Abstract The aim of this study was to evaluate changes and interrelationships of oral health-related knowledge, attitudes and behavior between the ages of 11 and 16 during a randomized clinical trial (RCT) for controlling caries and a program of oral health promotion (OHP). The study population consisted of all 5th and 6th graders who started the 2001−2002 school year in Pori (n=1691) and Rauma (n=807), Finland. In Pori, children were exposed for 3.4 years either to both the RCT experimental regimen and the OHP, or only to the OHP. Children in Rauma acted as reference group. Questionnaire data on children’s knowledge, attitudes and behavior were gathered before, in the middle and after the follow-up. Changes in children’s knowledge, attitudes and behavior were compared according to the interventions to which they were exposed. Individual changes in knowledge, attitudes and behavior were evaluated. The hypothesized model that knowledge affects behavior directly and via attitudes was tested using structural equation modeling (SEM). The children who were exposed to both the RCT experimental regimen and OHP tended to improve their behaviors the most, those exposed to OHP the second most, and those in the reference group least. In knowledge and attitudes, no similar differences between groups were observed. Over half of the children had stable behaviors throughout the study. Those children whose behaviors changed were more likely to improve than to worsen them. Good baseline behavior tended to help in recovering from lapses to poor behaviors and maintaining the achieved good behavior. Among the same children, all three, knowledge, attitudes and behavior, tended to improve. Knowledge influenced behavior directly and via two interrelated attitudes, and it had smaller effect on behavior than on attitudes. Concern about developing caries lesions was a background factor. The experimental regimen of the RCT and the OHP were successful, and OHP enhanced the effectiveness of the RCT. In childhood, behaviors are rather stable. If healthy behaviors are learned young, lapses into poor behaviors are likely be temporary rather than permanent. Children are ready for change at different times, so OHP’s should be continuous processes instead of short-term interventions. Changes in knowledge, attitudes and behavior are related. / Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suun terveyteen liittyvän tiedon, asenteiden ja tapojen muutosta ja keskinäisiä suhteita 11 ja 16 ikävuoden välillä karieksen hallintaan liittyvän satunnaistetun kliinisen kokeen ja suunterveyskampanjan aikana. Tutkimusjoukon muodostivat 5. ja 6. luokkalaiset lapset Porissa (n=1691) ja Raumalla (n=807) lukuvuonna 2001–2002. Porissa lapset osallistuivat joko 3,4-vuotiseen terveyskampanjaan tai sekä kampanjaan että kliinisen kokeen hoito-ohjelmaan. Raumalaiset lapset toimivat vertailuryhmänä. Kyselyaineisto kerättiin ennen, puolessa välissä ja jälkeen kliinisen kokeen ja terveyskampanjan. Tutkimuksessa verrattiin eri interventioiden vaikutusta lasten tiedon, asenteiden ja tapojen muutokseen. Yksilöllisiä muutoksia tiedossa, asenteissa ja tavoissa selvitettiin. Oletettua mallia, jossa tieto vaikuttaa tapoihin suoraan ja asenteiden kautta, testattiin rakenneyhtälömallituksen avulla. Sekä kliiniseen kokeeseen että kampanjaan osallistuneet lapset onnistuivat tapojen parantamisessa parhaiten, vain kampanjaan osallistuneet toiseksi parhaiten ja vertailuryhmän lapset huonoiten. Tiedossa ja asenteissa samanlaisia ryhmäeroja ei havaittu. Yli puolella lapsista oli muuttumattomat tavat koko seurannan ajan. Lapset, jotka muuttivat tapojaan, todennäköisemmin paransivat kuin huononsivat niitä. Lapset, joilla oli alussa hyvät tavat, todennäköisesti onnistuivat huonoon tapaan lipsahtamisen jälkeen parantamaan tapansa ja säilyttämään saavutetun hyvän tavan. Yleensä ottaen samat lapset paransivat sekä tietoa, asenteita että tapoja. Tieto vaikutti tapaan suoraan ja kahden toisiinsa yhteydessä olevan asenteen kautta. Tieto vaikutti enemmän asenteisiin kuin tapaan. Harmi reikiintymisestä oli taustatekijä. Kliinisen kokeen hoito-ohjelma ja terveyskampanja olivat onnistuneita, ja terveyskampanja tehosti hoito-ohjelman vaikuttavuutta. Lapsuudessa tavat ovat melko pysyviä. Jos terveelliset tavat opitaan jo nuorena, lipsahdukset huonoihin tapoihin ovat todennäköisemmin väliaikaisia kuin pysyviä. Lapset ovat valmiita muutokselle eri aikoina, joten kampanjoiden pitäisi olla jatkuvia prosesseja eikä lyhytaikaisia interventioita. Muutokset tiedossa, asenteissa ja tavoissa ovat yhteydessä toisiinsa, mikä tukee teorioita tiedon, asenteiden ja tapojen kausaalisesta ketjusta.

