Tässä työssä tutkitaan HTTP-pohjaista suoratoistoa matalatehoisessa Nokia Asha -mobiilialustassa. Alustan alkuperäinen toteutus kärsii suoratoiston aloitusvaiheessa videon toiston pätkimisestä, kehysten tiputtamisesta sekä hidastuneesta kehysnopeudesta, mikä puolestaan vaikuttaa negatiivisesti laitteen käyttökokemukseen. Toteutukselle suoritetut mittaukset paljastavat ongelmien johtuvan siitä, että videon purkaminen ei saa riittävästi suoritusaikaa, koska TCP-dataliikenteen käsittely vaatii prosessorilta liikaa suorituskapasiteettia. Tämä työ esittelee kaksi mekanismia, jotka ratkaisevat yllä mainitun ongelman. Molemmat mekanismit rajoittavat tiedonsiirtonopeutta, jolla vastaanotettua videodataa siirretään TCP-puskurista videodatapuskuriin siitä hetkestä eteenpäin, kun videon purkaminen aloitetaan. Näin ollen TCP- dataliikenteen käsittelyn aiheuttama kuormitus laskee, ja vapautuneet resurssit hyödynnetään videon purkamisessa. Ensimmäinen mekanismi rajoittaa siirtonopeutta mukautuen toistettavan videon datanopeuden sekä vastaanotettavien TCP-segmenttien mukaan. Toinen mekanismi puolestaan rajoittaa siirtonopeutta kasvattamalla videodatapuskurin kokoa ennalta määritetyn ajan välein. Näitä kahta mekanismia ja alkuperäistä toteutusta verrataan toisiinsa prosessorikuormituksen, videodatan siirron, kehyksien tiputtamisen ja subjektiivisen loppukäyttäjä kokemuksen osalta. Molemmat mekanismit jakavat videodatan TCP-liikenteen pidemmälle aikavälille, jolloin videon purkaminen saa riittävästi suoritusaikaa toiston aloitusvaiheessa. Näin ollen suoratoisto ei kärsi toiston pätkimisestä, kehysten tiputtamisesta ja hidastuneesta kehysnopeudesta. Toteutettavaksi valitaan ensimmäinen mekanismi, koska se jakaa prosessoriin kohdistuneen kuormituksen tasaisemmin sekä suoriutuu hiukan paremmin kehyksien tiputtamisesta kuin toinen mekanismi. / This thesis studies HTTP video streaming in the resource constrained Nokia Asha product platform. The original implementation suffers from the freezing of the video, dropped frames and slower frame rate at the beginning of the streaming, which degrades user experience. Experimental measurements reveal that the problem is caused by the decoding of the incoming video not getting enough CPU time, due to the TCP socket created for transmitting the video data using too much CPU resources. The thesis proposes two mechanisms for solving the problem. Both mechanisms limit the rate at which video data is moved from the TCP buffer to the decoding buffer after the decoding of the video commences. This in turn limits the data transfer rate of the TCP transmission of the video data. Consequently, the TCP socket uses less CPU resources, which frees up CPU resources for decoding the video. The first mechanism adaptively limits the rate according to the target bit rate of the video and the arrival rate of TCP segments. The second mechanism limits the rate with fixed buffer increments at predetermined intervals. The two mechanisms and the original implementation are experimentally compared with each other with respect to their CPU load, video data I/O, frame drop rate and subjective user experience. Both mechanisms distribute the TCP transmission of the video data over a longer period of time, and the decoding of the video gets enough CPU time at the beginning of streaming. Consequently, streaming no longer suffers from freezing and slower frame rate, which improves user experience. The first mechanism is selected for productization as it provides more uniform distribution of the CPU load and slightly lower frame drop rate than the second mechanism.

