Die Bedeutung der mündlichen Sprachfertigkeit ist in den letzten Jahrzehnten größer geworden und die Forscher sowohl in Finnland als auch im Ausland interessieren sich immer mehr für den Unterricht der Aussprache in Fremdsprachen. Obwohl die Aussprache traditionell keine zentrale Rolle im Fremdsprachenunterricht in finnischen Schulen gespielt hat, wird sie heute immer wichtiger. Mündliche Prüfungen in Fremdsprachen werden nämlich üblicher und bei ihnen spielt Aussprache eine zentrale Rolle. Allerdings können die Kenntnisse der Fremdsprachenlehrer über Aussprache oder Ausspracheunterricht mangelhaft sein. Außerdem scheint es, dass der Erwerb der Aussprache nicht immer einfach für den Fremdsprachenlerner ist. Mehr Wissen über Aussprache und Ausspracheunterricht in Fremdsprachen ist also nachgefragt. Aus diesen Gründen untersuchte die vorliegende Pro-Gradu-Arbeit, wie unterschiedliche Faktoren den Lernprozess einer fremden Aussprache beeinflussen und was das Lernen dieser Aussprache für die Identität des Individuums bedeutet. Diese Arbeit sammelte Informationen über das Lernen der Aussprache in Fremdsprachen mithilfe von Forschungsliteratur und Erfahrungen von Lernern. Im Theorieteil der Arbeit wurden Faktoren wie Muttersprache, Alter, Persönlichkeit, fremdsprachliches Input, Modell, Ziel und Übung beschrieben, denn sie beeinflussen unter anderem den Erwerb der fremden Aussprache. Zusätzlich wurde die Beziehung zwischen Aussprache und Identität behandelt. Der Analyseteil konzentrierte sich auf die Daten, die aus Antworten auf einen Fragebogen von 30 Erwachsenen und aus einem Interview mit vier 12-jährigen Schülern bestanden. Alle waren Deutschlerner in Finnland. Die Schüler hatten gerade an einer deutschsprachigen Sprachdusche teilgenommen und beschrieben so Anfängererfahrungen mit der deutschen Aussprache. Der Fragebogen konzentrierte sich auf drei Themen: Aussprache in Fremdsprachen, Aussprache im Deutschen und Aussprache im Klassenzimmer. Da der Fragebogen sowohl offene als auch geschlossene Fragen enthielt, handelt es sich um eine Mixed-Methods-Studie mit qualitativen und quantitativen Zügen. Die Daten zeigten, dass ein gesteuerter Unterricht der Aussprache für die Informanten wichtig und sogar gewünscht war. Die meisten Lerner wollten auch ihre Aussprachekenntnisse in Deutsch verbessern. Eine gute Aussprache fanden die Informanten bedeutsam für sowohl das Verstehen als auch das Verstandenwerden. Mit anderen Worten wurde eine gute Aussprache für eine funktionierende Kommunikation für wichtig befunden. Die Schüler dagegen hatten während der Sprachdusche bemerkt, dass Deutsch nicht immer so ausgesprochen wird, wie es geschrieben wird. Die Buchstaben-Laut-Beziehung im Deutschen ist also anders als im Finnischen. Die Schüler hatten die Sprachdusche gemocht, weil sie sich vom normalen Sprachunterricht unterschieden hatte und sie beispielsweise in der Turnhalle gespielt hatten. Weil das Lernen einer neuen Aussprache laut der Forschungsliteratur auch das Lernen einer neuen Identität bedeutet, verlangt es bei vielen Lernern, dass sie ihre Komfortzone verlassen. Die befragten Lerner stimmten zu, dass das Lernen der Aussprache in Fremdsprachen eine Art Loslassen verlangt. Um das Verlassen der Komfortzone und das Loslassen zu einer möglichst positiven Erfahrung für die Lerner zu machen, ist es von großer Bedeutung, dass die Atmosphäre im Klassenzimmer unterstützend ist und dass das Feedback des Lehrers konstruktiv ist. Dieser Meinung waren sowohl die Forscher als auch die Befragten. Laut dem aktuellen Curriculum (2014) der finnischen Gemeinschaftsschule ist Aussprache ein wichtiger Teil des Fremdsprachenunterrichts. Viele Fremdsprachenlehrer können jedoch das Gefühl haben, dass sie ungenügende Kenntnisse über den Erwerb einer fremden Aussprache besitzen. Ein tieferes Wissen über das Lernen einer Aussprache aus der Perspektive der Fremdsprachenlerner kann Hilfe für den Ausspracheunterricht bereiten. Deshalb war ein Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit, nützliche Informationen zu diesem Thema sowohl für mich als auch für andere Fremdsprachenlehrer und Interessierte in Finnland zur Verfügung zu stellen. / Suullisen kielitaidon merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä ja tutkijat Suomessa sekä ulkomailla ovat yhä kiinnostuneempia ääntämisen opettamisesta vieraissa kielissä. Vaikka ääntäminen ei perinteisesti ole ollut keskeisimmässä asemassa vieraan kielen opetuksessa Suomessa, sen merkitys on kasvussa. Suulliset kokeet vieraissa kielissä ovat nimittäin lisääntymässä ja niissä ääntäminen on väistämättä läsnä. Opettajien osaaminen vieraan kielen ääntämisessä tai sen opettamisessa voi kuitenkin olla puutteellista. Lisäksi vaikuttaa siltä, että vieraan kielen ääntämisen omaksuminen ei aina ole helppoa oppijalle. Lisää tietoa ääntämisen opettamisesta ja oppimisesta siis kaivataan. Tästä johtuen tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten eri tekijät vaikuttavat ääntämisen oppimiseen ja mitä vieraan kielen ääntämisen oppiminen merkitsee oppijan identiteetille. Tutkielmaa varten koottiin tietoa ääntämisen oppimisesta sekä tutkimuskirjallisuuden että oppijoiden kokemusten kautta. Teoriaosiossa pohdittiin erilaisten tekijöiden kuten vieraskielisen kielisyötteen, ääntämismallin, puhumisen harjoittelun sekä oppijan iän, tavoitteen ja personallisuuden vaikutusta uuden ääntämisen oppimisprosessiin. Tämän lisäksi ääntämisen ja oppijan identiteetin välistä yhteyttä käsiteltiin. Analyysiosio puolestaan keskittyi aineistoon, josta välittyy 30 aikuisen ja neljän 12-vuotiaan saksankielenoppijan ajatuksia ääntämisen oppimisesta ja opetuksesta vieraissa kielissä. Aikuiset oppijat vastasivat kyselylomakkeeseen ja koululaisia haastateltiin. Koululaiset olivat juuri osallistuneet saksan kielen kielisuihkutukseen ja kertoivat siten aloittelijoiden kokemuksia saksan kielen ääntämisestä. Kysely keskittyi vuorostaan kolmen aihepiirin ympärille: ääntäminen vieraissa kielissä, ääntäminen saksan kielessä ja ääntäminen luokkahuoneessa. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että suljettuja kysymyksiä. Tutkielma on siis sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia piirteitä sisältävä Mixed-Methods -tutkielma. Aineistosta selvisi, että ääntämisen opettaminen oli vastanneille oppijoille tärkeä ja toivottu sisältö vieraan kielen opetuksessa. Useimmat oppijat halusivat myös parantaa taitojaan saksan kielen ääntämisessä. Hyvää ääntämistä pidettiin merkittävänä sekä ymmärtämisen että ymmärretyksi tulemisen kannalta. Toisin sanoen hyvä ääntäminen nähtiin tärkeäksi toimivan kommunikaation kannalta. Haastatteluun osallistuneet oppilaat olivat kielisuihkutuksen aikana ehtineet huomata, että saksaa ei äännetä aina niin kuin sitä kirjoitetaan. Kirjain-äänne-vastaavuus on saksan kielessä siis eri kuin suomessa. Oppilaat olivat pitäneet kielisuihkutuksesta, joka oli poikennut tavanomaisesta kielenopetuksesta ja esimerkiksi sisältänyt pelejä ja leikkejä koulun liikuntasalissa. Koska uuden ääntämisen oppiminen on tutkimuskirjallisuuden mukaan uuden identiteetin oppimista, voi se monen oppijan kohdalla merkitä epämukavuusalueelle menemistä. Kyselyyn osallistujat yhtyivät ajatuksen siitä, että vieraan kielen ääntämisen oppiminen vaatii eräänlaista heittäytymistä. Jotta oman mukavuusalueen jättäminen ja uuden ääntämisen omaksuminen luokkahuonetilanteessa olisi mahdollisimman positiivinen kokemus oppijalle, on tärkeää, että ilmapiiri luokassa on kannustava ja ääntämisestä annettu palaute rakentavaa. Tämän totesivat sekä tutkijat että kyselyyn osallistujat. Vuonna 2014 hyväksyttyjen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan ääntämisen opetus kuuluu vieraan kielen opetukseen. Moni vieraan kielen opettaja saattaa kuitenkin kokea puutteita omassa tietotaidossa koskien ääntämisen oppimista. Koska syvempi ymmärrys vieraan kielen ääntämisen oppimisesta oppijan näkökulmasta voi olla avuksi tässä tehtävässä, tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli koota hyödyllistä tietoa aiheesta, sekä minulle että muille vieraan kielen opettajille ja aiheista kiinnostuneille Suomessa.

