Thesis (Ph. D.)--University of Texas at Austin, 2007. / Vita. Includes bibliographical references.

Thesis (Doctoral) -- Umeå University, 2004. / Includes summary in English, p. 414-419.

Thesis (M.A.)--Abilene Christian University, 1991. / Includes abstract. Includes bibliographical references (leaves 191-198).

Habilitationsschrift - Cologne, 1967. / Bibliography: p. 361-392.

Habilitationsschrift--Halle, 1970. / Bibliography: p. 149-151.

Habilitationsschrift - Cologne, 1967. / Bibliography: p. 361-392.

Habilitationsschrift--Halle, 1970. / Bibliography: p. 149-151.

Abstract The aim of this study is to clear up Pietist Jonas Lagus point of view to Jonas Lagus's objects, aims, courses of action, results and background effectors of the education work by the sources of materials. Jonas Lagus's home backround made him to interest already in the early years of his life in philosophy and literature. He continued to study them in youth at the University of Turku in the atmosphere of enlightenment, neology and preromanticism. At the age of 19 he started to work as a priest at Vöyri where his Christianity concept became more serious by the work and friends in the mid 1920's. In 1828 he mowed to Ylivieska where he worked as a assistant vicar. At Ylivieska there started in the beginning of 1830's an impressive religious revival that was led by Lagus as an ecclesiastical movement. Jonas Lagus took care of the Pietist movement besides the traditional education and teaching of the family and parish. He was one of the developers of the prayer meetings typical of the Pietists. Lagus was 1834-1838 one of the most important initiators, reporters and contributors in the Pietist journalism. He also worked actively in the end of 1830's to get a missionary association to Finland but it did not succed. He defended the Pietist movement and its way of working by speeches, announcements, letters, writings, plays and newspaper articles when the movement was attacked. Besides these things he took part of the development of the children's education work. He expressed his opinions about the reformation of so-called Ahlman's schools already 1828. In 1839 he presented a very modern plan of a village school to be established at Ylivieska. His plan was that the school would be a kind of a working school. The school was not accepted by the cathedral chapter. By the same time of outside misfortunes and losses in his family Jonas Lagus made friends with Paavo Ruotsalainen and his teaching got new contents. The extrovert, active person started to become an introspective person at the same time. He moved 1845 Pyhäjärvi (Oulu area) and was an assistant vicar there until his death 1857. Though he concentrated more on his parish and family there, he also did a lot of pastoral care of the souls, education and teaching by letters. It also included normative guiding of his friends to keep them on the right way in the schism of the Pietist movement. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoitus on selvittää herännäispappi Jonas Laguksen (1798-1857) käytännön kasvatus- ja opetustoimintaa, sitä koskevia suunnitelmia sekä niiden saamaa vastaanottoa. Tehtävä käsittelee kansanopetusta Suomen 1830-1850-luvun yhteiskunnassa, johon Jonas Lagus osaltaan vaikutti. Tutkimus on empiirinen kasvatuksen historian työ, jossa pyritään lähdeaineiston avulla avaamaan näkökulmaa Laguksen kasvatustyön kohteisiin, tavoitteisiin, menettelytapoihin ja tuloksiin sekä taustavaikuttajiin. Valistuneen kodin kasvatuksen ja opetuksen perusteella Jonas Lagus kiinnostui jo varhain filosofiasta ja kirjallisuudesta, joiden opiskelua jatkoi nuorukaisena Turun yliopistossa valistuksen, neologian ja esiromantiikan ilmapiirissä. Hän aloitti sitten 19-vuotiaana papin tehtävät Vöyrillä, jossa 1820-luvun puolivälissä hänen kristillisyyden käsityksensä vakavoitui työn ja ystävien vaikutuksesta. Vuonna 1828 hän muutti kappalaiseksi Ylivieskaan. Siellä alkoi 1830-luvun alussa voimakas herätys, jota Lagus ohjasi kirkollisena liikkeenä. Perinteisen perheen ja seurakunnan kasvatuksen ja opetuksen ohella Jonas Lagus suoritti herännäisliikkeen hoitamista. Hän oli mukana kehittämässä heränneille ominaiseksi tulleita hartauskokouksia, seuroja, yhdeksi seurakunnan toimintamuodoksi. Lagus oli vuosina 1834-1838 yhtenä merkittävänä alullepanijana, toimittajana ja avustajana heränneitten lehtityössä sekä aktiivisena puuhamiehenä yrittämässä maahan 1830-luvun lopulla lähetysseuraa, mutta tuloksetta. Hän puolusti herännäisliikettä ja sen työtapoja puheiden, lausuntojen, kirjeiden, kirjoitelmien, näytelmän ja lehtiartikkelien avulla, kun sitä vastaan hyökättiin. Näiden toimien lisäksi hän osallistui meneillään olevaan lastenopetuksen kehittämiseen. Jo vuonna 1828 hän otti kantaa Ahlmanin koulujen uudistamiseen, ja vuonna 1839 hän esitti hyvin uudenaikaisen köyhäinkoulun perustamista Ylivieskaan. Se oli tarkoitettu maaseudun oppilaitokseksi, joka toimi työkouluperiaatteella, mutta koulu ei kuitenkaan saanut tuomiokapitulin hyväksymistä. Samaan aikaan, kun hän koki ulkoisten vastoinkäymisten rinnalla perhepiirissä menetyksiä, hän ystävystyi Paavo Ruotsalaisen kanssa ja hänen opetuksensa sai uutta sisältöä. Samalla ulospäinsuuntautuva toiminnan henkilö alkoi kääntyä sisäänpäin. Hän muutti 1845 Pyhäjärvelle Oulun lääniin kappalaiseksi, jota tehtävää hoiti kuolemaansa, vuoteen 1857 saakka. Vaikka hän nyt keskittyi entistä enemmän seurakuntaansa ja perheeseensä, harrasti hän kirjeitse laajaa yksilöllistä sielunhoitoa, kasvatus- ja opetustyötä. Siihen kuului myös normatiivinen ohjaus ystävien pitämiseksi hänen oikeaksi katsomassaan opissa herännäisliikettä ravistelevissa skismoissa.