Tutkimuksen aihe on visuaalinen tiedeviestintä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla, millainen tieteellisen tiedon visualisointiprosessi on ja antaa apuvälineitä tutkijoille oman tieteellisen tiedon visualisointiin. Tutkimus määrittelee hyvää visuaalista tiedeviestintää, sen toiminta-arvoja ja toimintaverkostoa sekä kuvailee millaisena alan tulevaisuus nähdään. Tutkimukseen haastateltiin kuutta alan ammattilaista, joiden tehtäväalueeseen kuuluu visuaalinen tiedeviestintä. Haastattelut olivat avoimia syvähaastatteluja. Tämän ohella tutkimuksessa tehdään yleiskatsauksellinen analyysi Helsingin Sanoman ja Tiede-lehden kuvalähteisiin. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina voidaan todeta: visualisointiprosessi on tapauskohtainen ja toimintaympäristöstä riippuvainen. Prosessin takana on aina tarve ja idea, josta prosessi etenee luonnoksiin ja viestin muokkaamiseen. Prosessi kulminoituu julkaisuun, jota seuraa suuren yleisön reagointi, palaute ja virheistä oppiminen. Tutkimus on suppea, koska haastateltavia oli ainoastaan kuusi. Kuitenkin edustetut tahot antavat laajan kuvan tieteen tämän hetkisestä visualisointiprosessista. Tutkimuksen tulokset hahmottuivat haastatteluista ja ammattilaisten arjesta. Tutkimusta olisi hyvä jatkaa syvempään sisältöanalyysiin lehdissä ja laajentaa tutkimusta tutkijoiden visualisoinnin arkeen. Lisäksi olisi mielenkiintoista tutkia, voiko tieteellinen kuva toimia itsenäisesti ilman tekstiä. / The subject of the study is a visual science communication. The aim of this study is to describe scientific data visualization process and provide tools for researchers in visualizing their own scientific data. The study defines good visual scientific communication, its values ​​and the network operation and describes how in the future the sector can be seen. The study interviewed six industry professionals, whose activities include both visual and science communication. The interviews were open-ended in-depth interviews. In addition, the study carried out Synoptic analysis of image sources represented in the media. The main outcomes of the study can be concluded: visualization of the process is ad hoc and dependent on the operating environment. Behind the process there is always a need and an idea which the process proceeds to draft and edit the message. The process culminates in the publication, which is available to the general public response, feedback and learning from mistakes. The study is limited because there were only six interviewees. However, the represented parties give a broad view to the current scientific visualization process. The results to the study came from interviews with professionals and their professional everyday life. The study should be continued to a deeper analysis of the content in newspapers and expanding research into researchers visualization in everyday life. It would also be interesting to explore whether the scientific picture could act independently without the text.

Ajoneuvoliikenteestä on kehittymässä eräs tulevaisuuden merkittävimmistä massadatan lähteistä. Näistä monimuotoisista datalähteistä puolestaan huomattavan osan muodostavat korkeanopeuksiset, suurikokoiset, jatkuvat datavuot. Uusien teknologioiden käyttöön valjastamista vaaditaankin kaiken tämän datan potentiaalin hyödyntämiseksi. Tässä opinnäytetyössä luodaan laaja katsaus massadata-analyysin eri vaiheisiin suunnattuihin hajautettuihin ohjelmistotyökaluihin. Lisäksi työssä suunnitellaan ja toteutetaan Amazonin EC2-pilvipalvelusta tilattuun tietokoneklusteriin massadata-analyysijärjestelmä, jolla pyritään vastaamaan erityisesti ajoneuvoliikenteen datavoiden asettamiin haasteisiin tähtäämällä reaaliaikaiseen hajautettuun laskentaan sekä matalan vasteajan ad hoc -kyselyihin. Järjestelmässä hyödynnetään Apache Hadoop-, Apache Flume-, Apache Spark- ja Cloudera Impala -ohjelmistoja, jotka on valittu näitä tavoitteita silmällä pitäen. Datavoiden hajautettu reaaliaikainen analysointi pyritään erityisesti toteuttamaan Spark-analyysijärjestelmän Spark Streaming -laajennoksella. Lopuksi järjestelmän suorituskykyä testataan ja analysoidaan. Sen toteutukseen valittujen ohjelmistojen suorituskykyä myös vertaillaan yleisimmin käytettyihin vastineihinsa. Testauksessa Spark Streamingilla toteutettu vuoanalyysi paljastui järjestelmän pullonkaulaksi, kun taas Sparkin eräajolaskennalla ja Impalan kyselymoottoreilla saavutettiin parempia tuloksia kuin niiden vaihtoehdoilla, Hadoopin MapReduce-kirjastolla ja Apache Hive -ohjelmistolla. / Vehicle traffic is about to