Diese Arbeit setzt sich zum Ziel, die Natursymbole in Thomas Manns Roman Der Zauberberg (1924) als Versinnlichung eines Individuationsprozesses zu untersuchen. Die im Roman auftauchenden Natursymbole, Orte und landschaftlichen Phänomene bilden einen wichtigen Teil des Romans und seiner Anziehungskraft. Es wird untersucht, was für eine Rolle die Natursymbole und die symbolischen Orte in der Handlung spielen. Diese Elemente werden als Erscheinungen der Psyche betrachtet und ihre Funktionen und Bedeutung für den Individuationsprozess analysiert. Die Werke von C. G. Jung, besonders seine dynamische Symboltheorie und Archetypenlehre, bilden die theoretische Grundlage dieser Arbeit. Auch seine Theorien über das kollektive Unbewusste und über die Funktion der Mythen und Märchen bieten wichtige Werkzeuge zur literaturpsychologischen Interpretation des Zauberbergs. Jung zufolge schildern Mythen und Märchen unbewusste Vorgänge im Verlauf des Individuationsprozesses und somit kann man die Erscheinungsformen und das Zusammenspiel der Archetypen darin betrachten. Obwohl ein literarisches Werk natürlich nicht diesem Schema folgen muss, kann man möglicherweise Probleme der literarischen Figuren auf Verwerfungen und dramatische Konflikte im Individuationsprozess zurückführen. Die Theorien von Jung berücksichtigen die subjektiven Erfahrungen des Autors, aber reduzieren den Text nicht nur auf die biografischen Faktoren. Sein Konzept des kollektiven Unbewussten berücksichtigt auch den allgemeinmenschlichen Aspekt und den unerschöpflichen Charakter eines Kunstwerks. Ich gehe mit Jung von der Hypothese aus, dass ein literarisches Werk als eine Darstellung der psychischen Prozesse untersucht werden kann. Die Natursymbole können durch literaturpsychologische Mittel untersucht werden und als Phänomene der Psyche betrachtet werden. Natursymbole sind Indikatoren der psychischen Umwelt und stellen Phasen des Individuationsprozesses dar. Sie haben im Zauberberg einen antizipierenden Charakter, indem sie neue Phasen der Individuation einführen oder personifizierte archetypische Figuren hervorrufen. Die praktische Bedeutung dieser Arbeit liegt in ihren Ansätzen zur literaturpsychologischen Forschung sowie Thomas Mann – Forschung. Sie konzentriert sich auf die Darstellung der psychischen Umgebung durch Natursymbole, aber versucht auch, das Verhältnis der personifizierten archetypischen Bilder und Natursymbole zu erklären. Sie dient auch als Ausgangspunkt zur erweiterten Studie der Verwendung von Natursymbolen in Thomas Manns Werken. / Pro gradu -työssäni tutkin luontosymboleja psyykkisen ympäristön ja individuaatioprosessin havainnollistajina Thomas Mannin romaanissa Taikavuori (1924). Luontosymbolit, erilaiset paikat ja maantieteelliset ilmiöt ovat tärkeä osa romaania ja sen viehätysvoimaa. Tutkielmassa näitä elementtejä tarkastellaan psyyken ilmiöinä ja selvitetään niiden merkitystä päähenkilön, Hans Castorpin, psyykkisessä kehityksessä. Carl Jungin psykoanalyyttinen tutkimus muodostaa tutkielman teoreettisen pohjan. Avainasemassa on Jungin dynaaminen symboliteoria, jonka mukaan symbolia ei voi kiinnittää vain yhteen tiettyyn merkitykseen sen sisältämien tiedostamattomien elementtien vuoksi. Tukeudun myös Jungin arkkityyppiteoriaan ja hänen käsitykseensä kollektiivisesta tiedostamattomasta sekä myyttien ja satujen olemuksesta. Jungin käsite arkkityyppi tarkoittaa universaaleja psyykkisiä rakenteita, jotka tuottavat symbolista kuvastoa ja ohjaavat ihmisen käyttäytymistä. Myytit ja sadut nähdään tiedostamattomien prosessien kuvaajina, jotka mahdollistavat arkkityppien ja niiden toiminnan havainnoinnin. Jung johti myyttien rakenteesta individuaatioprosessin kaavan. Vaikka kirjallinen teos ei välttämättä tarkasti seuraa tätä kaavaa, se voi toimia lähtökohtana kirjallisen hahmon ongelmien ja kehityksen analysoimisessa. Jungin teoriat huomioivat myös kirjailijan henkilökohtaiset kokemukset ja vaikuttimet teoksen synnyssä, mutta eivät rajoitu niihin. Kollektiivisen tiedostamattoman käsite huomioi taideteoksen yleisinhimillisen ja merkityksissään ehtymättömän luonteen. Tutkielmassani yhdyn Jungin oletukseen siitä, että kirjallista tekstiä voi tutkia psyykkisten prosessien kuvaajana. Luontosymbolit ovat henkilöhahmojen tavoin aitoja arkkityyppisiä kuvia. Ne antavat tietoa kirjallisen hahmon psyykkisestä ympäristöstä ja kuvaavat individuaatioprosessin vaiheita. Taikavuoressa luontosymboleilla on myös ennakoiva rooli, sillä ne johdattavat päähenkilön usein uuteen individuaatioprosessin vaiheeseen ja edeltävät personifioituneita arkkityyppisiä hahmoja. Analyysissäni osoitan neljä vaihetta, jotka kuvaavat päähenkilön psyykkisen energian tilaa ja joihin liittyy oma symbolinen kuvastonsa. Kriisi uuteen elämänvaiheeseen siirtymisen yhteydessä saa psyykkisen energian virtaamaan tiedostamattomaan, mikä puolestaan johtaa arkkityyppien kohtaamiseen. Hans Castorp jää animan vaikutusvallan alle, mikä hänen ponnisteluistaan huolimatta estää individuaation toteutumisen ja ympäröivään maailmaan sopeutumisen.

