Bakalauro baigiamojo darbo pirmojoje dalyje išanalizuoti krovininio 1,3 t galios keltuvo techniniai parametrai, darbo saugos lygis, nustatyta gamybos apimtis. Antroje darbo dalyje aprašyta gaminio paskirtis ir pradiniai duomenys. Atlikta krovininių keltuvų konstrukcijų variantų apţvalga – įvairių tipų krovininių keltuvų konstrukcijų sprendimų palyginimas. Pateiktas projektuojamojo krovininio keltuvo konstrukcijos aprašymas ir pagrindimas. Atlikti gaminio techniniai skaičiavimai (pagrindinių parametrų nustatymas, lyno ir pavaros skaičiavimas, lyno blokų ir tvirtinimo pirštų stiprumo skaičiavimas, lyno balansyrinės pakabos stiprumo skaičiavimas). Trečioje dalyje išanalizuota vienos detalės technologiniai maršrutai, nustatyti apdirbimo operacijoms reikalingi įrengimai. Atliktas uţlaidų, pjovimo rėţimų nustatymas bei techninis normavimas. Ketvirtojoje dalyje pateikiama techniniai ir eksploataciniai reikalavimai naudojant kėlimo įrenginį. Penktojoje dalyje atlikti ekonominiai skaičiavimai, kurių pagalba nustatyta ir pagrysta krovininio 1,3 t galios keltuvo savikaina. / The aim of the study is to design Cargo Lifter of 1,3 Ton Capacity. The first part of the bachelor‟s thesis analyses the main technical parameters of cargo lifter of 1,3 ton capacity, the level of labour safety and determines the scope of production. The second part describes the function of the product have been described, the versions of constructions of freight lifts have been reviewed, different construction solutions of various types of freight lifts have been compared in the second part. Description and justification of the construction of the designed freight lift has been provided, technical calculations of the product (definition of the main parameters, calculations of a rope and gear, calculation of strength of rope units and fastening pins, calculation of strength of a rope balance suspension) have been performed. The third part deals with the analysis of technological routes of a single part, determination of the installations necessary for processing operations as well as identification and technical rating of overlaps and cutting modes. In the fourth section presents the technical and operational requirements for using the lifting device. The fifth part deals with economic calculations on the basis of which the net cost of the freight lift of 1,3 t capacity has been determined and justified.

The diploma thesis is focused on the analysis of the power tools ergonomics and also on the economic impact on a sick employee in the Czech Republic. It presents the results of the characteristics of hand tools in terms of their design, usage positions and handling. It introduces current legislation and ergonomic methods, including the newly designed visual tool AAL. The tool enables ergonomic analysis of positional rotation of the limbs, torso and neck, including the input of strength and muscle parameters. AAL is integrated into Excel software with the possibility of integrating data from Rhinoceros software and the Grasshopper module, which automatically generates data. The analysis is based on 3D scans of 144 power tools that are divided into 11 groups. It analyzes 13 typical diseases and their economic impacts. From an economic point of view, the costs per sick employee are almost 57% higher compared to a healthy employee. The author's design of the ergonomic part of the tool is also part of the thesis.

Mémoire numérisé par la Division de la gestion de documents et des archives de l'Université de Montréal.

Mémoire numérisé par la Division de la gestion de documents et des archives de l'Université de Montréal