develop to one of the most significant big data sources of the future. Of these various data sources, continuous high volume, high velocity data streams form a substantial part. All in all, harnessing new technologies is required to benefit from all the potential this data withholds. In this thesis, software tools directed at different phases of mass data analysis are widely studied. Additionally, a mass data analysis system is designed and implemented to a computer cluster hosted by Amazon EC2 cloud service, especially to respond to the challenges represented by the data streams of vehicle traffic, by aiming to reach capability for distributed real time analysis and low latency ad hoc queries. The system utilizes multiple software components including Apache Hadoop, Apache Flume, Apache Spark and Cloudera Impala, which have been selected in view of achieving these goals. Spark Streaming extension of Spark processing engine is especially used for implementation of distributed real time data stream analysis. Finally, the performance of the system is tested and analyzed. The performance of the software tools used in the implementation is compared to the performance of their most widespread counterparts. The testing revealed that the data stream analysis with Spark Streaming formed a bottleneck in the system. On the other hand, better results were achieved with batch computations of Spark and Impala query engine than with their alternatives, Hadoop MapReduce library and Apache Hive.

Maintenance testing is an important part of software testing. It tests software correction packages which will be delivered to the customer. Software maintenance is used to repair errors and test the functionality of the software. Some of these errors occur during testing and some during the customer use. Maintenance testing should be of high quality and effective to ensure functionality of the software. This work briefly reviews the LTE technology, the structure of the LTE base station, the Agile software development model and how it can be used in the software maintenance. Finally, the work introduces the properties of the good user interface. During this work the automated test environment and the reporting tool have been developed for the System support team of the Nokia Solutions and Networks. The purpose of the test environment was to have high-quality and efficient software testing by exploiting the Agile model. The reporting tool is developed by following the requirements of the good user interface and the purpose of the tool was to offer an easy and a fast way to check out the results of the tests, the quality of the software and the KPI values for a longer time period than has previously been possible. The work achieved its targets because it offered an effective way to test software with automation. Also, the KPI values and the results of the tests are easily available to users and, most of all according to the user’s feedback, the user interface of the reporting tool is user-friendly and clear. / Ylläpitotestaus on tärkeä osa ohjelmistotestausta. Se testaa ohjelmiston korjauspaketteja, jotka tullaan toimittamaan asiakkaalle. Ylläpidon tarkoituksena on korjata ohjelmistosta löytyneitä vikoja ja testata ohjelmiston toimivuutta. Osa vioista ilmenee testauksen ja osa asiakkaan käytön aikana. Ylläpitotestauksen tulee olla laadukasta ja tehokasta toimivan ohjelmiston varmistamiseksi. Tässä työssä käydään lyhyesti läpi LTE teknologia, LTE tukiaseman rakenne, ketterä ohjelmistonkehitysmalli ja kuinka sitä hyödynnetään ohjelmiston ylläpidossa. Lopuksi työssä esitellään hyvän käyttöliittymän ominaisuudet. Tämän työn aikana kehitetty automaattinen testausympäristö ja raportointityökalu on kehitetty Nokia Solutions and Networksin ohjelmiston ylläpidosta vastaavien henkilöiden käyttötarkoituksiin sopivaksi. Testausympäristön tarkoituksena oli mahdollistaa laadukkaampi ja tehokkaampi ohjelmiston testaaminen ketterää ohjelmistonkehitysmallia hyödyntäen. Raportointityökalu on kehitetty noudattaen hyvän käyttöliittymän vaatimuksia ja työkalun tarkoituksena oli tarjota helppo ja nopea tapa tarkistaa testien tulokset, ohjelmiston laatu ja KPI arvot hieman pidemmältäkin aikaväliltä kuin aiemmin on ollut mahdollista. Työssä saavutettiin sille asetetut tavoitteet sillä se tarjoaa tehokkaan tavan testata ohjelmistoa automaattisesti. Lisäksi KPI arvot ja testien tulokset ovat helposti käyttäjien saatavilla ja ennen kaikkea raportointityökalun käyttöliittymä on helppokäyttöinen ja selkeä käyttäjien antaman palautteen perusteella.