In meiner Pro-Gradu -Arbeit untersuche ich die Darstellung und Entwicklung des Jungschen Animabegriffes im Parzival von Wolfram von Eschenbach. Ich werde die in Parzival vorkommenden Charaktere als Anima- und Animus-Figuren analysieren und untersuchen, wie die Interaktion zwischen ihnen die Entwicklung des Helden beeinflusst. Viele Werke, die das Thema Frauen bzw. Weiblichkeit im Mittelalter behandeln, gehen oft davon aus, dass die Frauen in der mittelalterlichen Literatur als Objekte behandelt worden sind. Diese Arbeit will diese Darstellung umkehren und untersuchen, inwiefern die weiblichen Figuren als einflussreiche Subjekte hervortreten. In der Charakteranalyse dieser Arbeit wird die Literaturpsychologie von C. G. Jung, aber auch andere Forschungsliteratur zu diesem Thema eingesetzt. Die in dieser Arbeit verwendeten psychologischen Begriffe sind so vorgestellt, wie sie von Jung definiert worden sind. Der historische Hintergrund wird mithilfe von verschiedenen Werken der Geschichtswissenschaft, zum Beispiel das Lexikon des Mittelalters, erläutert. Bei dem Analysieren des Themas „Weiblichkeit im Mittelalter“ wird Forschungsliteratur von Verena Maier-Eroms, Robert Scheuble und anderen Forschern verwendet. Anfangs wird die Parzival-Geschichte Eschenbachs referiert und die wichtigsten Begriffe definiert. Auch der Begriff „Minne“ wird erläutert. Danach werden die weiblichen Charaktere und Symbole in der Perspektive der Literaturpsychologie und der Frauenforschung analysiert. Die Ergebnisse zeigen, dass in der mittelalterlichen Literatur die Frauen und die weiblichen Wesenszüge eines Mannes nicht immer unterschätzt worden waren, und dass der Stand der mittelalterlichen Frau nicht unbedingt schlecht war. Die Arbeit zeigt auch, dass die Minne ein Instrument der Macht für die mittelalterlichen Frauen sein konnte. / Pro-Gradu -työssäni tutkin C. G. Jungin Anima-käsitteen havainnollistumista Wolfram von Eschenbachin Parzival -teoksessa. Analysoin kirjan Anima- ja Animus-hahmoja, sekä niiden välisen vuorovaikutuksen merkitystä kirjan sankarin kehitykselle. Useat keskiajan naisia tai naisellisuutta tutkivat teokset esittävät naiset keskiaikaisessa kirjallisuudessa pelkkinä objekteina. Työni tarkoituksena on muuttaa tätä käsitystä ja tutkia, kuinka keskiaikaisen kirjallisuuden naishahmot voivat esiintyä myös tarinan kannalta vaikutusvaltaisina hahmoina. Kirjan hahmoanalyysin pohjana käytetään C. G. Jungin kirjallisuuspsykologiaa, sekä muita aihetta käsitteleviä tieteellisiä tutkimuksia. Työssä esiintyvät psykologiset käsitteet on selitetty Jungin omien selitysten mukaisesti. Historiallisen tiedon taustalla ovat useat historiantutkimuksen teokset, kuten esimerkiksi das Lexikon des Mittelalters. Verena Maier-Eromsin, Robert Scheublen, sekä muiden alan tutkijoiden teokset ovat naisia ja naisellisuutta käsittelevien aiheiden lähteinä. Ensiksi työssä referoidaan Wolfram von Eschenbachin Parzival pääpiirteittäin, sekä tärkeimmät käsitteet selitetään. Myös termi „Minne“ selitetään. Tämän jälkeen naishahmoja ja -symboleita analysoidaan kirjallisuuspsykologian ja naistutkimuksen valossa. Tulokset osoittavat, että naisia ja miehen naisellisia luonteenpiirteitä ei keskiajalla aina aliarvioitu, eikä keskiaikaisen naisen asema ollut yksiselitteisesti huono. Työssä osoitetaan myös, kuinka Minne toimi keskiaikaisten naisten vallan välineenä.

In dieser Arbeit wird der literarische Stil Naturalismus aus dem neunzehnten Jahrhundert betrachtet, und dessen Erscheinungsformen in zwei zeitgenössischen Novellen untersucht. Diese sind Bahnwärter Thiel (1888) von Gerhart Hauptmann und Maailman murjoma (1894) von Juhani Aho. Der Naturalismus als literarischer Stil entstand in Frankreich und verbreitete sich überall in Europa und sogar in den Vereinigten Staaten, wenngleich weniger ausgeprägt. Die verschiedenen Formen des Stils werden kurz erläutert mit dem Gewichtpunkt auf den deutschen und finnischen Naturalismen. Der Naturalismus umfasst einen relativ kurzen Zeitraum, und deswegen wird auch der teilweise überlappend mit ihm entstandene Symbolismus kurz behandelt. Dadurch, dass der Symbolismus unmittelbar nach dem Höhepunkt des Naturalismus entstand, wurden viele naturalistische Werke von dem Symbolismus beeinflusst. Merkmale davon können auch in den zwei Werken von Hauptmann und Aho betrachtet werden. Diese beiden Stilrichtungen wurden auch in der Malerei des späten neunzehnten Jahrhunderts betrachtet, und deswegen werden auch sie und ein dritter Stil, der Impressionismus, in der Arbeit kurz erläutert. Die untersuchten Novellen dieser Arbeit haben mehrere Gemeinsamkeiten, von denen das Motiv Eisenbahn die wichtigste darstellt. Die Eisenbahn mit anderen Merkmalen des Industrialismus spielt eine essentielle Rolle sowohl in der Entstehung des Naturalismus als auch in naturalistischen Werken. Deswegen werden auch die Geschichte der Eisenbahn und ihre Wirkungen auf das Leben der Zeitgenossen kurz behandelt. Darauf folgt eine Darstellung des Lebens und der Literatur der Autoren Gerhart Hauptmann und Juhani Aho. Den Hauptteil der Arbeit formt die Analyse der ausgewählten Werke in Hinsicht auf den Naturalismus. Diese werden zuerst getrennt analysiert und danach miteinander verglichen. / Tässä työssä käsitellään 1800-luvun kirjallisuuden lajia, naturalismia, sekä sen ilmentymismuotoja kahden aikakauden novellin puitteissa. Nämä ovat Gerhart Hauptmannin Bahnwärter Thiel (1888) ja Juhani Ahon Maailman murjoma (1894). Naturalismi kirjallisuuden lajina syntyi Ranskassa ja levisi sieltä laajalti Eurooppaan ja jopa Yhdysvaltoihin saakka, joskin pienimuotoisempana. Tässä työssä esitellään tyylilajin eri muotoja niin, että painopiste on Saksan ja Suomen naturalismeissa. Naturalismi kattaa vain melko lyhyen ajanjakson, ja sen vuoksi lajin kanssa osittain päällekkäin syntynyt symbolismi tullaan myös esittelemään työssä lyhyesti. Sen vuoksi, että symbolismi syntyi naturalismin aallonharjalla, sen vaikutus on nähtävissä joissakin naturalistisissa teoksissa kuten myös näissä kahdessa Hauptmannin ja Ahon novelleissa. Naturalismi ja symbolismi esiintyivät myös 1800-luvun loppupuolen kuvataiteessa ja siten myös nämä, mukaan lukien kolmas ajanjakson tyylilaji, impressionismi, käsitellään työssä lyhyesti. Bahnwärter Thiel ja Maailman murjoma sisältävät paljon yhteisiä tekijöitä, joista merkittävin on niiden motiivi, rautatie. Rautatiellä oli yhdessä muiden teollisen vallankumouksen tunnusmerkkien kanssa olennainen rooli naturalismin synnyn kannalta. Tämä näkyy monessa tyylilajin teoksessa. Sen vuoksi työssä paneudutaan myös lyhyesti rautatien historiaan ja sen vaikutuksiin aikalaisten ihmisten elämään. Sen jälkeen vuorossa on kirjailijoiden Gerhart Hauptmann ja Juhani Aho elämää ja kirjallisuutta käsittelevät kappaleet. Työn tärkein osa, valittujen novellien analyysi naturalismin kannalta, on työn lopussa. Novellit analysoidaan ensin erikseen ja lopuksi niitä vertaillaan keskenään.

