With the emergence of computers, the fashion in which clinical trials are conducted has been revolutionized. Traditionally, most clinical trials have been run on paper based systems, which is inefficient in the light of today’s technology. Computerization of clinical data management has improved clinical trial processes in many ways, such as by reducing the cost of collecting, exchanging, and verifying information. Moreover, readily available data has also greatly improved subject safety, as physicians are faster aware of any adverse events. This thesis depicts the requirement elicitation, design, implementation, and evaluation of a web client for Genesis, a web-based clinical data management system developed primarily for the LIRA-Study. In the LIRA-Study, the software will be used at various study sites in Finland as well as in Sweden. The usability testing, presented in this thesis, indicated that the engineered application was user-friendly and that its development should be continued. In addition to serving the LIRA-Study, the secondary goal of the developed software is to be easily portable to other studies. Initial plans have already been made to deploy Genesis in two other large-scale studies, one of which is the largest type 1 diabetes study in the world. In addition to presenting the developed software, both the current state and the history of clinical data management are also discussed. After illustrating the software development process, the results and future prospects of Genesis are pondered. / Kliinisten tutkimuksien toteuttamistapa on muuttunut valtavasti tietokoneiden yleistyessä. Ennen tietokoneiden valta-aikaa kliiniset tutkimukset ovat toimineet paperipohjaisilla järjestelmillä, jotka ovat nykyteknologian valossa olleet tehottomia. Kliinisen tiedonhallinnan tietokoneistuminen on parantanut kliinisen tutkimuksen prosesseja monilla tavoin, kuten pienentämällä informaation keruusta, jakamisesta ja tarkistamisesta aiheutuvia kustannuksia. Nopeasti ja helposti käytettävissä oleva data on lisäksi parantanut tutkimuspotilaiden turvallisuutta, sillä tutkimuslääkärit ovat nopeammin tietoisia lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Tämä diplomityö esittelee web-pohjaisen kliinisen tiedon hallintajärjestelmän Genesiksen web-asiakasohjelman vaatimukset, suunnittelun, toteutuksen ja evaluoinnin. Kehitetyn järjestelmän ensisijainen tarkoitus on palvella LIRA-tutkimusta. LIRA-tutkimuksessa ohjelmistoa käytetään monella tutkimus paikkakunnalla sekä Suomessa että Ruotsissa. Tässä työssä esiteltävän ensimmäisen version käyttäjätestaus osoitti, että kehitetty asiakasohjelma on käyttäjäystävällinen ja sen kehittämistä kannattaa jatkaa. Ohjelmiston toissijainen tavoite on olla helposti siirrettävissä muihin tutkimuksiin. Ohjelmiston käyttöönottoa onkin alustavasti suunniteltu myös kahdessa muussa ison mittakaavan tutkimuksessa. Toinen näistä tutkimuksista on maailman suurin tyypin 1 diabeteksen kehittymistä selvittävä tutkimus. Tässä diplomityössä keskustellaan ohjelmiston esittelyn lisäksi kliinisen tiedon hallinnoinnin historiasta ja nykytilasta. Ohjelmistokehitysprosessin kuvaamisen jälkeen tässä työssä pohditaan Genesiksen jatkonäkymiä ja onnistumista ohjelmistoprojektina.

