Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla röntgenhoitajien tutkimustiedon käyttöä työssään röntgenhoitajien arvioimana. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta tutkimustiedon käyttötottumuksista sekä tutkimustiedon käyttöön vaikuttavista tekijöistä, joiden avulla voitaisiin pyrkiä edistämään näyttöön perustuvaa radiografiaa osaksi työkulttuuria. Tutkimus oli lähtökohdiltaan kvantitatiivinen poikkileikkaustutkimus, joka toteutettiin survey-tutkimuksena. Tutkimukseen otettiin mukaan 11 keskussairaalassa työskentelevät röntgenhoitajat eri puolelta Suomea. Tutkimus toteutettiin verkkokyselyllä, joka välitettiin röntgenhoitajille osastonhoitajan tai muun määritellyn yhteyshenkilön kautta. Aineisto analysoitiin kyselyn strukturoidun osion osalta SPSS-ohjelman avulla. Kyselyssä oleva avoin kysymys analysoitiin sisällön erittelyllä. Kysely lähetettiin yhteensä 435 röntgenhoitajalle. Vastausprosentiksi saatiin 50,6 % (N=220). Kyselyyn vastanneista 96,8 % tunnusti tutkimustiedon merkityksen oman työn kannalta. Yli 70 % kyselyyn vastanneista ilmoitti kyseenalaistavansa ja muuttavansa käytäntöjä tutkimustiedon perusteella. Keskustelu tutkimustiedosta kollegoiden tai esimiehen kanssa oli vähäisempää. Kyselyyn vastanneista 66,4 % ilmoitti osaavansa hyödyntää tutkimustietoa työssään. Vain 34,1 % kyselyyn vastanneista tunsi hyvin oman alansa tutkimustiedon. Yli puolet vastanneista ei kokenut tutkimustiedon käyttötaitojaan riittäviksi. Yli 60 % ilmoitti, että ei kokenut saavansa riittävästi tukea tutkimustiedon käyttöön. Vain 32,7 % vastanneista käytti vapaa-aikaansa tutkimustiedon hakemiseen ja lukemiseen. Merkittävimmät tutkimustiedon käyttöä edistävät tekijät röntgenhoitajien arvioimana olivat henkilökohtainen motivaatio, käyttövalmiudet sekä työyhteisön avoin ilmapiiri. Merkittävinä estävinä tekijöinä nähtiin ajan puute, tutkimustiedon saatavuus, työn kuormittavuus ja hierarkia. Yliopistotutkinnon suorittamisella katsottiin olevan parhaimmat edellytykset tutkimustiedon käytölle. Samoin tutkimustiedon lukemisella omalla vapaa-ajalla katsottiin olevan positiivinen yhteys. Röntgenhoitajien asenteet tutkimustietoa kohtaan näyttäytyvät positiivisessa valossa. Tutkimuksen käyttövalmiudet koetaan puutteellisiksi, joka voi osaltaan hidastaa näyttöön perustuvan radiografian toteutumista. Röntgenhoitajat eivät koe saavansa riittävästi tukea tutkimustiedon käyttöön. Henkilökohtaiset ominaisuudet nousivat röntgenhoitajien arvioimana erityisen merkityksellisiksi vaikuttaviksi tekijöiksi tutkimustiedon käytössä. Tieteellinen tutkimus ja käytäntö nähdään toisistaan irrallisina asioina, joka on este näyttöön perustuvan radiografian toteutumiselle. / Purpose of this study was to describe utilization of research information in radioraphers’ work assessed by themselves. The aim was to raise awareness of the research information usage and factors which influencing to utilization of research which could work to promote evidence-based radiography into the work culture. This study was a quantitative cross-sectional study. Radiographers which were working in the central hospital in differents parts of the Finnish were included in the study. The study was conducted through an electronic questionnaire, which was forwarded to radiographers by supervisor or other specified contact person. The data were analyzed with regard to the partition of a structured questionnaire with SPSS software. The survey of the open-ended question was analyzed by content analysis. The survey was sent to a total 435 radiographers. The response rate was 50.6% (N=220). Of the respondents, 96.8% recognized the scientific research importance of their work. More than 70% of survey respondents indicated that questioning and a change of practices based on research findings. Discussion of research knowledge with colleagues or with supervisor was lower. Of the respondents, 66.4% reported that they knew how to utilize research in their work. Only 