In dieser Arbeit werden zwei Texte — "Rumpelstilzchen" von den Gebrüdern Grimm und Arthur Schnitzlers "Fräulein Else" — verglichen. Diese Texte haben ein gemeinsames Thema, denn in den beiden Texten wird eine junge Frau als Investition benutzt. In "Rumpelstilzchen" gerät die Müllerstochter in eine Lage, in der sie sogar ihr eigenes Kind weggeben sollte. In "Fräulein Else" sollte Else T. nackt vor einem Mann stehen, damit ihr Vater nicht ins Gefängnis gehen müsste. Diese Taten würden die Leben der Mädchen zerstören. Die Enden dieser Texte sind unterschiedlich: Die Müllerstochter darf ihr Kind behalten und das Märchen hat somit ein glückliches Ende, wohingegen Else sich nach einem skandalösen Auftritt nackt vor Hotelgästen umbringt. In dieser Arbeit werden diese Erzählungen nach der Analytischen Psychologie C. G. Jungs analysiert. Es wird besonders die Bedeutung der Archetypen untersucht. In der Analyse wird festgestellt, dass in "Rumpelstilzchen" das Ich die Individuation erreicht, obwohl der Animus ein starker Archetypus ist. In "Fräulein Else" kann das Ich dagegen die Individuation nicht erreichen, weil es sich mit dem Schatten identifiziert. Eine Ursache zu diesem Unterschied ist, dass das Unbewusste in "Fräulein Else" zu lange unterdrückt worden ist. Diese Texte und deren Unterschiede können mit der Analytischen Psychologie gut erklärt werden. / Tässä pro gradu -tutkielmassa vertaillaan kahta teemaltaan samankaltaista tekstiä. Sekä Grimmin veljesten sadussa "Tittelintuure" että Arthur Schnitzlerin novellissa "Fräulein Else" päähenkilö on nuori nainen, joka joutuu miesten kauppatavaraksi. "Tittelintuuressa" myllärintytär joutuu hengissä säilyäkseen lupaamaan jopa oman lapsensa auttajalleen. "Fräulein Else" -novellin päähenkilön Elsen pitäisi pelastaa isänsä vankilatuomiolta seisomalla alasti inhoamansa miehen edessä. Toteuttamalla nämä teot naiset pilaisivat koko loppuelämänsä. Tarinat päättyvät eri tavoilla: Myllärintytär saa pitää lapsensa ja sadulla on näin ollen onnellinen loppu, kun taas Else tekee itsemurhan esiinnyttyään alasti hotellivieraiden edessä. Tässä työssä nämä tekstit analysoidaan C. G. Jungin analyyttisen psykologian avulla keskittyen etenkin arkkityyppeihin. Tutkielmassa havaitaan, että "Tittelintuuressa" minä saavuttaa individuaation huolimatta vahvasta animuksesta. "Fräulein Else" -novellin minä ei saavuta individuaatiota, vaan identifioituu voimakkaan varjon kanssa, muun muassa siksi, koska novellissa tiedostamaton on ollut liian kauan alistettuna. Kaiken kaikkiaan nämä tekstit ja niiden erot voidaan hyvin analysoida Jungin teorian avulla.

In dieser Pro Gradu Arbeit analysiere ich zwei Gedichte von Heinrich Heine, die von Clara Schumann vertont wurden. Die Stücke heißen Eine WERKANALYSE VON DEN LIEDERN IHR BILDNIS UND SIE LIEBTEN SICH BEIDE (sowohl als Gedicht als auch als Lied) Ihr Bildnis und Sie liebten sich beide. Als Lieder sind sie die zwei ersten Stücke im Zyklus Sechs Lieder, Op. 13 enthalten. Im frühen 19. Jahrhundert war die Romantik „Die goldene Zeit des Lieds“. In der romantischen Kunst standen Gefühle, persönliche Gedanken und Meinungen des Menschen im Mittelpunkt des künstlerischen Schaffens. In dem vorliegenden Material wurde das Gedicht zuerst geschrieben, dann von diesem Text ein Lied komponiert. So findet man im Text eine Aussage im Stil ihrer Zeit, die dann durch eine musikalische Interpretation ihren eigenen Ausdruck erfährt. Die Lied-Musik ist Kammermusik für ein Duo. Die Instrumente sind der Gesang und das Klavier. Die Instrumente sind gleichwertige Solisten im Duo und sie interpretieren das Lied. In dieser Analyse stelle ich zunächst die Rahmenbedingungen und menschlichen Bezüge vor: die Romantik, den Dichter, die Komponistin und die Lied-Musik. Ich analysiere die zwei Komponenten des Lieds: den Text und die Musik. Ich betrachte diese Komponenten zunächst einzeln und dann zusammengefasst in der Werkanalyse. Im Gedicht betrachte ich phonetische, metrische und semantische Bezüge und im Lied die Elemente Melodie, Harmonie, Rhythmus, Tempo, Dynamik und die Beziehung zwischen Gesang und Klavier. Die Werkzeuge, die in dieser Analyse vorkommen, sind sowohl für einen Sänger als auch einen Klavierspieler sehr anwendungsorientiert. Man teilt das Lied in kleine Stücke und analysiert die verschiedenen Elemente des Lieds. Aus der Semantik und der Botschaft des Gedichts entwickeln sich dann die Elemente des Lieds. In einem Lied erzählt man eine Handlung oder ein Ereignis. Man muss die richtige Stimmung erreichen und die Charaktere finden, diese Geschichte den Zuhörern mitteilen können. Die Zuhörer spiegeln das Lied und die Bedeutung dieses Lieds in ihrer inneren Welt und liefern so die letztendliche Interpretation. / Tutkin pro gradu -tutkielmassani kahta Heinrich Heinen runoa, johon Clara Schumann on säveltänyt musiikin. Laulujen nimet ovat Ihr Bildnis ja Sie liebten sich beide. Ne ovat teoksesta op 13. Tekstit sekä musiikki ovat syntyneet 1800-luvun alkupuolella, romantiikan aikakautena, joka oli Lied-musiikin kultakautta. Säveltäjät tekivät runoihin musiikin, joka kertoo tekstin sisällön ja kuvaa tekstin merkitystä. Lied-musiikki on kamarimusiikkia, jota esittää laulaja ja pianisti. Instrumentit ovat tasavertaisia solisteja duossa. Tutkimusmenetelmäni on teosanalyysi. Analysoin ensin tekstiä ja musiikkia erillisinä osina. Tekstin näkökulmat ovat foneettinen, metrinen ja semanttinen analyysi. Musiikissa tarkastelen sen peruselementtejä melodiaa, harmoniaa, rytmiä, tempoa, dynamiikkaa sekä laulun ja pianon suhdetta toisiinsa Lied-duossa. Teosanalyysissa peilaan tekemiäni havaintoja tekstin ja musiikin välillä. Teosanalyysi on hyödyllinen työkalu sekä laulajalle, että pianistille. Yksittäiset elementit huomioimalla muusikko voi tulkita kappaleen sisältöä, eri sävyjä ja saavuttaa kappaleen tunnelman. Sävelletty musiikki on tulkinta tekstistä, muusikot tekevät tulkinnan kappaleesta kuulijalle. Lopulta kuulija tekee tarinasta oman tulkintansa, peilaten kuulemaansa omaan elämäänsä, miten teksti ja musiikki puhuttelevat häntä.