This study examines the instructing of standardized physical fitness assessment in a mobile environment. The main focus of this research was to determine if the fitness tests can be performed with correct techniques with the aid of a mobile application. Different types of visual aids, instructions and mobile devices were evaluated and compared in relation to usability and prevalence of errors. A prototype of a mobile fitness assessment application, My Energy Test, was used in a 2 x 2 x 3 between-subjects user study with a total of 72 participants. Data was gathered using a postquestionnaire and recording user tests. The questionnaire measured the perceived usability, and video recordings were analyzed for deviations, i.e. errors, from the correct test techniques. Main findings show that the device used did not have an effect on the perceived usability, but influenced the quantity of errors made. Moreover, it was found that audio and text instructions were perceived with equal usability with each other. The visual aid used had a statistically significant effect on the perceived usability score with video and picture series being rated more favorably compared to animation. The best combination of least amount of errors and perceived usability was observed when either video or picture series visual aid was combined with text instructions. It was concluded that standardized physical fitness tests can be carried out with sufficient correctness without the help of a professional instructor. / Tämä tutkimus tarkastelee standardoitujen kuntotestien ohjeistusta mobiiliympäristössä. Tutkimuksen pääpaino oli selvittää voiko kuntotestit suorittaa oikeilla tekniikoilla mobiilisovelluksen avulla. Eri visuaalisia apukeinoja, ohjeistuksia ja mobiililaitteita arvioitiin ja vertailtiin käytettävyyden ja virheiden esiintymisen suhteen. My Energy Test -kuntotestisovelluksen prototyyppiä käytettiin 2 x 2 x 3 kohteiden välisessä käyttäjätutkimuksessa, jossa oli kokonaisuudessaan 72 osallistujaa. Tietoa kerättiin kyselyllä käyttäjätestauksen jälkeen sekä videokuvaamalla käyttäjätestejä. Kysely mittasi koettua käytettävyyttä, videotallenteet analysoitiin poikkeamien, eli virheiden, testien oikeista suoritustekniikoista varalta. Tutkimuksen päälöydökset osoittavat, että käytetyllä mobiililaitteella ei todettu olevan vaikutusta koettuun käytettävyyteen, mutta se vaikutti tehtyjen virheiden lukumäärään. Lisäksi todettiin, että ääni- ja tekstiohjeistuksen koetussa käytettävyydessä ei ollut eroa. Visuaalisella apukeinolla oli tilastollisesti merkittävä vaikutus koetun käytettävyyden tulokseen; video ja kuvasarja arvioitiin animaatiota paremmiksi. Vähimpien virheiden ja käytettävyyden paras yhdistelmä havaittiin, kun video tai kuvasarja yhdistettiin tekstiohjeistukseen. Tutkimuksen tulosten perusteella pääteltiin, että standardoituja kuntotestejä on mahdollista suorittaa riittävällä moitteettomuudella ilman ammattilaisohjaajaa.

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kriisiviestintää Jyväskylän kaupunginkirjastossa. Työ on tapaustutkimus ja sen tavoitteena on selvittää, mitä kirjaston henkilökunta ymmärtää kriisiviestinnällä. Tutkimusympäristöksi valikoitui Jyväskylän pääkirjasto, siellä tapahtuneen kirjastopuukotuksen vuoksi. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Haastateltavat koostuvat siitä Jyväskylän kaupunginkirjaston henkilökunnasta, jotka olivat työsuhteessa kirjastopuukotuksen aikana. Haastateltavia oli kahdeksan. Haastateltavat ymmärsivät kriisiviestinnän tarkoittavan poikkeusoloissa tapahtuvaa viestintää ja tiedottamista. Haastatteluista ilmeni, että kirjastopuukotuksen jälkeen on muuttunut eniten tapa, jolla organisaation sisällä toimitaan. Haastateltavat tarkoittivat tällä lähinnä turvallisuusajattelun lisääntymistä. Tapaustutkimuksena tämä työ antaa arvokasta tietoa tutkimuksessa mukana olleelle organisaatiolle. Työn teoreettinen tausta antaa valmiudet mahdollisille jatkotutkimuksille. Aiheessa voi myös edetä tutkien esimerkiksi kirjaston johdon tai Jyväskylän kaupungin viestinnästä vastaavien henkilöiden näkemyksiä Jyväskylän kirjastopuukotuksesta tapahtumana.