34.1% respondents knew well their own field of research. More than half of the respondents did not feel that the use of research skills sufficient. More than 60% said that they did not feel get enough support for utilization of research. Only 32.7% of the respondents used their spare time to the application and reading of research. The most significant contributor to utilization of research was personal motivation, use of research skills and the atmosphere at the workplace. A major inhibiting factor was seen as lack of time, the availability of research information, the hard workload and hierarchy. Successful completion of a university degree was considered to be the best conditions for utilization of research. Similarly, research by reading in own spare time was considered to be a positive relationship. Attitudes towards research on radiographers’ appear in a positive light. The conditions of research skills are perceived as inadequate, which can contribute to prevent the implementation of evidence-based radiography. Radiographers do not feel adequately supported for utilization of research. Personal qualities increased particularly relevant to the factors affecting utilization of research. Scientific research and practice seen in isolation from each other matters, which is an obstacle to the realization of evidence-based radiography.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista ammatillista vastuuta sisältyy röntgenhoitajan työssään toteuttamaan säteilyn käyttöön ja säteilysuojeluun. Tarkoituksena oli tuottaa laajempaa tietoa röntgenhoitajan työn sisällöstä säteilynkäytön vastuunäkökulmasta, sillä aiheesta ei löydy kovin paljon tutkittua tietoa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin CINAHL- ja SCIENCEDIRECT-tietokannoista. Lisäksi tehtiin manuaalista tiedonhakua alan verkkojulkaisuista. Tutkimukseen valittiin yhdeksäntoista (N=19) tieteellistä tutkimusta tai artikkelia. Aineiston pohjalta muodostettiin neljä teemaa, joiden kautta röntgenhoitajan toteuttamaa ammatillista vastuuta säteilyn käytössä ja säteilysuojelussa tarkasteltiin. Teemat olivat: 1) röntgenhoitajan työtä ohjaavat lait, asetukset ja eettiset periaatteet ammatillisen vastuun toteuttamisessa säteilynkäytössä ja säteilysuojelussa, 2) röntgenhoitajan osaaminen, tiedot ja taidot ammatillisen vastuun toteuttamisessa säteilynkäytössä ja säteilysuojelussa, 3) röntgenhoitajan työympäristö ja sosiaaliset suhteet ammatillisen vastuun toteuttamisessa säteilynkäytössä ja säteilysuojelussa, 4) röntgenhoitajan ammatti-identiteetti ammatillisen vastuun toteuttamisessa säteilynkäytössä ja säteilysuojelussa. Tulosten mukaan röntgenhoitajan ammatillinen vastuu säteilyn käytössä ja säteilysuojelussa on laaja ja moniulotteinen kokonaisuus. Siihen kuuluu olennaisena osana huolehtiminen siitä, että säteilysuojelun oikeutus-, optimointi- ja yksilönsuojaperiaatteet toteutuvat kuvantamistutkimuksissa. Ammatillinen vastuu on laajentunut röntgenhoitajan ammatissa niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin tarkasteltuna. Röntgenhoitajalta odotetaan kykyä toimia oman alansa asiantuntijana jatkuvasti uudistuvien tekniikoiden sekä tutkimus- ja hoitomenetelmien keskellä. Röntgenhoitajan ammatillisen vastuun toteuttamisessa on havaittavissa runsaasti epäkohtia. Ne liittyvät heikkoon ammatti-identiteettiin, omaksuttuihin huonoihin toimintatapoihin, rutinoitumiseen, stressiin, sekä omien vaikutusmahdollisuuksien kokemiseen vähäisiksi. Tutkimuksella saatua tietoa voidaan hyödyntää jatkossa tutkittaessa röntgenhoitajien ammatillista vastuuta. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää myös työyhteisön toimintaa sekä ammatillista koulutusta kehitettäessä. / The purpose of this study was to describe radiographer’s professional responsibility in the use of radiation and radiation protection. The aim was to produce wider information about the content of the radiographer’s work and especially about the responsibilities that are related to the use of radiation. The data for this descriptive literature review was gathered from CINAHL and SCIENCEDIRECT databases and by using manual retrieval from the professional electronic publications. 