No description available.

No description available.

Studies show that teachers lack training and confidence when it comes to intervening effectively in bullying situations. The goal of this study is to respond to the appeals of pre-service teachers for more formal training on bullying, including prevention and intervention strategies. A two-hour PREVNet workshop that provides information on bullying, bullying prevention and bullying intervention is offered in four Canadian Teacher Education classes. Two unique questionnaires, each consisting of simulated bullying incidents in a school context and a set of teacher interventions, were developed, piloted with a group of experienced teachers, and used to assess the effect of the workshop on teachers’ reported interventions in bullying situations. The results of a series of repeated measures ANOVAs reveal a marginally significant effect of the workshop on pre-service teachers’ reported interventions (N = 66), with the greatest improvements revealed in participants’ responses to children who bully.

Problem posing is commonly perceived as a cognitive activity that emerges in the process solving a problem but appears less commonly in the process of classroom instruction. The creation and reformulation of mathematics problems engages students’ thinking and their inquisitiveness in mathematical learning. This dissertation consists of three articles that explore the potential of problem posing for improving the teaching and learning of mathematics. This dissertation study begins with a meta-analytic study of research findings on classroom instruction based on problem posing activities. The Hedges’ g effect size is utilized to measure the effect of the problem posing instruction from 13 published studies. Four learning outcomes are identified from the studies: mathematics achievement, problem solving skills, levels of problems posed, and attitudes toward mathematics. The second article focuses on finding the relationship between problem posing and problem solving. Fifty one middle school preservice teachers participated in this study and completed two tasks related to problem posing and problem solving. Rubrics were developed to assess the written responses that revealed participants’ abilities in solving and posing mathematical problems. A fully mixed methods research design is utilized in article three for examining the effect of a fraction instruction on the level of elementary preservice teachers’ content knowledge, pedagogical content knowledge, and attitudes towards fractions. The instruction focused on using concrete models, problem solving, and problem posing activities for developing elementary preservice teachers’ knowledge of teaching fractions. The results from these studies revealed that problem posing is an effective approach as an inquiry-based instruction for improving students’ learning in mathematics. Research efforts are needed to further the type of studies that can provide teachers with specific approaches in developing and using problem posing strategies in the mathematics classroom.

Opettajaksi oppiminen on ollut haastava ja mielenkiintoinen prosessi. Pro gradu -tutkielmassani tutkimuskohteenani onkin oma opettajaksi kasvamisen prosessini, jota tarkastelen opetusharjoittelujen aikana kirjoittamani pedagogisen portfolion avulla. Tutkimuksessani tutkin sitä, mikä merkitys opetusharjoitteluilla sekä pedagogisella portfoliolla on ollut omassa opettajaksi kasvamisen prosessissani sekä sitä, miten pedagoginen käyttöteoriani on rakentunut luokanopettajan koulutuksen opetusharjoittelujen aikana. Pro gradu -tutkielmani on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Koska tutkimusaineistonani toimii henkilökohtainen pedagoginen portfolioni, joka sisältää ajatuksiani, kokemuksiani sekä tuntemuksiani kasvatus- ja opetustyöstä, on tutkimukseni persoonallisiin dokumentteihin perustuva. Näiden pohdintojeni avulla pyrin tutkimuksessani selvittämään pedagogisen käyttöteoriani eli opetus- ja kasvatustyöhön liittyvien arvojen ja näkemyksieni rakentumista sekä löytämään opetusharjoittelujen ja pedagogisen porfolion merkityksen opettajaksi kasvamisen prosessissani. Pro gradu -tutkielmani tuloksista selvisi, että opetusharjoitteluilla ja niiden antamilla mahdollisuuksilla sekä itsenäiseen että ohjaavan opettajan tukemaan reflektiivisiin pohdintoihin, on ollut suuri merkitys opettajaksi kasvamisen prosessissani. Pedagoginen käyttöteoriani on selkiytynyt opetusharjoittelujen edetessä ja opetus- ja kasvatustyöhön liittämäni arvot, ihmiskäsitys, tiedonkäsitys ja oppimiskäsitys ovat saaneet opetusharjoittelujen aikana tukea sekä kasvatustieteen teoriasta että opetusharjoittelujen antamasta käytännön kokemuksista. Koska tutkimukseni aineisto on henkilökohtainen ja tutkimuskohteena on vain yksi opettajaopiskelija, ei tutkimukseni tulokset ole helposti yleistettävissä. Pro gradu -tutkielmani antaa kuitenkin viitteitä opettajaksi kasvamisen prosessista myös yleisellä tasolla. Tutkimukseni osoittaa ohjatun opetusharjoittelun antaman käytännön kokemuksen sekä pedagogisen portfolion tarjoaman mahdollisuuden reflektiiviseen pohdintaan olevan tärkeää opettajaksi kasvamisen prosessissa. Nämä tutkimustulokset antavat myös syitä pohtia, onko opetusharjoittelujen määrä luokanopettajakoulutuksessa tarpeeksi suuri, jos niiden antama hyöty opettajaopiskelijan opettajaksi kasvamisen prosessissa on näinkin merkittävä.