Tutkimuksessa tarkastellaan tyttöjen ja nuorten naisten terveystiedon lukutaitoa ja terveyteen ja kehoon liittyviä tiedontarpeita sekä tutkimusympäristön, Demi-keskustelufoorumin luonnetta terveysaiheisen tiedon tarjoajana. Demi-keskustelufoorumi on nuorille naisille suunnattu monipuolinen ja laaja foorumi, joka kuuluu Demi-aikakauslehteä julkaisevalle A-lehdille. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Demi-keskustelufoorumia käyttävien tyttöjen ja nuorten naisten terveystiedon lukutaidon tasoa eHEALS:in ja seulontavälineen yhdistelmästä muodostettujen väittämien avulla sekä terveyteen ja kehoon liittyviä tiedontarpeen aiheita ja lisäksi Demi-keskustelufoorumin luonnetta terveysaiheisen tiedon tarjoajana. Tutkimusmenetelminä toimivat kysely, sen kvantitatiivinen analyysi ja laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineiston muodostaa Demi-keskustelufoorumin käyttäjille luomani pääasiassa kvantitatiivinen kysely, jossa on myös muutama kvalitatiivista tietoa tuottava kysymys. Kvalitatiivisten vastausten analysoinnissa hyödynsin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Demi-keskustelufoorumia käyttävien tyttöjen ja nuorten naisten terveystiedon lukutaitoa voisi luonnehtia melko hyväksi eli vastaajat näyttävät kokonaisuudessaan omaavan melko hyvin kyvyt hankkia, prosessoida, ymmärtää, arvioida ja käyttää terveysaiheista tietoa. Suurimmaksi terveysaiheiseksi tiedontarpeeksi puolestaan nousi seksuaaliterveys. Demi-keskustelufoorumilta haetaan tietoa erityisesti vertaistuen ja kokemusperäisen tiedon toivossa ja sieltä saatuihin tietoihin useimmiten luotetaan. Foorumin käyttäjillä on tulosten mukaan myös monenlaisia keinoja arvioida tietojen luotettavuutta. Demi-keskustelufoorumilta saatu tieto ei juurikaan muuta terveyskäyttäytymistä konkreettisella tasolla, mutta ne vastaajat joiden terveyskäyttäytyminen on muuttunut, on muutos tapahtunut positiiviseen suuntaan.

Pro gradu -tutkielmani päämääränä on lisätä ymmärrystä nuorten miesten ravitsemustietokäyttäytymisestä. Tarkoituksenani on toisin sanoen selvittää nuorten miesten informaatiokäyttäytymistä ravitsemuksen kontekstissa. Pyrin selvittämään miten ja mistä tiedonlähteistä miehet hankkivat ja saavat tietoa ravitsemuksesta. Kartoitan ensisijaisesti sitä, onko terveellisesti syömään pyrkivien ja vain vähän tai ei lainkaan ruokavalionsa terveellisyydestä kiinnostuneiden nuorten miesten ravitsemustietokäyttäytymisessä eroja. Tutkimukseni kohderyhmänä ovat kutsuntaikäiset miehet. Aineistonani oli MOPO-hankkeen vuonna 2011 keräämä kutsuntakyselyaineisto (n=829) sekä Puolustusvoimien keräämät terveys- ja taustatiedot. Tutkimukseni teoreettisena pohjana on McKenzien (2003) informaatiokäytäntöjen malli, jossa esitellään neljä tapaa hankkia tai saada informaatiota: aktiivinen etsintä, aktiivinen seuranta, kohdentumaton havainnointi ja informaation saanti toisen henkilön kautta. Lisäsin malliin viidenneksi käytännöksi informaation välttelyn. Informaatiokäytännöt käsitän osaksi informaatiokäyttäytymistä ja informaatiokäyttäytymisestä ravitsemuksen kontekstissa käytän nimitystä ravitsemustietokäyttäytyminen. Aineiston analysoinnissa käytin tilastollisia menetelmiä, kuten ristiintaulukointia ja merkitsevyystestausta. Nuorten miesten ravitsemustietokäyttäytymisessä ilmeni useita tilastollisesti merkitseviä eroja sen perusteella tarkasteltuna, miten he suhtautuivat ruokavalionsa terveellisyyteen. Terveellisesti syömään pyrkivät miehet olivat aktiivisempia kaikkien neljän McKenzien informaatiokäytännön suhteen ja pitivät useamman tyyppisiä ravitsemustiedonlähteitä tärkeämpinä kuin miehet, jotka olivat vain vähän tai eivät lainkaan kiinnostuneita ruokavalionsa terveellisyydestä. Useimmiten nuoret miehet saivat ravitsemustietoa kohdentumattomalla havainnoinnilla. Se oli huomattavasti muita käytäntöjä yleisempi erityisesti niillä miehillä, jotka eivät olleet kiinnostuneita ruokavalionsa terveellisyydestä. Nuoret miehet pitivät internetiä tärkeimpänä tiedonlähteenä ravitsemuksesta. Vain harva niistä miehistä, jotka kiinnittivät vähän tai eivät lainkaan huomiota ruokavalionsa terveellisyyteen, oli kiinnostunut ravitsemustiedosta. Siksi ravitsemustietoa voi olla hankala levittää heille. Tulisikin selvittää, miksi he eivät ole kiinnostuneita syömään terveellisesti, jotta voitaisiin paremmin puuttua heidän epäterveellisiin ruokailutottumuksiinsa. Tutkimukseni tulokset ovat suuren vastaajamäärän ansiosta yleistettävissä tutkimukseni kohderyhmän ikäluokan suomalaisiin miehiin.

