sovittamalla ne alueen tieverkkoa kuvaavaan tiemalliin. Virtuaaliliikenteen esittämiseksi toteutettiin realXtend-teknologiaan pohjautuvalle Tundra-alustalle virtuaalimaailmasovellus, joka ohjaa ajoneuvoja analysoinnin tuloksena syntyneiden ajoreittien mukaisesti aluetta kuvaavassa kolmiulotteisessa virtuaalimaailmassa. Sovellus tarjoaa käyttöliittymän simulaation hallintaan ja mahdollistaa erilaisten tehokeinojen valitsemisen visualisointituloksen parantamiseksi. Työn perusteella havaittiin, että virtuaalimaailmapohjainen esitystapa mahdollistaa aineiston keskeisimmän informaation nopean omaksumisen. Liikenteen visualisoinnin kannalta tärkeää on virtuaalimaailman todenmukaisuus sekä erilaisten liikenteen havainnointia helpottavien visualisointitehosteiden tarjoaminen. / As traffic monitoring sensor systems and vehicle tracking systems are becoming more common and technically advanced, the volume and quality of the produced information is increasing. Virtual worlds make it possible to present the information in a realistic, three dimensional virtual environment, and they are one option for presenting the traffic information. In this thesis, a traffic visualisation system was developed. It creates single vehicle precision virtual traffic by analysing traffic data from different sources and mapping the data to a street model of a local road network. A virtual reality solution for realXtend based Tundra platform was developed to present the virtual traffic. The solution controls vehicles in a three dimensional virtual world according to the routes produced by data analysis. The solution includes a user interface for simulation control, and offers a set of different kind of visualisation effects to improve the visualisation experience. It was noticed, that using virtual world based presentation systems allows a user to adapt quickly the essential information from a data set. For the good visualisation results, it is important to have a realistic virtual world and to provide a set of visualization effects to make it easier to observe traffic.

Pro gradu -tutkielmani päämääränä oli lisätä ymmärrystä nuorten miesten arkielämän terveystiedon lukutaidon ulottuvuuksista sekä niiden yhteydestä heidän ravitsemuskäyttäytymiseensä. Tutkin siis nuorten miesten arkielämän terveystiedon lukutaitoa ravitsemuskäyttäytymisen kontekstissa. Tutkimuksessa pyrin selvittämään nuorten miesten kykyä arvioida internetistä sekä painetuista lähteistä löytyvän terveysaiheisen tiedon luotettavuutta, motivaatiota hakea terveyttä käsittelevää tietoa, luottamusta siihen, että yksilö tietää mistä etsiä terveystietoa ja ketä hän uskoo terveyteen liittyvissä asioissa ja kysymyksissä sekä näiden yhteyttä nuorten miesten omaan ruokavalioon ja arviointiin oman ruokavalion terveellisyydestä. Tutkimukseni kohderyhmänä ovat kutsuntaikäiset nuoret miehet. Tutkimukseni aineistona on väestöpohjainen MOPO-hankkeen yhteydessä vuonna 2012 kerätty kutsuntakyselyaineisto (n = 856). Kyselyyn osallistujat olivat Oulusta sekä sen ympäristökunnista. Tutkimukseni teoreettisen pohjan muodostavat arkielämän terveystiedon lukutaito sekä sen tutkimuskirjallisuudessa määritetyt osa-alueet. Tutkimuksessa ilmeni, että nuorten miesten arkielämän terveystiedon eri ulottuvuuksilla on ainakin osittainen yhteys heidän ravitsemuskäyttäytymiseensä. Arkielämän terveystiedon lukutaidon eri ulottuvuuksilla oli havaittavissa yhteys oman ruokavalion terveellisyyden arviointiin, mutta käytännössä ei kuitenkaan ruokavalion varsinaiseen terveellisyyteen. Nuoret miehet joilla oli vahva motivaatio hakea terveyttä käsittelevää tietoa arvioivat myös ruokavalionsa hyväksi ja suhtautuvat siihen vakavasti. Myös vahvan luottamuksen terveysaiheisen tiedon löytämiseen omaavat nuoret miehet arvioivat ruokavalionsa hyväksi ja suhtautuvat siihen vakavasti.