In dieser Pro-Gradu-Arbeit wird der derzeitige Stand der Entwicklung der Deutschlehrwerke in Finnland, die in den Schulen in der Region Oulu verwendet werden, ermittelt. Zur Untersuchung wurden als Beispiele für diese Lehrwerke die Lehrwerkreihen „Genau“ vom WSOY Verlag und „Panorama Deutsch“ vom Otava Verlag gewählt. In den Kapiteln zur Theorie wird betrachtet, welche Faktoren die Entwicklung von Lehrwerken beeinflussen. Im Anschluss soll ermittelt werden, welche Faktoren auf die Lehrwerke im Unterricht und die Arbeit mit ihnen Einfluss haben. Dabei werden die Lernenden und Lehrenden, die Lernsituation, die Aktualität und der Lehrplan, und im Genaueren auch der finnische Lehrplan in Hinsicht auf den Deutschunterricht, betrachtet. Ein weiteres Kapitel beschäftigt sich mit den Kriterienkatalogen, deren Geschichte und Problemen. In Kriterienkatalogen werden Faktoren zur Bewertung von Lehrwerken beschrieben. In diesem Kapitel soll ermittelt werden, wie die Analyse anhand eines dieser Raster in dieser Arbeit ablaufen soll und was beachtet werden muss, um eine möglichst objektive und vergleichbare Analyse abzuliefern. Im Analyseteil dieser Arbeit sind zwei Lehrwerkanalysen anhand des Stockholmer Kriterienkataloges entstanden. Der Stockholmer Kriterienkatalog ist nicht für die Lehrwerke entwickelt worden, die in dieser Arbeit analysiert wurden, jedoch ist er ungefähr zur gleichen Zeit wie die Lehrwerke und ebenfalls in den nordischen Ländern entstanden. Die Validität der Ergebnisse wird beim Vergleich von zwei Lehrwerken vor allem dann gewährleistet, wenn die zwei Lehrwerke sowohl ungefähr zur gleichen Zeit, in der gleichen Region als auch für die gleiche Zielgruppe bestimmt sind und ähnliche Ziele verfolgen. Deswegen wurde in der Arbeit die Lehrwerkreihen „Genau“ und „Panorama Deutsch“ gewählt. Im Anschluss an die Lehrwerkanalysen wurde ein Fragebogen erstellt, der die Schülerperspektive ermitteln soll. Der Fragebogen wurde in dieser Arbeit ausführlich erklärt. Durch den Vergleich der beiden Lehrwerkreihen konnten die positiven und negativen Aspekte festgestellt werden. Außerdem konnten durch den Vergleich die Unterschiede der Lehrwerke im grafischen und inhaltlichen Bereich erkannt werden. Sowohl der Kriterienkatalog als auch der Vergleich meiner Analysen sind die Basis für Fragebögen und Interviews mit Schülern und Lehrern, die zu diesem Thema durchgeführt werden können, um zu einem umfassenden Bild über die Lehrwerke zu kommen. Es soll erkannt werden, wie sie die derzeitigen Lehrwerke einschätzen und welche Aspekte sie gern verändern würden, um in Zukunft besser mit ihnen zu arbeiten. Somit können die Ergebnisse meiner Arbeit sowohl für Lehrer als auch für Verlage im Fachbereich Deutsch hilfreich sein. Nachdem die Schüler- und Lehrermeinungen zum Thema ermittelt werden, kann die Arbeit im Folgenden mit den Verlagen fortgesetzt werden. Zudem könnte diese Arbeit mit weiteren unterrichteten Sprachen in Finnland ergänzt werden. / Tässä pro gradu -työssä määritetään saksan kielen oppikirjojen nykytilanne, jotka ovat käytössä kouluissa Oulun seudulla. Esimerkkinä oppikirjat ”Genau” WSOY- kustantamosta ja ”Panorama Deutsch” Otava-kustantamosta valittiin tutkimukseeni. Ensimmäisessä teoreettisessa osassa käsitellään, millä osatekijöillä on vaikutusvaltaa oppikirjojen kehitykseen. Seuraavaksi selvitetään, mitkä osatekijät vaikuttavat oppikirjoja käytettäessä luokkahuoneessa ja myös työssä niiden kanssa. Tässä opiskelijat, opettajat, oppimisen tilanne, ajankohtaisuus ja opetussuunnitelma, erityisesti Suomen opetussuunnitelma, ovat tarkemmin käsiteltyjä. Toinen teoreettinen kappale käsittelee kriteerien luetteloja, niiden historiaa ja ongelmia. Kriteerien luetteloissa kuvataan osatekijöitä oppikirjojen arvioimiseen. Tässä luvussa oli määriteltävä, miten analyysi tässä työssä pitäisi tapahtua luetteloiden pohjalta ja mitä on otettava huomioon, jotta tarjotaan mahdollisimman objektiivista ja vertailukelpoista analyysia. Tämän työn analyysisessa kappaleessa muodostetaan kaksi oppikirjan analyysia Tukholman luettelon perusteella. Tukholman kriteerien luetteloa ei ole kehitetty oppikirjaa varten, joita on analysoitu tässä työssä. Se on kuitenkin suunniteltu samaan aikaan kuin oppikirjat ja tehty myös Pohjoismaissa. Sen lisäksi kahden oppikirjan vertailu, joilla on samanlaisia tavoitteita ja jotka ovat kohdistettu samaan yleisöön, mahdollistaa tulosten virheettömyyden. Siksi oppikirjat ”Genau” ja ”Panorama Deutsch” valittiin analyysiin. Seuraavaksi luotiin kyselylomake luettelon perusteella, jonka avulla selvitetään opiskelijan näkökulmaa. Kysely selostetaan yksityiskohtaisesti tässä työssä. Kahta oppikirjasarjaa vertaamalla positiiviset ja negatiiviset puolet voitiin vahvistaa. Lisäksi voitiin selvittää oppikirjojen eroja graafisen suunnittelun ja sisällön kannalta. Kyselyt ja haastattelut voivat tapahtua kriteerien luettelon ja analyysien vertailun perusteella, jotka voidaan suorittaa tulevaisuudessa opiskelijoiden ja opettajien kanssa, jolloin saadaan kattavaa kuvaa tästä aiheesta ja oppikirjoista. Kyselyissä ja haastatteluissa olisi huomattavaa, mitkä heidän mielipiteensä ovat nykyisistä oppikirjoista ja mitkä ovat ne osa-alueet, mitä he haluaisivat muuttaa, jotta he voisivat työskennellä paremmin kirjojen kanssa tulevaisuudessa. Siten tuloksista voisivat hyötyä sekä opettajat että kustantamoiden saksan kielen laitokset. Kun opiskelijoiden ja opettajien mielipide on määritetty, työtä voi jatkaa yhteistyössä kustantamoiden kanssa. Lisäksi työtä voidaan täydentää muilla Suomessa opetetuilla kielillä.