Modern web browsers are feature rich software applications available for different platforms ranging from home computers to mobile phones and modern TVs. Because of this variety, the security testing of web browsers is a diverse field of research. Typical publicly available tools for browser security testing are fuzz test case generators designed to target a single feature of a browser on a single platform. This work introduces a cross-platform testing harness for browser fuzz testing, called NodeFuzz. In the design of NodeFuzz, test case generators and instrumentation are separated from the core into separate modules. This allows the user to implement feature specific test case generators and platform specific instrumentations, and to execute those in different combinations. During development, NodeFuzz was tested with ten different test case generators and six different instrumentation modules. Over 50 vulnerabilities were uncovered from the tested web browsers during the development and testing of NodeFuzz.

Tutkimuksen aiheena on Savon Sanomien terveysjournaslismin muutos vuodesta 1992 vuoteen 2012. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen niistä on Savon Sanomien terveysaiheisten artikkeiden määrällinen analyysi ja toinen yhdeksän esimerkkijutun sisällönanalyysi. Tutkimusaineistona ovat Savon Sanomien terveysaiheiset artikkelit jokaisen tutkittavan vuoden syyskuulta, eli mukana ovat syyskuun 1992,2002 ja 2012 Savon Sanomat. Tästä kolmelta eri vuosikymmeneltä kerätystä aineistosta selviää, kuinka jutut ovat muuttuneet ja onko niiden lukumäärässä tapahtunut lisäystä tai laskua. Juttumäärien laskun jälkeen vuorossa on sisällönanalyysi. Jokaiselta tutkimukseen valitulta syyskuulta sisällönanalyysiin tulivat yksi taloudellinen, yksi tieteellinen ja yksi inhimillinen terveysjournalistinen artikkeli. Määritelmät taloudellinen terveysjournalismi, tieteellinen terveysjournalismi ja inhimillinen terveysjournalismi ovat peräisin Ulla Järven vuonna 2011 julkaistusta väitöskirjasta Media terveyden lähteillä. Miten sairaus ja terveys rakentuvat 2000-luvun mediassa. Määrillinen analyysi osoittaa, että terveysaiheiset jutut ovat 1990-luvulta 2010-luvulle lisääntyneet. Syyskuussa 1992 terveysartikkeleita julkaistiin Savon Sanomissa 57 kpl, syyskuussa 2002 82 kpl ja syyskuussa 2012 86 kpl. Vuosina 1992 ja 2002 tästä määräastä eniten oli taloudellista terveysjournalismia. Vuonna 2012 eniten oli tieteellistä terveysjournalismia. Inhimillistä terveysjournalismia löytyi kautta vuosien kaikkein vähiten. Sisällönanalalyysin mukaan juttujen aihepiirit eivät vuosien saatossa ole paljoa muuttuneet. Jokaisena vuonna eniten oli perusuutisia,joissa haastateltavina ovat alan asiantuntijat, tutkijat tai poliitikot. Tutkimus kertoo toki vain Savon Sanomien terveysjournalismin muutoksesta tai muuttumattomuudesta. Tulokset ovat todennäköisesti sovellettavissa mihin tahansa Suomessa ilmestyvään seitsemänpäiväiseen sanomalehteen. Tutkimuksesta nousi esiin useita mahdollisia uusia tutkimusaiheita. Ensinnäkin tällainen tutkimus on sovellettavissa mihin tahansa sanoma- tai aikakausilehteen. Mahdollista oli tehdä myös esimerkiksi tätä tutkimusta huomattavasti laajempi määrällinen analyysi jonkin lehden terveysaiheisista artikkeleista useammalta vuodelta. Graduni on osa isompaa tutkimusta: Ulla Järvi tutkii elokuun 2011 terveysaiheisten juttujen syntyprosessin ja Mervi Rytkönen (Joensuun yliopistosta) tutkii niiden ymmärtämistä lukijoiden keskuudessa.