Sensoriverkot koostuvat yleensä useista sulautetuista laitteista (sensorisolmuista). Tyypillinen sensorisolmu koostuu pienestä mikroprosessorista, lähetin-vastaanottimesta (radiosta), sensoreista sekä lähtökohtaisesti paristoilla toimivasta virransyötöstä. 6LoWPAN (IPv6 over Low power Wireless Personal Area Networks) ja IPv6 (Internet Protocol version 6) ovat kiihdyttäneet langattomien sensoriverkkojen ja älykkäiden laitteiden integraatiota Internetiin. Samaan aikaan CoAP (Constrained Application Protocol) on mahdollistanut resurssirajoitteisille laitteille RESTful-web-palvelut (Representational State Transfer). Internet protokollien (Internet Protocol, IP) käyttö on myös perusedellytys esineiden ja asioiden Internetin (Internet of Things, IoT) näkemykselle, minkä tulevaisuudessa voitaisiin Internetiin yhdistää lähestulkoon mitä vain. Tässä työssä käydään läpi erilaisia näkemyksiä tulevaisuuden teknologiasuuntauksista. Esitellään vähävirtaisille ja vähäresurssisille langattomille sensoriverkoille soveltuvia verkon yli toteutettavia dynaamiseen konfiguraatioon keskittyviä ratkaisuja. Sekä pohditaan missä RESTful-arkkitehtuuria on järkevä hyödyntää. Työssä esitellään perusratkaisu dynaamiselle konfiguraatiolle langattomassa sensorisolmussa, ja käydään toteutus sekä testaus vaihe vaiheelta läpi. / Sensor networks usually consists variety of embedded devices (sensor nodes). Typical sensor node consists a small microprocessor, transceiver (radio), sensors and an energy source (battery). 6LoWPAN and IPv6 have accelerated the integration between the Internet and wireless sensor networks of smart objects. At the same time CoAP has made it possible for constrained devices to use RESTful web applications. The use of IP is also a prerequisite for the realization of IoT, which suggests that in the future we could connect almost anything to the Internet. In this thesis we go through different kinds of perspectives of future technologies. Present dynamically re-configurable methods for low power and constrained wireless sensor networks. And will take a look where it is smart to use RESTful architecture. This thesis also includes basic solution for re-configurable wireless sensor node using REST architecture. And step by step we go through implementation and testing.

Pro gradu -tutkimuksemme päämääränä on lisätä ymmärrystä ikääntyneiden informaatiokäyttäytymisestä liikuntatiedon kontekstissa. Tarkoituksena on selvittää tekijöitä, joilla on yhteyttä ikääntyneiden liikuntatietokäyttäytymiseen, sekä esittää ikääntyneiden liikuntatietokäyttäytymistä kuvaava malli. Tarkastelu kohdentuu ikääntyneiden liikuntatiedon tarpeisiin, välttelyyn, jakamiseen ja tiedonkäyttöön sekä niiden suhteeseen yksilöllisiin, sosiaalisiin rooleihin liittyviin ja ympäristöllisiin tekijöihin. Tutkimuksemme on sekundaariaineistolla toteutettu määrällinen tutkimus. Kohderyhmänä ovat Oulun seudulla asuvat ikääntyneet 65-vuotta täyttäneet ja sitä iäkkäämmät henkilöt. Aineisto on kerätty Gasel-hankkeeseen toteutetussa kyselyssä vuonna 2014. Kysely oli väestöpohjainen ja sen vastausprosentti oli 62,2. Aineiston analyysiin on käytimme tilastotieteellisiä menetelmiä, pääasiallisesti ristiintaulukointia ja merkitsevyystestauksia. Tutkimuksessa ilmeni useita tilastollisia merkitsevyyksiä. Erityisesti esiin nousi yksilöllisten tekijöiden yhteys liikuntatietokäyttäytymiseen. Niistä koettu terveydentila ja hallintakäsitys olivat merkitsevimmät. Lisäksi sosiaaliseen rooliin liittyvistä tekijöistä muun muassa siviilisäädyllä sekä ympäristöllisistä tekijöistä vuodenajoilla havaittiin olevan yhteys vastaajien liikuntatietokäyttäytymiseen. Tutkimuksemme perusteella tarkensimme ikääntyneiden liikuntatietokäyttäytymistä kuvaava malliamme. Kontribuutiona käytäntöön esitimme tuloksiimme perustuvat liikuntatiedon tarvitsijan, välttelijän, jakajan ja käyttäjän profiilit, joita on mahdollista hyödyntää liikuntatiedon räätälöinnissä ikääntyneille. Kyselyn hyvän vastausprosentin perusteella tutkimustulosten voidaan olettaa olevan yleistettävissä ainakin Oulun seudulla asuviin ikääntyneisiin. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista tarkastella tarkemmin sitä, miten yksin asuminen vaikuttaa liikuntatietokäyttäytymiseen. Lisäksi kehittämäämme liikuntatietokäyttäytymisen mallia voisi testata muissa ikäryhmässä.