Um zu klären, ob Charakteristika der gesprochenen Sprache unterschiedlich in finnischen und in deutschen Live-Tickern vorkommen, wird in dieser Arbeit ein Vergleich finnischer und deutscher Live-Ticker im Hinblick auf die Merkmale der gesprochenen Sprache durchgeführt. Zu Beginn steht die Hypothese, dass der Live-Ticker Elemente gesprochener Sprache enthält. Ein quantitativer Vergleich der deutschen und der finnischen Live-Ticker wird im Hinblick auf die Elemente gesprochener Sprache ausgeführt. Das Untersuchungsmaterial besteht aus zwei finnischen und zwei deutschen Fußball-Live-Ticker. Die Unterschiede zwischen den deutschen und den finnischen Live-Tickern werden analysiert, die Elemente gesprochener Sprache im Live-Ticker werden untersucht und zum Schluss wird eine genaue Kategorisierung gemacht. Auch über die Zukunft des Live-Tickers als eine journalistische Form wird spekuliert. Die finnischen Moderatoren benutzen keine Gesprächs- oder Abtönungspartikeln in den Live-Tickern. Dagegen haben die deutschen Moderatoren in ihren Live-Ticker-Texten eine große Menge und eine bunte Auswahl an verschiedenen Abtönungspartikeln. Interjektionen kommen weder in den finnischen noch in den deutschen Live-Tickern vor. Die finnischen Moderatoren machen ganz wenige Adressierungen in ihren Texten verglichen mit ihren deutschen Kollegen. Die deutschen Moderatoren zeigen viele Adressierungen und machen ihre Live-Ticker interaktiver. In den deutschen Live-Tickern kamen mehr typographische Ersatzelemente als in den finnischen Tickern vor. Zusätzlich zur Menge, waren die Funktionen der typographischen Ersatzelemente auch vielseitiger in den deutschen Live-Tickern. Ungrammatische Formen oder Fehler sind nach meiner Hypothese typisch in den Live-Tickern, in beiden Sprachen. Die Fehlerdichte ist aber unterschiedlich zwischen den Tickern: Einer von den deutschen und einer von den finnischen Live-Tickern sind fast fehlerfrei. Andererseits enthalten der andere finnische Live-Ticker und der andere deutsche Live-Ticker viele Fehler. Eine Beziehung zwischen der hohen Anzahl von Fehlern und der hohen Anzahl von Kommentaren ist zu sehen. Die Fußballsprache enthält elliptische Satzstrukturen. Vor allem ist das der Fall bei den deutschen Live-Tickern. Umgangssprachliche Idiome sind in allen Live-Tickern vorgekommen. Ihr Inhalt ist locker, humoristisch und sie beschreiben die Spielgeschehen auf eine unterhaltende Weise. Der Stil der umgangssprachlichen Idiome ist ähnlich in beiden, den finnischen und den deutschen Live-Tickern. Die 3. Person kommt in allen vier Live-Tickern vor. In den deutschen Versionen kam auch die 1. Person vor. Das ist ein deutliches Merkmal von Mündlichkeit in den deutschen Live-Tickern. Die finnischen Passivformen könnten aber als ein Ersatz für 1. Person Plural funktionieren. Der Live-Ticker ist teilweise ein neues Untersuchungsgebiet. Die Definition des Live-Tickers, seine Eigenschaften und vor allem seine Kategorisierung als eine Textart werden in dieser Arbeit klarer. In Live-Tickern gibt es die Möglichkeit viele Dimensionen der Kommunikation zu verbinden. Der Live-Ticker hat viele Vorteile des Onlinejournalismus, womit er voraussichtlich auch in der Zukunft seine Rolle im Wettbewerb der Medien behaupten kann. Diese Arbeit hilft uns den Onlinejournalismus besser zu verstehen. / Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, esiintyykö puhekielisiä elementtejä eri tavoin saksalaisissa ja suomalaisissa, kirjoitetuissa minuutti minuutilta -selostuksissa. Oletan, että minuutti minuutilta -selostus sisältää puhekielisiä elementtejä. Vertailen saksalaisia ja suomalaisia minuutti minuutilta -selostuksia kvantitatiivisesti puhekielisten elementtien näkökulmasta. Tutkimusmateriaali koostuu kahdesta saksalaisesta ja kahdesta suomalaisesta minuutti minuutilta -jalkapalloselostuksesta. Analysoin selostusten eroja, tutkin niissä esiintyviä puhekielisiä elementtejä ja lopuksi teen tarkan luokittelun tuloksista. Spekuloin myös minuutti minuutilta -selostusten tulevaisuutta journalistisena muotona. Suomalaiset selostajat eivät käytä puhe- tai sävypartikkeleja minuutti minuutilta -selostuksissa. Saksalaiset selostajat taas käyttävät sävypartikkeleja paljon ja monipuolisesti. Interjektioita ei esiinny saksalaisissa eikä suomalaisissa minuutti minuutilta -selostuksissa. Suomalaiset selostajat käyttävät vähän vuoronohjausta teksteissään verrattuna saksalaisiin kollegoihinsa. Saksalaiset selostajat käyttävät paljon vuoronohjausta ja tekevät minuutti minuutilta -selostuksistaan interaktiivisia. Saksalaisissa minuutti minuutilta -selostuksissa esiintyy enemmän typografisia korvikkeita kuin suomalaisissa. Määrän lisäksi näiden elementtien funktiot ovat suomalaisia monipuolisempia saksalaisissa selostuksissa. Kieliopillisesti väärät muodot ja virheet ovat hypoteesini mukaan tyypillisiä minuutti minuutilta -selostuksille molemmissa kielissä. Virheiden tiheys on kuitenkin erilainen selostusten välillä: Toinen saksalaisista ja toinen suomalaisista selostuksista ovat lähes virheettömiä. Toisaalta toisessa saksalaisessa ja toisessa suomalaisessa selostuksessa esiintyy paljon virheitä. Havaitsin suhteen suuren virhemäärän ja suuren kommentintuoton välillä. Jalkapallokieli sisältää elliptisiä lauserakenteita. Näin on etenkin saksalaisten minuutti minuutilta -selostusten tapauksessa. Puhekielisiä idiomeja esiintyy kaikissa tutkimuksen selostuksissa. Niiden sisältö on rentoa, humoristista, ja ne kuvaavat pelitapahtumia viihdyttävällä tavalla. Puhekielisten idiomien tyyli on samanlainen suomalaisissa ja saksalaisissa minuutti minuutilta -selostuksissa. 3. persoona esiintyy kaikissa neljässä minuutti minuutilta -selostuksissa. Saksalaisissa selostuksissa esiintyy myös 1. persoona. Se on selkeä merkki saksalaisten minuutti minuutilta -selostusten puhekielisyydestä. Suomalaiset passiivimuodot saattavat toimia korvikkeena monikon 1. persoonalle. Minuutti minuutilta -selostus on osittain uusi tutkimusalue. Minuutti minuutilta -selostus ja sen ominaisuudet sekä ennen kaikkea sen kategorisointi tekstilajina selkeytyy tämän tutkimuksen ansiosta. Minuutti minuutilta -selostuksissa on mahdollista yhdistää useita viestinnän ulottuvuuksia. Minuutti minuutilta -selostuksella on paljon online-journalismin etuja, joiden avulla se pystyy kilpailemaan muiden medioiden kanssa myös tulevaisuudessa. Tämä tutkimus auttaa ymmärtämään online-journalismia paremmin.