Tässä pro gradu-tutkimuksessa tutkitaan digitaalisten pelien sisällönkuvailua. Niitä tarkastellaan kolmen erilaisen sisältötiedon tuottajan tekemien sisällönkuvailujen kautta. Ne edustavat kaupallista, voittoa tavoittelematonta ja säilyttämiseen pyrkivää näkökulmaa. Kaupallista tahoa edustaa pelipalvelu Steam, voittoa tavoittelematonta Suomen maakuntakirjastot ja säilyttämiseen pyrkivää verkkoarkisto Allgame. Tutkimusaineistona toimi näistä kerätty pelimateriaali, jota käsitellään teoriapohjaisen sisällönanalyysin keinoin. Teoriana toimii toisaalta muistiorganisaatioiden sisällönkuvailun teoria, erityisesti sisällönkuvailun prosessi tavoitteineen, toisaalta pelitutkimuksen puolelta pelin rakenteet. Yksi tärkeä osa ovat myös erilaiset ikäluokitusjärjestelmät, jotka tuottavat elokuvien ja pelien sisältötietoa ikäluokitusten ja haitallisesta sisällöstä kertovien symbolien avulla. Tutkimuksessa on kaksi tutkimuskysymystä: 1) mitä digitaalisten pelien sisällönkuvailussa kuvataan ja 2) mitä eroja ja yhteneväisyyksiä sisällönkuvailuissa on. Sisällönkuvailuista tarkastellaan sekä ulkoisia että sisäisiä kuvailutietoja teorian pohjalta luotujen teemojen avulla. Teemoja on neljä: 1) Sisältöä kuvaavat tiedot, 2) Ulkoasua kuvaavat tiedot, 3) Aineistolajia kuvaavat tiedot ja 4) Muut tiedot. Teemalle 1 annettiin lisäksi alateemoja, jotta sen sisältöä voitaisiin eritellä tarkemmin. Tutkimusaineisto koostui 290 pelitietueesta. Pelejä oli 34 konsolille. Tuloksista kävi ilmi, että pääpiirteissään kaikki tutkimuskohteet kuvailivat peleistä samanlaisia asioita sekä ulkoisista tunnistetekijöistä että sisällöstä. Suurin ero oli kuvailun syvyydessä. Steamin ja Allgamen kuvailut olivat aineistolähtöisiä, maakuntakirjastoilla käyttäjälähtöisiä. Kuvailuista paljastui, että etenkin maakuntakirjastoilla oli epäloogisuuksia ja selkeitä puutteita kuvailutiedoissaan, ja esimerksiki genremerkintä puuttui toistuvasti. Käytetyissä asiasanoissa oli lisäksi epäjohdonmukaisuutta ja selviä eroja kirjastojen kesken. Steamin ja Allgamen kuvailut olivat yhtenevämpiä, mutta molemmilla oli osa-alueita, joita ei ollut kuvailtu lainkaan.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä mikroyrittäjien informaatiokäytännöistä ja -käyttäytymisestä. Tutkimusympäristönä olivat suomalaiset pienlevy-yhtiöt. Selvitin, millä tavalla informaatiokäytännöt ja -käyttäytyminen ilmenevät pienlevy-yhtiötoimijoiden käytännön toiminnassa. Informaatiokäytännöt ja -käyttäytyminen tässä tutkimuksessa kattoi tiedontarpeet, -hankinnan, -lähteet, -käytön sekä tiedon tallentamisen ja jakamisen. Selvitin voiko Savolaisen (2008) informaatiokäytäntöjen mallin sovellusta käyttää tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä mikroyrittäjyyden ja pienlevy-yhtiötoiminnan tutkimiseen. Pienlevy-yhtiötoiminnan vahvasti sivutoimiseen yrittäjyyteen perustuva epämuodollinen luonne antoi aihetta soveltaa yhtiöiden toiminnan tutkimiseen arkielämän informaatiokäytäntöjen mallia. Tutkimusaineiston keräsin laadullisin menetelmin. Pääasiallisena tutkimusaineistona käytin seitsemää teemahaastattelua ja täydentävinä aineistoina haastattelujen yhteydessä keräämiäni tiedonlähteiden horisonttipiirroksia sekä