Background: Xerostomia is the subjective feeling of dry mouth and the state is because of its multifactorial character often limited to treating the symptoms that occurs instead of the causal factors. Xerostomia is a state which may affect both the oral and general health and can therefore have a negative impact on the individuals quality of life. Xerostomia was earlier defined as a state that affected old or sick people but investigations have lately showed that xerostomia also is prevalent in young healthy subjects. Aim: The aim of this study was to investigate the prevalence of xerostomia and potential risk factors in students at School of Health Sciences in Jönköping. Methods: Students from four education programs at School of Health Sciences was asked to participate and fill out a questionnaire including background variables, standard questions of dry mouth and Xerostomia Inventory. Result: Xerostomia was found in 20% of the subjects. These had higher scores on Xerostomia Inventory compared to the subjects without xerostomia. The difference was statistically significant (p≤0,05). Conclusion: Xerostomia is a state that is prevalent in young, healthy subjects and though the state is idiopathic further investigation about its prevalence and the causal factors are needed. / Bakgrund: Xerostomi innebär subjektiv muntorrhet och då tillståndet är av multifaktoriell karaktär begränsas behandling ofta till att lindra individens besvär och symtom. Xerostomi är ett tillstånd som påverkar både individens orala och generella hälsa negativt vilket även kan leda till en nedsatt livskvalitet. Xerostomi betraktades tidigare som ett tillstånd som drabbar äldre och sjuka men senare studier har funnit en förekomst även hos unga friska individer. Syfte: Syftet var att kartlägga prevalens samt möjliga orsaksfaktorer till xerostomi hos studenter på Hälsohögskolan i Jönköping. Metod: Individer som studerade fjärde terminen vid fyra av Hälsohögskolans totalt åtta utbildningsprogram tillfrågades om att besvara en enkät som omfattade bakgrundsvariabler, standardfrågor om muntorrhet samt Xerostomia Inventory. Resultat: Studien påvisade en förekomst av xerostomi hos 20 % av studenterna. Individer med xerostomi uppvisade högre poäng på Xerostomia Inventory än individer utan xerostomi Skillnaden var statistiskt signifikant (p≤0,05). Slutsats: Xerostomi är ett tillstånd som förekommer hos unga friska individer och då tillståndet är idiopatiskt är det angeläget att fortsätta utreda dess förekomst samt potentiella orsaksfaktorer.

Abstract With the growing proportion of older people and increasing use of drugs in this population, it is important to study how drugs affect oral health among older people. The aim of this thesis was to study whether sedative load, which represents cumulative exposure to drugs with sedative properties, is associated with oral health among community-dwelling older people. The focus was on a dry mouth, oral health behavior, dental caries, and infection in the periodontium. In addition, sedative load and anticholinergic burden were compared. The present study population was a subpopulation from an intervention study “Geriatric Multidisciplinary Strategy for Good Care of the Elderly”. The study population consisted of 159 community-dwelling, dentate, and non-smoking people aged 75 or older from the city of Kuopio, Finland. Data were collected with interviews, geriatric assessments, and clinical oral examinations. Sedative load was determined by using a previously published method. The study showed that participants with a sedative load were more likely to have dental caries, but not periodontitis, when compared with participants without a sedative load. Sedative load was associated with decreased stimulated salivary secretion and less strongly with unstimulated salivary secretion but not with xerostomia. The results also showed that sedative load was associated with poor or insufficient oral health behavior. Anticholinergic burden was associated with low unstimulated salivary secretion and xerostomia, but not with low stimulated salivary secretion. In conclusion, cumulative exposure to drugs with sedative properties was associated with insufficient oral self-care and poor oral health. The results from this study emphasize the fact that older people using drugs with sedative properties require thorough prophylaxis measures and regular dental check-ups because of their high risk of having poor oral health. / Tiivistelmä Väestön iäkkäiden henkilöiden osuuden kasvaessa ja heidän lääkkeiden käytön lisääntyessä on tärkeää tutkia, miten lääkkeet vaikuttavat ikääntyneiden suun terveyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkityksestä aiheutuvan sedatiivikuorman (sedative load) vaikutuksia suun terveyteen kotona asuvilla iäkkäillä henkilöillä. Eritoten tutkimuskohteena oli sedatiivikuorman yhteys kuivaan suuhun, suun terveyskäyttäytymiseen, kariekseen sekä hampaiden tukikudosten sairauteen. Lisäksi tutkittiin antikolinergisen kuorman yhteyttä kuivaan suuhun ja tuloksia verrattiin sedatiivikuormaan. Tutkimuspopulaatio oli osa geriatrista Hyvän Hoidon Strategia -interventiotutkimusta (HHS). Populaatio koostui 159 kotona asuvasta 75-vuotiaasta tai sitä vanhemmasta hampaallisesta, ei-tupakoivasta kuopiolaisesta. Tutkimusmateriaali kerättiin haastattelulla, geriatrisella tutkimuksella sekä kliinisellä suun tutkimuksella. Sedatiivikuorma laskettiin käyttäen aiemmin kehitettyä mallia, jossa määritetään kokonaislääkityksestä aiheutuva sedatiivikuorma. Tutkimus osoitti, että osallistujilla, joilla oli sedatiivikuormaa, oli keskimäärin enemmän kariesta muttei hampaiden tukikudoksen sairautta verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut sedatiivikuormaa. Tulokset osoittivat myös, että sedatiivikuorma oli yhteydessä alentuneeseen stimuloidun syljeneritykseen ja vähemmässä määrin alentuneeseen leposyljeneritykseen, mutta ei kuivan suun tunteeseen. Antikolinerginen kuorma oli yhteydessä alentuneeseen leposyljeneritykseen ja kuivan suun tunteeseen, mutta ei alentuneeseen stimuloidun syljeneritykseen. Sedatiivikuorma oli yhteydessä puutteelliseen suun terveyskäyttäytymiseen, kuten vähäiseen hammastahnan käyttöön ja suureen plakkimäärään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että altistuminen väsyttäville lääkkeille on yhteydessä puutteelliseen omahoitoon ja huonoon suun terveyteen. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat väsyttäviä lääkkeitä käyttävien ikääntyneiden tarvitsevan perusteellisia ennaltaehkäiseviä toimia sekä säännöllisiä suun tutkimuksia, koska heillä on suurentunut riski huonoon suun terveyteen.