Wegen der Kleinheit des Binnenmarkts ist Außenhandel für Finnland immer sehr wichtig gewesen. Einer der bemerkenswertesten Handelspartner Finnlands ist Deutschland, aber die kleinen und mittleren Unternehmen haben ihre Exportaktivitäten traditionell auf die Nachbarländer konzentriert. Obwohl Finnland eine Dienstleistungsgesellschaft ist, sind die Dienstleistungsausfuhren auf internationaler Ebene auch relativ gering gewesen. Finnische KMU und besonders Dienstleistungen könnten aber zur Entwicklung des finnischen Exports in der Zukunft beitragen. In dieser Pro Gradu-Arbeit werden daher die Möglichkeiten des finnischen Kleinunternehmens UKKO.fi auf dem deutschen Markt untersucht. UKKO.fi ist eine Online-Rechnungsdienstleistung, die zurzeit in ihrem Herkunftsland und in Schweden tätig ist, die aber auch nach anderen Ländern expandieren möchte. Der deutsche Online-Rechnungsdienstmarkt wird in dieser Arbeit also geforscht, um evaluieren zu können, ob die Ausdehnung nach Deutschland für das Unternehmen möglich wäre. Die vorliegende Arbeit setzt sich auch zum Ziel, einen Überblick über den finnischen Außenhandel und die deutsche Wirtschaft zu geben. Die vorliegende Arbeit ist eine qualitative Fallstudie, die die Prinzipien der Marktanalyse mit Hilfe der Sekundär- und Feldforschung verwertet. Das Werk konzentriert sich also auf eine Angelegenheit, die in diesem Fall die finnische Online-Rechnungsdienstleistung UKKO.fi ist. Die Marktanalyse besteht aus drei Teilen, die Konkurrenzanalyse, Kundenanalyse und Gesetze und Verfügungen heißen. Die Materialien für die Arbeit sind hauptsächlich durch Literatur und Internet gesammelt. Besonders die Konkurrenzanalyse gründet sich auf die Informationen, die auf den Webseiten von deutschen Online-Rechnungsanbietern gesammelt worden sind. Obwohl diese Arbeit keine Fragebogenuntersuchung ist, bildet das Gespräch mit dem Geschäftsleiter von UKKO.fi eine der wichtigsten Informationsquellen für die Arbeit. Die Marktanalyse hat gezeigt, dass der deutsche Online-Rechnungsdienstmarkt sehr vielfältig ist und viele unterschiedliche Akteure umfasst. Der Markteintritt scheint sehr leicht für neue Unternehmen zu sein, weil er kein großes Kapital, keine ausführliche Marktkenntnis und z.B. keine Lizenzen verlangt. Auf dem deutschen Online-Rechnungsdienstmarkt gibt es aber keine genau ähnliche Dienstleistung wie UKKO.fi, welches dem Unternehmen einen Konkurrenzvorteil verschaffen aber auch zu Problemen führen kann. Die in der Marktanalyse herausgefundenen Sachen helfen hoffentlich den Leitern von UKKO.fi bei der Entscheidung über ihre Expansion nach Deutschland. In der Arbeit werden auch weitere Maßnahmen vorgeschlagen, wenn das Unternehmen beschließt, ihre Tätigkeit nach Deutschland zu expandieren. / Sisämarkkinoiden rajallisuuden vuoksi viennillä on perinteisesti ollut suuri merkitys Suomen kansantaloudelle. Yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista on Saksa, joka pitää ykkössijaa sekä vientikohteena että tuontimaana. Suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten vienti on kuitenkin kohdistunut tähän mennessä pääasiassa naapurimaihin. Vaikka Suomi on palveluyhteiskunta, palveluvienti on myös ollut kansainvälisessä vertailussa varsin vähäistä. Suomalaisilla pk-yrityksillä sekä erityisesti palveluilla voisi kuitenkin olla merkittävä rooli viennin edistämisessä tulevaisuudessa. Tämän pro gradu -työn tarkoituksena onkin tutkia suomalaisen pienyritys UKKO.fi:n mahdollisuuksia Saksan laskutuspalvelumarkkinoilla. Tutkimuksen kohteena on suomalainen laskutuspalvelu UKKO.fi (SLP Group Oy), joka tarjoaa yksityishenkilöille mahdollisuuden laskuttaa asiakkaitaan ilman omaa yritystä. Palvelu hoitaa käyttäjiensä laskujen lähettämisen, palkanmaksun sekä kaikki lakisääteiset maksut ja vähennykset. Yritys toimii parhaillaan sekä kotimaassaan että Ruotsissa. Tässä laadullisessa tapaustutkimuksessa tarkastellaan markkina-analyysin keinoin UKKO.fi:n mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa Saksaan. Markkina-analyysi koostuu tässä tapauksessa kolmesta osa-alueesta, jotka ovat kilpailija-analyysi, asiakasanalyysi sekä lait ja säädökset. Lisäksi työ sisältää yleiskatsauksen Suomen vientiin sekä Saksan talouteen. Markkina-analyysin aineisto on kerätty pääasiassa Internetistä. Erityisesti kilpailija-analyysi pohjautuu tietoihin, jotka on koottu Saksan markkinoilla toimivien laskutuspalveluiden verkkosivuilta. Teoriaosion lähteinä on puolestaan käytetty sekä kirjallisuutta että verkkomateriaalia. Vaikka kyseessä ei ole haastattelututkimus, yksi merkittävimmistä lähteistä on keskustelu Ukko Kumpulaisen, UKKO.fi:n toimitusjohtajan, kanssa. Tutkimuksen asiasanoja ovat freelancerit, laskutuspalvelu, markkina-analyysi, pk-yritys sekä vienti. Tämän tutkimuksen avulla saatiin selville, että Saksan laskutuspalvelumarkkinat ovat erittäin laajat ja monimuotoiset. Markkinoilta löytyy useita erilaisia toimijoita, jotka tarjoavat palveluita valmiista laskupohjista aina pankkitileihin ja kirjanpitoon saakka. Uusien yritysten on myös verrattain helppoa tulla markkinoille, sillä toiminnan aloittaminen ei vaadi suurta pääomaa, laajaa markkinatuntemusta tai esimerkiksi lupia viranomaiselta. Saksan markkinoilla ei kuitenkaan toimi yhtäkään täysin UKKO.fi:n kaltaista yritystä, joka tarjoaisi sekä mahdollisuuden luoda ja lähettää laskuja että vastaanottaa palkan palvelun kautta. Näiden seikkojen nojalla UKKO.fi:lle löytyy tilaa Saksan markkinoilta ja palvelun erilaisuus voisi luoda yritykselle kilpailuedun. Toisaalta yritys kohtaisi markkinoilla useita erilaisia kilpailijoita, mikä voisi osoittautua haasteelliseksi sekä tärkeimpien kilpailijoiden että mahdollisten korvaavien tuotteiden tunnistamisessa. Lakien ja säädösten puitteissa Saksa on joka tapauksessa potentiaalinen kohdemaa UKKO.fi:lle, sillä EU:n sisällä toimivana yrityksenä se voi hyötyä useista eduista. Ulkomaisten yritysten toimintaan sekä palkanmaksuun ja palkasta tehtäviin vähennyksiin liittyviin seikkoihin tulisi kuitenkin perehtyä vielä tarkemmin esimerkiksi asiantuntevan lakimiehen tai veroneuvojan avulla.