The purpose of this study was to examine peacekeeping experiences in their most meaningful context. The aim was to attempt to formulate a hypothesis based on interpretations, deductions and conclusions drawn from collected data. A qualitative constant comparison method was applied, and grounded theory was employed to enable the concurrent collection and analysis of data. The data was gathered by means of a questionnaire which was answered by respondents from both Finland and Ireland, the required respondents being either serving or having served as peacekeepers. The participants answered a request that was posted on peacekeeping websites, and consequently there were thirteen respondents, eight of whom were Irish and five of whom were Finnish. They answered questions that addressed among other topics, their reasons for choosing to become peacekeepers, their experience of multinational environments, contact with host societies, perceptions of vulnerability, personal memories, and if or how their experience had changed them in any discernible way. What emerged from the study was evidence that cultural and intercultural awareness were significant, but mostly unrecognized components of, and consequences of peacekeeping service. This was reflected in the manner in which the respondents referred to peacekeepers of other nationalities, the cultures of host societies, and how they expressed an awareness of their own place in the World. The principal conclusion of the thesis was the hypothesis that in the light of the significant cultural contexts of peacekeeping, intercultural and gender awareness education could enhance peacekeeping effectiveness and that future research might generate the quantity and quality of data necessary for broad based and far reaching programmes of education to be formulated that would be an integral component of peacekeeping training.