Tässä kandidaatintutkielmassa kartoitetaan synnynnäisesti sydänvikaisten lasten vanhempien tiedontarpeita ja -lähteitä sekä sitä, miten luotettavaksi he eri lähteistä saadun tiedon kokevat. Teoreettisena pohjana toimii Dervinin sense-making- näkökulma, jossa tiedonhankinnan ongelmatilanteita kuvataan kuilumetaforan avulla. Lisäksi empiirisen tutkimuksen tuloksia tarkastellaan Williamsonin ekologista mallia apuna käyttäen. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat synnynnäisesti sydänvikaisten lasten vanhemmat, jotka on tavoitettu Sydänlapset ja -aikuiset ry:n kautta. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2015 lopussa strukturoidun kyselyn avulla (n=66). Tutkimusote on kvantitatiivinen. Tärkeimmiksi synnynnäisesti sydänvikaisten vanhempien tiedontarpeiksi nousivat oman lapsen sydänvika, ennusteet, vertaistuki ja sosiaaliturva sekä Kelan tuet. Tiedon löytämistä pidettiin helpoimpana vertaistuesta, vaikeimpana ennusteista ja sosiaaliturvasta sekä Kelan tuista. Tietoa kaivattiin eniten lisää ennusteista, oman lapsen sydänviasta ja sosiaaliturvasta sekä Kelan tuista. Tiedonlähteistä tärkeimmiksi koettujen ja eniten käytettyjen joukkoon kuuluivat terveydenhuollon ammattilaiset, Sydänlapset ja -aikuiset ry, muut sydänvanhemmat, verkkosivut ja sosiaalinen media. Luotettavimpana tiedonlähteenä pidettiin Sydänlapset ja -aikuiset ry:tä ja epäluotettavimpana lähipiiriä. Tämän tutkimuksen perusteella internetillä on suuri merkitys tiedonlähteenä synnynnäisesti sydänvikaisten lasten vanhemmille. Vaikeimmin ylitettävät tiedolliset kuilut koskivat sydänvian ennusteita ja sosiaaliturvaa sekä Kelan tukia. Ekologinen malli voidaan tässä tutkimuksessa nähdä lähes päinvastaisena, sillä tiedonhankinnan ympäristöjen tärkeysjärjestys käyttäjälle suuntautuu synnynnäistä sydänvikaa koskevassa tiedonhankinnassa mallin uloimmasta kehästä sisempään.

Brain research is increasingly focusing on critically sampled multimodal data. Due to the complexity of the brain multiple measures are analyzed simultaneously to bring forth a more comprehensive picture of brain functions. Furthermore the data has markedly increased in size, which places new demands for analysis tools. This master’s thesis presents a MRI-compatible multimodal measurement arrangement, a Hepta-scan concept and a toolbox (Nifty) for analyzing the measurements. The concept measures brain (MREG), non-invasive blood pressure (NIBP), electroencephalography (EEG), near infrared spectroscopy (NIRS) and anesthesia data in synchrony. Nifty combines several existing and newly developed software to create a simple access point for all available tools. It includes a database which holds information of a large amount of data obtained in the multimodal measurements. This thesis presents the software and hardware parts of the Hepta-scan concept and explains the workflow in it. Finally the Nifty toolbox design is presented and the functionality of it explained. / Aivotutkimus keskittyy entistä enemmän kriittisesti näytteistettyyn multimodaalisen dataan. Aivojen monimutkaisuus vaatii useiden mittareiden analysointia samanaikaisesti, jotta saadaan kattava kuva aivojen toiminnasta. Lisäksi aiempaa tarkempi kuvantaminen lisää datan määrää, mikä asettaa uusia vaatimuksia analyysityökaluille. Tämä diplomityö esittää MRI -yhteensopivan multimodaalisen mittausjärjestelmän, Hepta-scan konseptin ja työkalupaketin (Nifty) mittausten analysointiin. Konsepti mittaa aivoja (MREG), noninvasiivista verenpainetta (NIBP), aivosähkökäyrää (EEG), lähi-infrapunaspektroskopiaa (NIRS) ja anestesiadataa synkronoidusti. Nifty yhdistää useita olemassa olevia ja uusia kehitettyjä ohjelmia, jotka muodostavat yksinkertaisen käynnistyspisteen kaikille työkaluille. Se sisältää tietokantajärjestelmän, joka pitää yllä informaatiota multimodaalisista mittauksista. Tämä työ esittää ohjelmisto- ja laitteistopuolen Hepta-scan konseptista, ja selittää sen työnkulun. Lopuksi työkalupaketti, Niftyn rakenne esitetään, ja sen toiminnot selitetään.