tutkittavien levy-yhtiöiden kotisivuja. Laadullisen tutkimusaineiston analysoin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset osoittavat, että informaatiokäytännöt ja -käyttäytyminen ilmenevät pienlevy-yhtiön toiminnassa hyvin monin tavoin, ja ne ovat merkittävässä roolissa toiminnan harjoittamisessa. Tietoa tarvitaan levyjen julkaisemiseen, mutta myös julkaisun jälkeen tapahtuvaan toimintaan. Tiedonlähteinä internet ja tuttavat koetaan tärkeimmiksi ja levy-yhtiöiden välinen vuorovaikutus on vahvaa ja toiminta on hyvin yhteisöllistä. Muiden mielipiteitä ja omaa kokemusta pidetään tärkeimpinä tiedon arviointitapoina. Tutkimuksessa käytetty teoreettinen viitekehys soveltui pienlevy-yhtiötoiminnan tutkimiseen toiminnan epämuodollisen luonteen johdosta. Se ei kuitenkaan välttämättä sovellu yleisesti mikroyrittäjyyden tutkimiseen. Pienlevy-yhtiötoiminnasta tuli esille piirteitä, jotka vahvistivat oletusta pienlevy-yhtiötoiminnan epämuodollisesta luonteesta, mutta myös muodollisia piirteitä oli havaittavissa. Laadullisin menetelmin kerätty aineisto oli sopiva tämän tutkimuksen tarpeisiin. Haastattelujen suurempi määrä tai laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistäminen voisi tuottaa mielenkiintoisia tuloksia. Mahdollisissa jatkotutkimuksissa voitaisiin keskittyä tarkemmin jonkin informaatiokäytäntöjen osa-alueen tutkimiseen tai testata tämän tutkimuksen viitekehystä jonkin muun alan mikroyrittäjyyden tutkimiseen.

Tässä tutkielmassa selvitetään, millaisia sisältöjä diabetesaiheisen verkkokeskustelupalstan keskustelussa esiintyy ja millaisia kokemuksia käyttäjillä on keskustelupalstasta vertaistuen ja informaation lähteenä sekä sen vaikutuksista heidän omaan hoitokäyttäytymiseensä etenkin pitkäaikaissairauden jokapäiväisessä hoidossa. Tutkimusmenetelminä käytetään Suomen Diabetesliitto ry:n keskustelupalstan viestien sisällönanalyysia sekä sen käyttäjiin kohdistuvaa kyselyä, joiden avulla on laadullisen analyysin kautta tarkoitus tuoda esille erityisesti ihmisten omia kokemuksia. Keskustelussa esiintyi määrällisesti eniten kokemusten jakamista, mutta myös muita sisältöjä, kuten tunteiden jakamista, empatiaa ja informaatiota, oli merkittäviä määriä. Vastaajat vaikuttavat pääosin tyytyväisiltä keskustelupalstaan sekä informaation että vertaistuen lähteenä. Erityisesti vertaisuuden merkitys korostui vastaajien kertomuksissa. Toisaalta jotkut vastaajat esimerkiksi kaipasivat enemmän keskustelua tutkimuksesta ja virallisesta informaatiosta ja jotkut kokivat hankalaksi päästä sisään varsin tiiviiksi, ja monille tärkeäksi, muodostuneeseen yhteisöön. Erityisen mielenkiintoisina tuloksina voidaan pitää vertaistuen ja -informaation erittäin hämärää rajaa käyttäjien kokemuksissa, sillä vaikka tiedollinen tuki on hyvin tunnettu käsite, informaation merkitykset näkyivät yllättävänkin laajasti. Vaikutukset hoitokäyttäytymiseen näkyivät selkeimmin hoitomotivaation kasvuna, mutta myös rohkaistuminen hoidossa ja vaikutukset päätösten tekoon olivat selkeästi näkyvissä. Keskustelupalstan sisältöjen osalta tulokset ovat varsin selkeästi linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Kaksi tutkimusmenetelmää tuotti varsin samansuuntaisia tuloksia, mutta ne tarjosivat hieman erilaisia näkökulmia ja näin tukivat toisiaan. Keskeisimpien teemojen osalta saturaatiopiste selvästi saavutettiin sekä keskustelupalstan analyysissä että kyselyssä. Erityisesti kyselyn vastaukset sisälsivät runsaasti tutkimuskysymysten kannalta relevantteja kertomuksia käyttäjien kokemuksista.

Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia NFC-teknologian soveltuvuutta iäkkäille käyttäjille tarkoitettuihin sovelluksiin. Diplomityössä perehdyttiin vanhainkodissa käytettävään viriketoimintaan, vanhuksille suunnattujen digitaalisten sovellusten esteettömyysvaatimuksiin ja NFC-sovelluksiin. Osana diplomityötä toteutettiin ikääntyneille älyllistä viriketoimintaa tarjoava NFC-sovellus. Fyysinen käyttöliittymä toteutettiin NFC-lukijan sisältävällä matkapuhelimella ja korteilla, joihin NFC-tunnisteet oli liitetty. Sovelluksessa pyrittiin huomioimaan kohderyhmälle suunnattu esteettömyys ja kiinnostavuus. Tutkimus toteutettiin kokeellisena käytettävyystestauksena vanhainkodissa. Käytettävyyden arviointi tapahtui havainnoimalla käytettävyystestaukseen osallistuneita vanhuksia. Käyttäjäkokemusta arvioitiin haastattelemalla vanhuksia. Vanhainkodin hoitajille tehtiin kyselylomake, jolla pyrittiin selvittämään testatun sovelluksen sopivuutta vanhainkodin viriketoiminnassa. Työssä toteutettu sovellus onnistui tavoitteissaan. Se palautti muistoja henkilöistä ja tapahtumista testaukseen osallistuneiden vanhusten mieleen. Toisaalta se toimi myös muistia ja kognitiivisia kykyjä haastavana pelinä. Käytettävyystestaus osoitti, että ikääntyneet oppivat helposti hallitsemaan NFC- tunnisteiden koskettamiseen perustuvan sovelluksen käyttöliittymän ja että sen avulla on mahdollista toteuttaa vanhuksia kiinnostavia sovelluksia. / The purpose of this thesis was to research the suitability of NFC-technology in applications intended for elderly users. This study discusses stimulating activity in Finnish residential homes, digital application accessibility requirements for elderly users and NFC-applications. The study utilized NFC applications as a possible method for effecting intellectual stimulus in elderly users. The physical interface was realized with a mobile phone equipped with an NFC reader and with cards fitted with NFC tags. The application’s adapted accessibility and attractiveness with respect to elderly users was taken into account during the application design phase. The research was carried out via empirical usability testing at a residential house. Evaluation of usability was done by observing elderly users during testing. User experience was evaluated by interview. A questionnaire concerning the suitability of the tested application as a stimulating activity was made for nurses. The implemented application fulfilled its objectives. It provoked memories of past events and persons in the users that took part in the testing. Secondly it also functioned as a game requiring memory and cognitive skills. This study shows that aged user can easily learn to handle user interfaces that are based on touching NFC tags and with NFC technology it is possible to implement applications attractive to elderly.