Peruskoululaisten matematiikan osaamisen taso on heikentynyt Suomessa, mikä ei voi olla vaikuttamatta tulevaisuudessa yhteiskuntaan. On aloja, joilla matematiikan osaaminen on välttämätöntä, mutta tulevaisuudessa matematiikan osaajia ei välttämättä riitä kaikkiin korkeakoulujen koulutusohjelmiin. Heikko osaamistaso voi vaikuttaa jo alakoulun oppisisältöihin siten, että vaatimuksia alennetaan ja opetetaan helpompia asioita, jotta suurin osa oppilaista pysyisi opetuksessa mukana. Tärkeää olisi antaa huomiota myös niille oppilaille, jotka ovat matemaattisesti lahjakkaita. Matemaattisesti lahjakkaan oppilaan kannustaminen ja motivointi sekä mahdollisuus opiskella omalla tasollaan antaa hänelle paremman mahdollisuuden olla tulevaisuudessa matematiikan huippuosaaja. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin matemaattista lahjakkuutta ja matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden opetuksen eriyttämiseen liittyviä työtapoja. Teoriaosan aluksi käsitellään lahjakkuutta ja lahjakkuusteorioita. Tarkemmin perehdytään matemaattiseen lahjakkuuteen ja matemaattisesti lahjakkaan oppilaan tunnistamiseen. Teoriaosan toinen pääluku käsittelee opetuksen eriyttämistä. Yksityiskohtaisemmin käydään läpi opetuksen nopeuttamista, ryhmittelyä ja opetuksen rikastamista sekä matemaattisesti lahjakkaan oppilaan opetuksen eriyttämistä. Tutkimuksen kohteena ovat 3.-6. -luokkien luokanopettajien käsitykset matemaattisesta lahjakkuudesta ja matemaattisesti lahjakkaan oppilaan opetuksen eriyttämisestä. Tutkimusaineiston keräämiseksi rakennettiin mittari ja tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin kuusisivuisella paperisella kyselylomakkeella kevään ja syksyn 2012 aikana. Kyselylomakkeita lähetettiin satunnaisesti valituille alakouluille ympäri Suomea yhteensä 394. Vastauksia saatiin 88, jolloin vastausprosentti on 22,3 %. Kyselylomakkeessa oli sekä Likert-asteikollisia monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Tutkimus on otteeltaan kvantitatiivinen survey-tutkimus, jossa tutkimustulosten perusteella pyritään kuvailemaan, vertailemaan ja selittämään tutkimusongelmia ja niihin liittyviä ilmiöitä. Aineiston analysointi suoritettiin IBM SPSS Statistics 19 tilastonkäsittelyohjelmalla. Analysointimenetelminä käytettiin pääkomponenttianalyysiä, t-testiä ja sen non-parametrista vastinetta U-testiä sekä yksisuuntaista varianssianalyysiä ja sen non-parametrista vastinetta Kruskal-Wallisin testiä. Aineiston kuvailuun käytettiin aritmeettista keskiarvoa, keskihajontaa, mediaania, moodia ja frekvenssiä. Monivalintakysymysten muuttujista muodostettiin pääkomponentteja ja tutkittiin, miten vastaajien taustatekijät vaikuttivat annettuihin vastauksiin. Saatujen vastausten perusteella 3.-6. -luokkien luokanopettajien mielestä matemaattisesti lahjakkaalla oppilaalla on hyvä hahmotuskyky, ja hän on loogisesti ajatteleva sekä ongelmanratkaisukykyinen. Vähiten häneen yhdistettiin ominaisuudet ”lahjakas vain matematiikassa” ja ”käytökseltään haasteellinen”. Matemaattisesti lahjakkaan oppilaan opetuksen eriyttämisessä käytetyimpiä työtapoja olivat oppikirjan lisätehtävät ja päässälaskutehtävät. Harvimmin käytettiin matematiikkakerhoa ja erityisopettajan antamaa opetusta. Tehokkaimpia työtapoja matemaattisesti lahjakkaan oppilaan oppimisen kannalta olivat oppilaan omien mielenkiinnon kohteiden hyödyntäminen, pelit sekä matematiikkakerho. Erityisen mielenkiintoinen tutkimustulos on se, että käytetyimmät työtavat eivät ole niitä, jotka ovat vastaajien mielestä tehokkaimpia. Tutkimustulosten perusteella olisi syytä perustaa kouluihin matematiikkakerhoja lahjakkaille oppilaille. Tässä tutkimuksessa oli luotettavuuden kannalta katsottuna paljon hyviä asioita, mutta myös luotettavuutta heikentäviä seikkoja. Tutkimus oli pääosiltaan validi. Yhden kysymyksen kohdalla oli tulkinnan varaa, joten vastauksia ei saatu siihen asiaan, jota oli tarkoitus kysyä. Tutkimuksen reliabiliteetti oli hyvä. Tutkimuksen luotettavuutta alentaa hieman se, että populaatiosta otettu satunnaisotos ei edustanut populaatiota kuin korkeintaan kohtuullisesti. Toinen luotettavuutta alentava tekijä oli alhainen vastausprosentti.