Fusionen und Übernahmen sind den Lesern von Wirtschaftsnachrichten bekannt. Das Interesse basiert darauf, dass sie im Idealfall großartige Möglichkeiten für ein Unternehmen bieten können. Gleichzeitig ist auch das Risiko hoch. Es wurde geschätzt, dass sogar eine gute Hälfte von Fusionen und Übernahmen wenigstens teilweise scheitert. Das Risiko wird aber trotzdem eingegangen und durch Globalisierung haben sich internationale Fusionen und Übernahmen in den vergangenen Jahrzehnten wesentlich vermehrt. Umstrukturierungen sind oft komplizierte Prozesse, die das Unternehmen von der Identität an schütteln. In Verbindung mit dem Prozess geht üblicherweise viel Unsicherheit einher. Dann wird die Bedeutung der Wandelkommunikation zentral: Wie wird über einen Wandel kommuniziert? In dieser Pro-Gradu -Arbeit wird die Fusion der deutschen Meyer Werft und der finnischen STX Finland aus dem Jahr 2014 betrachtet. Im Herbst 2014 erwarb die deutsche Meyer Werft einen Anteil von 70 Prozent STX Finlands. Die restlichen 30 Prozent hat der finnische Staat inne, der eine bedeutende Rolle während des Prozesses gespielt hat. STX Finland, die unter finanziellen Problemen gelitten hat, wurde Meyer Turku, die im Laufe der letzten Jahre wieder erholt hat. Das Ziel der Arbeit ist, mithilfe einer qualitativen Fallstudie die externe Wandelkommunikation der beiden Organisationen während des Fusionierungsprozesses zu analysieren und dabei auch mögliche Unterschiede zwischen der finnischen und deutschen externen Wandelkommunikation zu finden. Die Arbeit teilt sich in drei Teile so, dass die Ereignisse in einer chronologischen Reihenfolge analysiert werden. Im ersten Teil wird auf die akute Phase der Wandelkommunikation konzentriert, also die Fusionierungsmitteilung. Hier werden die Pressemitteilungen der Meyer Werft und des finnischen Staats nach der diskurslinguistischen Mehr-Ebenen-Analyse (DIMEAN) betrachtet. Im nächsten Teil werden die deutschen und finnischen Pressereaktionen abgehandelt. Im letzten Teil werden die Wirkungen der Fusionierungsmitteilung betrachtet. Gleichzeitig wird zusammengefasst, wie der neue Meyer-Konzern und die Presse in Finnland und in Deutschland die Fusion und deren Folgen hervorheben. Als Material wurden hier sowohl Veröffentlichungen des Meyer-Konzerns als auch wieder Internetartikel von deutschen und finnischen Medien behandelt. Die Untersuchungsergebnisse zeigen, wie selten die Neutralität eines Textes in der Wirklichkeit ist. Eine Pressemitteilung sollte als Textsorte eine informative Funktion haben, und weil beide in dieser Arbeit analysierten Pressemitteilungen über das gleiche Ereignis berichten, sollten sie miteinander übereinstimmen. Allerdings zeigt genauere Analyse der impliziten Textfunktionen die Einstellung der Fusionierungsparteien. In der finnischen Pressemitteilung lässt sich Erleichterung erkennen, weil man glaubte, dass der neue Eigentümer einen positiven Einfluss auf die finnische Marineindustrie haben könnte, die in den letzten Jahren große Rückschläge erlebt hatte. Auf der anderen Seite verhält sich die Meyer Werft zurückhaltend, weil ihr Image als lokales Familienunternehmen durch diesen internationalen Unternehmenskauf etwas gelitten hat. Deswegen will sie in der Pressemitteilung ihr Engagement an den einheimischen Standorten betonen. Die Presse hat den Retter-Geretteter -Diskurs noch verstärkt. Die Fusion hat viel Interesse unter den finnischen Medien erweckt, wobei die Stimmung vorwiegend sogar sehr positiv war. Die deutsche Presse hat das Thema nicht mit gleicher Intensität aufgegriffen, und wenn überhaupt, dann wurden die Auswirkungen der Fusion auf die Deutschen hervorgehoben. Dazu hat sich die deutsche Presse gegenüber dem Meyer-Konzern und dessen Tätigkeit viel kritischer verhalten. Diese Arbeit versucht noch zu akzentuieren, was für eine wichtige Rolle Unternehmenskommunikation in einer Organisation spielt. Es handelt sich nicht nur um Informationsvermittlung, sondern damit werden die für die Geschäftstätigkeit notwendigen Beziehungen zu den Stakeholdern geschaffen und unterhalten. Der Eindruck, den das Unternehmen gibt, beeinflusst den Gewinn auch durch Imagegestaltung. / Fuusiot ja yritysostot ovat tulleet tutuksi talousuutisten lukijoille. Mielenkiinto perustuu siihen, että parhaassa mahdollisessa tapauksessa yrityskaupat nostavat yrityksen liiketoiminnan uudelle tasolle. Samanaikaisesti epäonnistumisen riski on tutkitusti suuri. Onkin arvioitu, että jopa yli puolet fuusioista ja yritysostoista epäonnistuvat ainakin osittain. Riskejä halutaan silti edelleen ottaa ja globalisaation myötä kansainvälisten fuusioiden ja yritysostojen määrä on kasvanut. Uudet yritysjärjestelyt ovat usein monimutkaisia prosesseja, jotka ravistelevat yritystä sen identiteetistä lähtien. Prosessiin liittyy tavallisesti paljon epätietoisuutta. Tällöin muutosviestinnän merkitys korostuu: millä tavalla muutoksesta kerrotaan? Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan saksalaisen Meyer Werftin ja turkulaisen STX Finlandin yritysfuusiota vuodelta 2014. Tutkielman on tarkoitus laadullisen tapaustutkimuksen keinoin analysoida molempien osapuolien ulkoista muutosviestintää yritysostoprosessin aikana sekä löytää mahdollisia eroavaisuuksia niistä. Saksalaistelakka Meyer Werft hankki syksyllä 2014 Turun telakasta (STX Finlandista) 70 prosentin omistusosuuden. Loput 30 prosenttia jäivät Suomen valtiolle, joka oli merkittävä toimija telakkakaupoissa koko prosessin ajan. Taloudellisista vaikeuksista kärsivästä STX Finlandista tuli Meyer Turku, joka on viime vuosien aikana noussut taas jaloilleen. Tutkielma jakautuu kolmeen pääosaan siten, että tapahtumat käydään läpi kronologisessa järjestyksessä. Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan muutosviestinnälle akuuttia vaihetta, eli fuusion julkistamishetkeä. Osiossa tarkastellaan Meyer Werftin ja Suomen valtion laatimia lehdistötiedotteita monitasoisen diskurssi-lingvistisen DIMEAN-mallin mukaisesti. Toisessa osiossa käsitellään suomalaisen ja saksalaisen median reaktioita fuusioilmoitukseen. Materiaalina käytettiin suomalaisten ja saksalaisten lehtien ja uutistoimistojen julkaisemia internetartikkeleita. Viimeisessä osiossa edetään ajassa eteenpäin ja tarkastellaan fuusioilmoituksen jälkiseurauksia tehden yhteenvetoa siitä, kuinka uudelleenmuodostettu Meyer -konserni sekä toisaalta lehdistö Suomessa ja Saksassa nostavat fuusion ja sen seuraukset esille. Osion materiaalina on käytetty sekä Meyer Werftin että tytäryhtiö Meyer Turun julkaisuja sekä jälleen erinäisten suomalaisten ja saksalaisten lehtien internetartikkeleita. Tutkimustuloksista nousee esille se, kuinka harvinaista tekstin puolueettomuus todellisuudessa on. Lehdistötiedotteella kuuluisi tekstilajina olla informoiva tarkoitus ja koska molemmat analysoitavat tiedotteet kertoivat samasta tapahtumasta, niiden voisi olettaa olevan yhteneväiset. Kuitenkin tekstien implisiittisten funktioiden lähempi tarkastelu toi esille osapuolien asennoitumisen fuusioon. Suomen valtion tiedotteesta oli havaittavissa helpotusta, sillä uuden omistajan uskottiin osaltaan myötävaikuttavan Suomen telakkateollisuuden nousuun, joka oli viime vuosina kokenut suuria takaiskuja. Meyer Werft puolestaan asennoitui varauksellisemmin, sillä sen imago paikallisena perheyrityksenä koki kansainvälisen yrityskaupan myötä kolauksen ja siksi he tiedotteessaan nostavat esille panostuksensa myös sen muihin toimipaikkoihin kotimaassaan. Lehdistö puolestaan alleviivasi pelastettu-pelastaja -diskurssia. Fuusio herätti Suomen mediassa suurta kiinnostusta sävyn ollessa pääasiassa jopa erittäin positiivista. Saksalainen media ei tarttunut uutiseen samalla intensiteetillä, ja kun tarttui, niin esille nostettiin fuusion vaikutukset saksalaisiin. Lisäksi saksalainen media suhtautui Meyer-konserniin ja sen yleiseen toimintaan huomattavasti kriittisemmin. Tutkielma pyrkii nostamaan esille, kuinka tärkeä tekijä yritysviestintä on organisaatiossa. Siinä ei ole kyse pelkästään tiedonsiirrosta, vaan sen avulla luodaan ja ylläpidetään liiketoiminnalle välttämättömiä suhteita sidosryhmiin. Yrityksen ulospäin antama kuva heijastuu liiketoiminnan tulokseen myös imagorakennuksen kautta.