Portable devices such as mobile phones have become thinner and smaller over the years. This development sets new challenges for the camera industry. Consumers are looking for high quality cameras with versatile features. Modern manufacturing technology and powerful signal processors make it possible to produce a small-sized multi-aperture camera with good image quality. Such a camera is worthy alternative to traditional Bayer matrix camera. In this master’s thesis, an image processing algorithm is designed and implemented for a four-aperture camera. The camera consists of four separate camera units, each having dedicated optics and color filter. Each camera unit has a slightly different viewpoint, which causes parallax error between the captured images. This error has to be corrected before the individual images are combined into a single RGB image. In practice, corresponding pixels are searched from each image using graph cuts method and mutual information similarity measure. Implemented algorithm also utilizes a trifocal tensor, which allows images to be processed together, instead of matching each image pair independently. Matching of corresponding pixels produces a disparity map (depth map) that is used to modify the input images. Moreover, the depth map was used for synthetic refocusing, which aims to change the image focus after capturing. The algorithm was evaluated by visually inspecting the quality of the output images. Images were also compared against the reference images captured by the same test camera system. The results show that the overall quality of the fused images is near the reference images. Closer inspection reveals small color errors, typically found near the object borders. Most of the errors are caused by the fact that some of the pixels are not visible in all images. Promising results were obtained when depth map was used for post-capture refocusing. Since the quality of the effect highly depends on the depth map, the above-mentioned visibility problem causes small errors to the refocused image. Future improvements, such as occlusion handling and sub-pixel accuracy would significantly increase the quality of fused and refocused images. / Kannettavat laitteet kuten matkapuhelimet ovat tulleet vuosi vuodelta pienemmiksi ja ohuemmiksi. Kyseinen kehitys on tuonut myös lisää haasteita kamerateollisuudelle. Kuluttajat odottavat kameralta hyvää kuvanlaatua ja monipuolisia kuvausominaisuuksia. Nykyaikaiset valmistustekniikat ja tehokkaat signaaliprosessorit mahdollistavat pienikokoisen sekä hyvälaatuisen moniaukkokameran toteuttamisen. Kamera on varteenotettava vaihtoehto tavanomaiselle Bayer-matriisikameralle. Tässä diplomityössä on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa kuvankäsittelyalgoritmi neliaukkokameraan. Kamera koostuu neljästä erillisestä kamerayksiköstä, joilla kullakin on oma optiikkansa sekä värisuodatin. Koska jokaisella kamerayksiköllä on hieman erilainen kuvakulma, aiheutuu kuvien välille parallaksivirhettä. Tämä virhe tulee korjata, ennen kuin yksittäiset kuvat yhdistetään yhdeksi värikuvaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisesta kuvasta etsitään toisiaan vastaavat kuvapisteet. Apuna tähän käytetään graph cuts -menetelmää sekä keskinäisinformaatiota. Algoritmi käyttää hyväkseen myös trifokaalista tensoria, joka mahdollistaa useamman kuvan sovittamisen yhtäaikaisesti sen sijaan, että jokainen kuvapari sovitettaisiin erikseen. Vastinpisteiden sovittaminen tuottaa dispariteettikartan (syvyyskartta), minkä perusteella syötekuvia muokataan. Syvyyskarttaa käytetään myös kuvan synteettiseen uudelleen