Thesis (M.A.)--Denver Conservative Baptist Seminary, 1988. / Includes bibliographical references (leaves 176-180).

Doctor of Philosophy / Department of History / Robert D. Linder / George Müller of Bristol (1805-1898) was widely celebrated in the nineteenth century as the founder of the Ashley Down Orphan Homes in Bristol, England. He was a German immigrant to Great Britain who was at the vanguard of evangelical philanthropic care of children. The object of his charitable work, orphans, influenced the establishment of Christian orphanages in Great Britain, North America, Asia, Africa, Latin America, and Europe. However, what brought Müller widespread public acclaim was his assertion that he supported his orphan homes solely by relying on faith and prayer. According to Müller, he prayed to God for the material needs of the orphans and he believed, in faith, that those needs were supplied by God, without resort to direct solicitation, through donations given to him. He employed his method as a means to strengthen the faith of his fellow Christians and published an ongoing chronicle of his answered prayers that served as evidence. Müller’s method of financial support brought him to the forefront of public debate in the nineteenth century about the efficacy of prayer and the supernatural claims of Christianity. His use of prayer to provide for the orphans made his name a “household word the world round.” This dissertation is a study of Müller’s influence on evangelicals that analyzes Müller’s enduring legacy as a hero of the faith among evangelicals around the world. For evangelicals Müller was an exemplary Christian—a Protestant saint—who embodied a simple but pure form of biblical piety. To explore his influence from the nineteenth century through the twentieth century, this study, as a social biography, investigates how evangelicals remember individuals and how that memory, in this case Müller, influenced the practice of prayer in evangelical piety. The dissertation affirms a link between evangelicals and eighteenth-century German Pietism, while also showing that evangelicals used publications to celebrate and to informally canonize individuals esteemed for their piety. The dissertation, ultimately, is concerned with how evangelicals identified heroes of the faith and why these heroes were and are widely used as models for edification and for emulation in everyday life.