Abstract Climate change and global warming are currently widely discussed topics, both of which potentially impact all the nations and industries. Carbon dioxide (CO2) and other green house gases (GHG) are seen as a major challenge. This doctoral dissertation aims to conduct techno-economic calculations on the possibilities of reducing the industrial use of fossil raw materials in Northern Finland. This doctoral dissertation analyses industrial CO2 emissions from five complementary perspectives: identifying significant potential industrial plants, analysing the replacement of fossil raw materials with wood biomass, considering combining different industrial sectors, the potential of biogas as industrial raw material, and estimating the economic significance of moisture in wood fuel. The study started by analysing all the relevant 262 regional environmental permits to find the significant industrial users of synthesis gas in the studied region. Processes used by each identified case were analysed carefully to identify the most potential change possibilities. Economic calculations were conducted for these cases using true production volumes. The aim was to reach solutions that were economically sound. Five industrial sites were identified as potential cases for replacing raw materials of synthesis gas or hydrogen with renewable alternatives. These sites include the Rautaruukki steel mill, Eka Chemicals’ hydrochloric acid plant, Kemira’s formic acid plant, Kemira’s hydrogen peroxide producing plant, and Talvivaara mining’s hydrogen plant. The main implications of this dissertation include providing tips for industrial managers, regional decision makers and legislators. Managers of companies with high energy consumption and/or high usage of fossil raw materials in their products can benefit from the results of this dissertation the most. Managers should conduct similar calculations, as in this study, by using exact figures relevant to their processes and raw materials. This doctoral dissertation also suggests finding new solutions for replacing fossil raw materials by combining two different industrial sectors, e.g. steel and chemical industries. Regional decision makers may utilise the calculations presented in this doctoral dissertation when developing regional strategies. / Tiivistelmä Ilmaston muutos ja globaali lämpeneminen ovat tällä hetkellä laajasti keskusteltuja aiheita, ja ne vaikuttavat kaikkiin maihin ja kaikkiin teollisuuden aloihin. Hiilidioksidi (CO2) ja muut kasvihuonekaasut nähdään suurena haasteena. Tämä väitöskirja pyrkii teknistaloudellisten laskelmien avulla tutkimaan mahdollisuuksia vähentää fossiilisten raaka-aineiden käyttöä Pohjois-Suomen alueella. Tämä väitöskirja analysoi teollisia CO2-päästöjä viidestä toisiaan täydentävästä näkökulmasta: identifioimalla merkittäviä teollisia tuotantolaitoksia, analysoimalla fossiilisten raaka-aineiden korvaamista puubiomassalla, tutkimalla erilaisten teollisten tuotantolaitosten yhdistämistä, tutkimalla biokaasun käyttöä mahdollisena teollisuuden raaka-aineena ja arvioimalla kosteuden taloudellista merkitystä puupolttoaineessa. Tutkimus alkoi analysoimalla kaikki alueen identifioidut 262 ympäristölupaa, jotta merkittävät synteesikaasun käyttäjät tulisivat esille. Jokaisen löydetyn tapauksen tuotantoprosessit analysoitiin huolellisesti, jotta potentiaalisimmat muutosmahdollisuudet huomioitaisiin. Teknistaloudellisia laskelmia tehtiin näille tapauksille käyttämällä todellisia tuotantolukuja. Tarkoituksena oli löytää taloudellisesti kannattavia vaihtoehtoja. Viisi teollista tuotantolaitosta identifioitiin tapauksiksi, joissa synteesikaasun tai vedyn raaka-aine voitaisiin korvata uusiutuvilla raaka-ainevaihtoehdoilla. Nämä tuotantolaitokset olivat Rautaruukin terästehdas, Eka Chemicalsin kloorivetyhapon tuotantolaitos, Kemiran muurahaishappotehdas, Kemiran vetyperoksiditehdas ja Talvivaaran kaivoksen vedyn tuotantolaitos. Tärkeimmät implikaatiot tästä väitöskirjatyöstä sisältävät pohdittavia ajatuksia teollisille toimijoille, alueellisille päätösten tekijöille ja lainsäätäjille. Korkean energian kulutuksen ja/tai suurten fossiilisten raaka-ainekäyttöjen yhtiöissä päätöksentekijät voivat hyödyntää parhaiten tämän väitöskirjan tuloksia. Päätöksentekijät voisivat käyttää esimerkkeinä tämän väitöskirjan laskelmia tehdessään omia analyyseja, jolloin heidän tulisi käyttää tarkkoja lukuja yritystensä prosesseista ja raaka-ainekäytöistä. Tämä väitöskirja ehdottaa myös etsimään uusia ratkaisuja fossiilisten raaka-aineiden korvaamisessa yhdistämällä tuotannollisesti erilaisia teollisia sektoreita esimerkiksi teräksen ja kemian tuotteiden valmistuksen. Alueelliset päätösten tekijät voivat hyödyntää väitöskirjassa esitettyjä laskelmia alueellisten strategioiden kehitystyössä.