tarkennukseen, minkä tarkoituksena on muuttaa kuvan tarkennusta kuvan ottamisen jälkeen. Algoritmin suorituskykyä arvioitiin tarkastelemalla tuloskuvien visuaalista laatua. Kuvia verrattiin myös referenssikuviin, jotka otettiin samalla testikamerajärjestelmällä. Tulokset osoittavat, että fuusioitujen kuvien laatu on lähellä referenssikuvien laatua. Lähempi tarkastelu paljastaa pieniä värivirheitä, jotka sijaitsevat tyypillisesti kuvassa näkyvien kohteiden reunoilla. Suurin osa virheistä aiheutuu siitä, että kaikki kuvapisteet eivät ole näkyvillä jokaisessa kuvassa. Lupaavia tuloksia saatiin myös kun syvyyskarttaa käytettiin synteettiseen uudelleen tarkennukseen. Koska efektin laatu riippuu voimakkaasti syvyyskartasta, edellä mainittu katvealueongelma aiheuttaa pieniä virheitä tuloskuvaan. Lukuisat jatkokehitysmahdollisuudet, kuten katvealueiden käsittely ja alipikselitarkkuus parantaisivat huomattavasti sekä fuusioitujen että uudelleen tarkennettujen kuvien laatua.

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen koulukirjaston roolia osallisuuden edistäjänä. Tutkimukseni on kvalitatiivinen eli laadullinen tapaustutkimus ja tutkimukseni kohteena on Oulun normaalikoulun Linnanmaan yksikön alakoulun koulukirjasto. Tutkimukseni tavoitteena on tutkia koulukirjaston roolia tutkittavan koulun toiminnassa sekä sitä, kuinka koulukirjasto lisää tai voisi lisätä oppilaiden osallisuutta. Tutkimukseni aineistonkeruumenetelminä ovat haastattelu sekä kysely ja tutkimusaineistoni koostuu kahden koulun opettajan haastattelusta sekä kolmentoista kuudesluokkalaisen oppilaan kyselyvastauksista. Tutkimusaineistoa analysoin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan tutkittavalla koulukirjastolla on merkittävä rooli koulun toiminnassa. Kirjasto on tärkeä osa koulun arkea ja sen tarjoamia mahdollisuuksia pyritään huomioimaan opetuksessa. Koulukirjastotoimintaa halutaan kehittää aktiivisesti ja toimintaa pyritään kehittämään siihen suuntaan, että koulukirjasto toimii koko koulun keskuksena, jossa kaikilla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ja osallistumaan. Koulukirjastolla on tärkeä rooli myös oppimisympäristönä ja merkityksellisten oppimiskokemuksien tuottajana sekä lukemaan innostajana. Koulukirjastotoiminta lisää oppilaiden osallisuutta ja toimintaan osallistumista pidetään tärkeänä. Oppilaiden osallisuus lisääntyy koulukirjastotoiminnan myötä, koska kaikilla oppilailla on mahdollisuus päästä vaikuttamaan ja osallistumaan toimintaan. Oppilaat pääsevät vaikuttamaan koulukirjaston toimintaan esittämällä omia ideoitaan ja mielipiteitään, jotka pyritään ottamaan huomioon toimintaa suunniteltaessa. Suunnittelutyöhön osallistumisen lisäksi oppilaat otetaan mukaan myös toiminnan toteutukseen. Tämän myötä oppilaat pääsevät ottamaan vastuuta, joka vahvistaa koulukirjaston osallistavaa roolia ja antaa oppilaille mahdollisuuksia hoitaa luotettavuutta vaativia tehtäviä. Koulukirjastotoiminnan osallistava rooli nähdään erityisesti oppilaille merkittävänä. Koulukirjaston osallistava rooli voisi vahvistua, mikäli kirjaston olisi mahdollista olla auki nykyistä enemmän, siellä työskentelisi henkilö kokopäiväisesti ja siellä järjestettäisiin vielä enemmän toimintaa. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä, koska kyseessä on tapaustutkimus, mutta tutkimuksesta saatiin uusia näkökulmia tutkittavan koulun koulukirjastotoimintaan sekä kirjaston tarjoamiin mahdollisuuksiin oppilaiden osallisuuden lisäämiseksi. Jatkotutkimuksissa koulukirjastojen asemaa ja osallistavaa roolia tulisi tutkia laajemmassa kontekstissa, jotta tulosten yleistäminen olisi mahdollista.