Pro gradu -tutkielmani päämääränä on lisätä ymmärrystä opiskelijoiden arkielämän tiedonhankinnasta Oulun kaupungin kulttuuritapahtumien tiedottamisen kontekstissa. Tarkoituksena on selvittää mistä Oulun kaupungin kulttuuritapahtumien mainontaan käyttämistä ilmoituskanavista Oulun yliopiston humanistisen ja teknillisen tiedekunnan opiskelijat hakevat tarkoituksella tietoa, mistä näistä kanavista he saavat sattumalta tietoa, mitä kanavia he pitävät itselleen tärkeinä ja millaisia eroja mies- ja naisopiskelijoiden välillä ilmenee. Tarkoituksena on myös selvittää, millä tavoin Kirsty Williamsonin arkielämän tiedonhankinnan malli onnistuu kuvaamaan opiskelijoiden arkielämän tiedonhankintaa tässä kontekstissa. Tutkimukseni on primääriaineistolla toteutettu määrällinen tutkimus. Perusjoukkona ovat Oulun yliopiston humanistisen ja teknillisen tiedekuntien opiskelijat vuonna 2014. Kysely lähetettiin keväällä 2015 ja vastauksia saatiin 3385 kappaletta. Vastausprosentti oli 14,6 %. Aineiston analyysiin käytin tilastotieteellisiä menetelmiä, pääasiassa ristiintaulukointia. Tulokset osoittavat, että tärkeimmät kulttuuritapahtumien ilmoituskanavat opiskelijoille ovat julisteet, flyerit ja kausiohjelmat, Kalevan Menot -palsta ja Oulun seudun tapahtumakalenteri internetissä. Opiskelijat hakevat tarkoituksella sekä saavat sattumalta tietoa kaikkein eniten ystäviltä, kavereilta, perheeltä ja tuttavilta sekä julisteista, flyereista ja kausiohjelmista. Naisten ja miesten väliltä löytyi tilastollisia eroja tarkoituksellisessa ja sattumanvaraisessa tiedohankinnassa kahdessatoista eri ilmoituskanavassa. Eroja löytyi myös kanavien tärkeydessä: naiset pitivät kolmea ilmoituskanavaa tilastollisesti merkitsevästi tärkeämpinä kuin miehet. Kyselyn melko alhaisen vastausprosentin perusteella tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Ne voivat kuitenkin toimia erittäin hyvänä tukena Oulun kaupungille, kun kulttuuritapahtumien ilmoituskanavia priorisoidaan ja markkinointia suunnataan opiskelijoille.