The main purpose of this thesis is to critical analyze two documentary films, “De Panzazo” and “Grain of Sand”, both about the educational situation in Mexico and both focusing in the profile of the Mexican teacher and its activities that have helped either to “damage” or to “defend” the educational system. This research aims to question the role of the teacher and the relationship with standard educational practices that serve dominant interests by questioning how are the roles of teachers and their accountability represented in both documentaries, and what is the critical social analysis behind each representation? The work of Teun A. van Dijk in Critical Discourse Analysis is used as the main method and theory of the research that puts into perspective different forms of power control trough the media. The method establishes the use of four categories (Text and Speaker, Context, Meaning, Form and Style and Topics) that allows determining the different ways in where domination and control is established during the discourse of the films. Later on, a comparison between the two films is utilized in order to find the differences of both discourses. The results of the study provides a critical perspective towards one of the films “De Panzazo” in where teachers are represented as “authoritarians”, “irresponsible”, “well paid professionals” and “failure” providing certain responsibilities are considers “desirable” for teachers such as evaluations to measure their performances that at the end will determine the privatization of the education in Mexico. On the other hand the film “Grain of Sand” provides a different discourse in where teachers are perceived as “social leaders”, “political actors”, “fighters” and teachers that are “oppressed” by different social, political and economical matters. In conclusion this study reflects the position in where teachers are constantly misunderstood and attacked by mass media, including the production of documentary films that lack to present the other analysis of the Mexican teachers as main contributors of the fight towards the rights of their students, the communities in where they live, and the rights of their own profession.

The focus of this study is on the discourse of equality and quality in South African education as constructed in the South African White Paper on e-Education (2004). Using Postcolonial Theory as a theoretical framework for Critical Discourse Analysis (CDA) the study identifies four narratives in the White Paper that guide the discourse on equality and quality in South African education: the ‘digital divide’ narrative, the integration of the digital stranger narrative, the technological deterministic narrative, and the auditability and performability narrative. It is argued that these narratives, while evident in policies around the world, originate from states and international organisations in the global North. As such the narratives are insensitive to the reasons for South Africa’s inequality in education and work to reproduce systemic patterns of signification that fail to redress past and existing inequalities specific to South Africa. Rather than uncritically consuming global knowledge narratives, new critically informed (South) African narratives, conscious of global narratives and committed to social equality, need to be produced that are anchored in new ways of “seeing, thinking about and acting” (Soudien, 2011, p. 265).

Parents’ right to choose a primary school for their children is a central, instrumental element of education not only in Hungary but in the broader domain of European education systems as well. Choice mechanisms in education are connected to an ideological stand of extending market mechanisms within education. Choice mechanisms are instrumental to create and maintain a competitive domain within the sphere of education. Literature about choice also reveals its negative social impacts through stratifying education systems. In the context of Hungary, choice mechanism is also connected to other processes, such as various forms of segregation, for instance. While this theses places choice at the focus of study, the research is concerned with educators’ conceptualizations, and perceptions of choice mechanisms in settings where choice is limited. The research topic and the research design are aided by a critical theoretical view, utilizing theoretical constructs aided by critical pedagogy. The research is a construct attempting to give voice to teachers in discussing education beyond the immediate experience of the classroom, allowing teachers to construct an understanding together with the researcher on choice mechanisms, their settings and their professional roles within the setting. Empirical data has been collected in rural Hungary; recorded, in depth, and unstructured conversations with practicing teachers in several settings. The thesis employs qualitative content analysis as the instrument for organizing and describing findings. Data is combined and analyzed utilizing a combination of approaches searching for and categorizing specific meanings. Teachers who participated in the research often identified and described similar views within the same topic areas. They willingly shared their views and perceptions of choice mechanisms within primary education. Educators in the contextual setting of the study were also keen to describe and find justifications for their positions, as well as consider it in relation to or within the education system. Topics also emerged from the data beyond the original focus of study. The perceptions and descriptions of events direct the research to take a closer look at aspects of rural education, governance and provision of education.