Tässä työssä on kartoitettu MaaS-palvelualustan teknisiä vaatimuksia siitä näkökulmasta, että tällä hetkellä kehitteillä olevat MaaS-taustajärjestelmät olisivat mahdollisimman yhteensopivia eri liikkumispalveluntarjoajien ja reittioppaiden käyttämien aikataulutietojen ja maksujärjestelmien kanssa. Työssä kartoitettiin Suomessa ja ulkomailla jo olemassa olevia MaaS-hankkeita ja liikenteen tietojärjestelmiä. Löydösten perusteella voidaan liikenteen tietojärjestelmien olevan murrosvaiheessa: yhteinäiset standardit ovat vasta muodostumassa, tietojärjestelmät ovat osittain hajaantuneet. Avoimen tiedon ja rajapintojen avaamisen osalta työ on jo aloitettu. Liikennekaari-hankkeen toteutuessa avattavien maksujärjestelmien ja aikataulutietojen määrittelyt ovat teknisesti vasta luonnosasteella. MaaS-taustajärjestelmien kehittäjien, liikkumispalveluntarjoajien ja maksuliikenteen järjestelmien tarjoajien yhteistyö on välttämätöntä helposti yhteensopivien ja skaalautuvien liikenteen palvelujen takaamiseksi. Työssä on myös koostettu Kuusamossa Rukan alueella liikennöivälle SkiBus-linja-autolle GTFS-Static -muotoiset aikataulutiedostot. Aikataulutiedostot on toteutettu Liikenneviraston RAE-työkalulla, joka on tarkoitettu julkisen liikenteen aikataulutiedostojen koostamista varten. Tästä työstä voivat hyötyä esimerkiksi kaupunkien liikennesuunnittelijat, liikennöitsijät, MaaS-palveluiden kehittäjät sekä kaikki sellaiset henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita tietämään, kuinka tietotekniikkaa hyödynnetään tällä hetkellä liikenteen palvelullistamiseksi. / Mobility as a Service (MaaS) platforms should be compatible and scalable with systems used by public transport agencies, transport operators, and also with journey planners and different payments systems. In this thesis, the technical requirements of Mobility as a Service- platforms are mapped. Furthermore, national and international MaaS projects and traffic information systems are studied. Based on the findings, traffic information systems are still fragmented and standards are under development. The recent law proposal (2016) by the Ministry of Transport and Communications forces transport providers to provide open public interfaces for payments and schedule data but they aren’t defined technically, yet. To provide good interoperability, collaboration between transport and payment system providers is crucial. As a use case, GTFS-static schedule format files for a bus route operating in the ski center Ruka area and connecting also the city of Kuusamo were created in the experimental section of this thesis. GTFS-files were created with Finnish Transport Agency’s RAE GTFS editor which is a tool for public transport agencies to provide their schedule data. The results of this thesis can be exploited by city planners, developers of MaaS services and people interested in servitization of transport.