Immersio upottaa ihmisen virtuaalimaailmaan. RealXtend on avoimen lähdekoodin kehitysalusta. Tässä diplomityössä tutkitaan realXtendin kykyä toimia immersiivitilan alustana, sekä ohjelmoida vaadittava ohjelmisto tämän toteuttamiseksi. RealXtend Tundran sovelluskehitysympäristön avulla JavaScriptillä toteutetulla ohjelmalla tämä teknologinen haaste saatiin ratkaistua. Sovelluksen avulla yhden näytön kuva virtuaalimaailmasta saatiin levitettyä kaikkiaan kuudelle valkokankaalle luoden 360 asteen panoraamakuvan kuuden PC-tietokoneen ja videotykin avulla. Tässä työssä käydään lyhyesti läpi virtuaalimaailmoja, erityisesti realXtendiä, sekä immersiivitiloja. Myös työssä vaadittu laitteisto ja ohjelmointityö käydään yksityiskohtaisesti läpi testituloksin. / Immersion embeds human into virtual world. RealXtend is an open source platform. In this Master’s thesis, realXtend’s ability to work as an immersive space platform, is studied together with programming necessary software to implement this. By use of realXtend Tundra SDK and JavaScript implemented software, this technology challenge was resolved. By use of this software, one screen image from virtual world were spread to in all six silver screens creating 360 degrees panorama image by use of six PC computers and projectors. In this study virtual worlds are briefly gone through, especially realXtend and immersive spaces. Also hardware and programming task are gone through in detail with experiment results.

There is a growing need for real-time human pose estimation from monocular RGB images in applications such as human computer interaction, assisted living, video surveillance, people tracking, activity recognition and motion capture. For the task, depth sensors and multi-camera systems are usually more expensive and difficult to set up than conventional RGB video cameras. Recent advances in convolutional neural network research have allowed to replace of traditional methods with more efficient convolutional neural network based methods in many computer vision tasks. This thesis presents a method for real-time multi-person human pose estimation from video by utilizing convolutional neural networks. The method is aimed for use case specific applications, where good accuracy is essential and variation of the background and poses is limited. This enables to use a generic network architecture, which is both accurate and fast. The problem is divided into two phases: (1) pretraining and (2) fine-tuning. In pretraining, the network is learned with highly diverse input data from publicly available datasets, while in fine-tuning it is trained with application specific data recorded with Kinect. The method considers the whole system, including person detector, pose estimator and an automatic way to record application specific training material for fine-tuning. The method can be also thought of as a replacement for Kinect, and it can be used for higher level tasks such as gesture control, games, person tracking and action recognition. / Reaaliaikaiselle ihmisen asentojen tunnistamiselle monokulaarisesta RGB kuvasta on kasvava tarve monissa sovelluksissa, kuten ihmisen ja tietokoneen välisessä vuorovaikutuksessa, hoivakodeissa, videovalvonnassa, henkilöiden seurannassa, aktiviteettien tunnistamisessa ja liikkeenkaappauksessa. Kyseiseen tehtävään syvyysanturit ja monikamerajärjestelmät ovat yleensä kalliimpi ja vaikeammin asennettava vaihtoehto kuin tavanomainen videokamera. Viimeaikainen kehitys konvoluutioneuroverkkojen tutkimuksessa on aiheuttanut perinteisten menetelmien korvautumisen suorituskykyisemmillä konvoluutioneuroverkkopohjaisilla menetelmillä monissa tietokonenäön tehtävissä. Tässä työssä esitellään menetelmä reaaliaikaiseen monen henkilön asennontunnistukseen videosta käyttämällä konvoluutioneuroverkkoja. Menetelmä on tarkoitettu tapauskohtaisiin sovelluksiin, joissa hyvä tarkkuus on välttämätöntä ja muutokset taustoissa ja asennoissa rajallisia. Näissä olosuhteissa on mahdollista käyttää yleiskäyttöistä verkkoarkkitehtuuria, joka on sekä tarkka että nopea. Ongelma on jaettu kahteen vaiheeseen: (1) esiopetus ja (2) hienosäätö. Esiopetuksessa verkko opetetaan useista julkisesti saatavilla olevista tietokannoista peräisin olevalla monipuolisella datalla. Hienosäädössä verkko opetetaan Kinectillä nauhoitetulla tapauskohtaisella datalla. Menetelmä ottaa huomioon koko järjestelmän, sisältäen henkilöiden paikannuksen, asentojen tunnistamisen ja automaattisen menetelmän tapauskohtaisen opetusdatan nauhoittamiseen Kinectillä. Menetelmä voidaan myös ajatella Kinectin korvaajana ja sitä voidaan käyttää korkeamman tason tehtäviin, kuten eleohjaukseen, peleihin, henkiöiden seurantaan ja aktiviteettien tunnistamiseen.