Abstract With the growing proportion of older people and increasing use of drugs in this population, it is important to study how drugs affect oral health among older people. The aim of this thesis was to study whether sedative load, which represents cumulative exposure to drugs with sedative properties, is associated with oral health among community-dwelling older people. The focus was on a dry mouth, oral health behavior, dental caries, and infection in the periodontium. In addition, sedative load and anticholinergic burden were compared. The present study population was a subpopulation from an intervention study “Geriatric Multidisciplinary Strategy for Good Care of the Elderly”. The study population consisted of 159 community-dwelling, dentate, and non-smoking people aged 75 or older from the city of Kuopio, Finland. Data were collected with interviews, geriatric assessments, and clinical oral examinations. Sedative load was determined by using a previously published method. The study showed that participants with a sedative load were more likely to have dental caries, but not periodontitis, when compared with participants without a sedative load. Sedative load was associated with decreased stimulated salivary secretion and less strongly with unstimulated salivary secretion but not with xerostomia. The results also showed that sedative load was associated with poor or insufficient oral health behavior. Anticholinergic burden was associated with low unstimulated salivary secretion and xerostomia, but not with low stimulated salivary secretion. In conclusion, cumulative exposure to drugs with sedative properties was associated with insufficient oral self-care and poor oral health. The results from this study emphasize the fact that older people using drugs with sedative properties require thorough prophylaxis measures and regular dental check-ups because of their high risk of having poor oral health. / Tiivistelmä Väestön iäkkäiden henkilöiden osuuden kasvaessa ja heidän lääkkeiden käytön lisääntyessä on tärkeää tutkia, miten lääkkeet vaikuttavat ikääntyneiden suun terveyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkityksestä aiheutuvan sedatiivikuorman (sedative load) vaikutuksia suun terveyteen kotona asuvilla iäkkäillä henkilöillä. Eritoten tutkimuskohteena oli sedatiivikuorman yhteys kuivaan suuhun, suun terveyskäyttäytymiseen, kariekseen sekä hampaiden tukikudosten sairauteen. Lisäksi tutkittiin antikolinergisen kuorman yhteyttä kuivaan suuhun ja tuloksia verrattiin sedatiivikuormaan. Tutkimuspopulaatio oli osa geriatrista Hyvän Hoidon Strategia -interventiotutkimusta (HHS). Populaatio koostui 159 kotona asuvasta 75-vuotiaasta tai sitä vanhemmasta hampaallisesta, ei-tupakoivasta kuopiolaisesta. Tutkimusmateriaali kerättiin haastattelulla, geriatrisella tutkimuksella sekä kliinisellä suun tutkimuksella. Sedatiivikuorma laskettiin käyttäen aiemmin kehitettyä mallia, jossa määritetään kokonaislääkityksestä aiheutuva sedatiivikuorma. Tutkimus osoitti, että osallistujilla, joilla oli sedatiivikuormaa, oli keskimäärin enemmän kariesta muttei hampaiden tukikudoksen sairautta verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut sedatiivikuormaa. Tulokset osoittivat myös, että sedatiivikuorma oli yhteydessä alentuneeseen stimuloidun syljeneritykseen ja vähemmässä määrin alentuneeseen leposyljeneritykseen, mutta ei kuivan suun tunteeseen. Antikolinerginen kuorma oli yhteydessä alentuneeseen leposyljeneritykseen ja kuivan suun tunteeseen, mutta ei alentuneeseen stimuloidun syljeneritykseen. Sedatiivikuorma oli yhteydessä puutteelliseen suun terveyskäyttäytymiseen, kuten vähäiseen hammastahnan käyttöön ja suureen plakkimäärään. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että altistuminen väsyttäville lääkkeille on yhteydessä puutteelliseen omahoitoon ja huonoon suun terveyteen. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat väsyttäviä lääkkeitä käyttävien ikääntyneiden tarvitsevan perusteellisia ennaltaehkäiseviä toimia sekä säännöllisiä suun tutkimuksia, koska heillä on suurentunut riski huonoon suun terveyteen.