Tämän tutkimuksen aiheena on tehdä perusselvitys teoriasidonnaisen sisältöanalyysin kautta siitä, miten suomalaiset yliopistot käyttävät Twitteriä viestinnässään. Analyysitapoina tutkimuksessa on käytetty luokittelua, teemoittelua ja tyypittelyä. Aineistoni koostuu kahdentoista suomalaisen yliopiston julkisista Twitter-profiileista sekä helmikuun 2017 Twitter-julkaisuista. Tutkittavia julkaisuja oli yhteensä 1079 kappaletta. Teoreettisena viitekehyksenä on viestinnän eri osa-alueiden teoriat. Yliopistoja tarkastellaan viestivinä organisaatioina. Niin organisaatioviestinnässä kuin tiedeviestinnässäkin kannustetaan sosiaalisen median käyttöön. Sosiaalisen median viestinnässä on perinteistä viestintää suurempi merkitys vuorovaikutteisuudella ja kaksisuuntaisuudella. Tässä tutkielmassa perehdytään siihen, toteutuvatko ne yliopistojen Twitter-viestinnässä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yliopistot ovat suhteellisen aktiivisia Twitter-viestijöitä, mutta vuorovaikutus ja kaksisuuntaisuus eivät toteudu. Julkaisut eivät kannusta keskusteluun tai reagointiin. Monipuolisempi viestintä, jossa käytetään tehokeinoina kysymyksiä, kuvia ja videoita, voisi johtaa vuorovaikutteisempaan Twitter-viestintään.

Pro gradu -tutkielmani käsittelee kaupunkiarkeologiaa koskevaa sanomalehtikirjoittelua Kalevassa Turun Sanomissa sekä Helsingin Sanomissa vuosina 2001–2010. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia tulkintakehyksiä kaupunkiarkeologia saa lehtikirjoittelussa. Tässä tutkimuksessa kaupunkiarkeologialla tarkoitetaan arkeologian osa-aluetta, jossa arkeologisin menetelmin tutkitaan Suomessa ennen 1700–lukua perustettujen kaupunkien muinaismuistolain rauhoittamaa aluetta. Toisena päämääränä on tarkastella Kalevan internet-sivuilla vuosina 2009–2010 ilmestyneiden kaupunkiarkeologiaa käsittelevien juttujen lukijakommenttien kautta yleisön tekemiä tulkintoja kaupunkiarkeologiasta suhteessa sanomalehden ehdottamiin tulkintoihin. Tutkimusaineisto koostuu kaikkiaan 192 uutisesta, artikkelista ja mielipidekirjoituksesta sekä 409 lukijakommentista. Tutkimusmetodina on käytetty kehysanalyysiä, joka on yleisesti käytetty metodi mediatutkimuksessa. Kehysanalyysillä on selvitetty, millaisten teemojen ja tarinalinjojen kautta sanomalehdet uutisoivat kaupunkiarkeologiasta, ja millaisia tulkintoja ne ehdottavat aiheesta yleisölle. Tutkimusaineistosta hahmottuu neljä kehystä: viihde, suojelu, paikallisuus sekä kiista. Osa jutuista on kehyksettömiä. Yleisimmäksi kehykseksi nousee viihde, kun taas suojelun, paikallisuuden ja kiistan kehystä esiintyy lehdestä riippuen vaihtelevasti. Kiistan kehystä lukuun ottamatta kehykset jäsentävät positiivista kuvaa kaupunkiarkeologiasta. Lukijakommenteista olen löytänyt vielä yhden kehystyypin, uhan, jossa kaupunkiarkeologia tulkitaan uhaksi taloudelliselle kehitykselle. Kehykseen liittyy olennaisesti arkeologisen tutkimuksen sekä aineettomien ja kulttuuristen arvojen väheksyminen. Juttujen kehyksistä riippumatta lukijakommenteissa esitetyt mielipiteet ovat voimakkaasti polarisoituneita, jolloin kaupunkiarkeologiaa kohtaan syntyy vahvoja puolesta–vastaan-asetelmia.