19 researches were chosen for the review. Four themes based on the data analysis were formed and they describe radiographer’s professional responsibility in the use of radiation and radiation protection. Themes are 1) Legislations, regulations and ethical principles that dictate the responsibilities of radiographer’s work, when using radiation and in radiation protection, 2) The knowledge and skills of a radiographer and the effect that they have on radiographer’s professional responsibilities, when working with radiation and in radiation protection, 3) Working environment and social relations and how they dictate the responsibilities of a radiographer’s work when using radiation and in radiation protection, 4) The professional identity of a radiographer and how that dictates the work responsi8bilities when using radiation and in radiation protection. The results showed that radiographer’s professional responsibility in the use of radiation and radiation protection is wide and multidimensional. The principles of justification, optimization and individual dose limitation play a key role in radiographer’s work. It is his or hers responsibility to ensure that these principles are actualized in radiographic examinations. From both international and domestic perspective, there has been an increase in the professional responsibilities of a radiographer. They are expected to be the experts of their own field and to keep up with constantly developing new techniques and examinations and treatment procedures. Several problems regarding the realization of a radiographer’s professional responsibilities were found during the study. They had to do with poor professional identity, bad practices that were adopted, routinization, stress and feelings that they had insufficient means to influence their own work. Information gathered from this study can be utilized in the future, when researching the professional responsibilities of a radiographer and also in both working communities and educational development.

Työn tarkoituksena oli tutustua automaattiseen puheentunnistukseen ja toteuttaa Matlab-ohjelmalla toimiva muutaman käskyn tunnistava puhujariippumaton puheentunnistusjärjestelmä, joka voidaan liittää simulaationukkeen kontrolloimaan sen hengitystä. Työssä tutustuttiin yleisiin ja järjestelmän toteutuksen kannalta merkittävimpiin puheentunnistuksen menetelmiin, joiden avulla puheentunnistusjärjestelmä rakennettiin. Toteutuksessa puhetta sisältävä signaali erotettiin hiljaisuudesta käyttäen Rabinerin ja Schaferin kuvaamaa algoritmia ja tunnistettavana yksikkönä käytettiin käskyt sisältävää fraasia. Piirreirrotus tehtiin Mel-Frequency Cepstrum Coefficients (MFCC) -menetelmällä ja akustiset mallit pohjautuivat Gaussin Mixture malliin (GMM) ja Markovin piilomalliin (HMM). Tunnistuksessa käytettiin useampaa mallia rinnakkain vähentämään satunnaisen puheen tunnistamista virheellisesti joksikin opetetuista käskyistä. Akustisten mallien harjoitteluun ja järjestelmän testaukseen tarvittava puheaineisto hankittiin pääasiassa Oulun yliopistollisen sairaalan Sädehoidon yksikön hoitajilta, jotka puheohjausjärjestelmää tulevat käyttämään. Testausten perusteella järjestelmä tunnisti alle 1 % virheellä oikeat puhekäskyt. Ongelmia tuli satunnaisen puheen virheellisellä tunnistuksella joksikin opetetuista puhekäskyistä, mitä ei onnistuttu kokonaan poistamaan. Järjestelmästä tuli kuitenkin toimiva käyttökohteeseensa, sillä käskyt annetaan painamalla näppäimistöstä enteriä pohjassa vastaavasti kuin potilaalle puhutaan mikrofonin kautta pitämällä tangenttia pohjassa ja nukelle annetaan pääsääntöisesti vain oikeita käskyjä. / The aim of this thesis was to study automatic speech recognition (ASR) and produce Matlab-based speaker-independent ASR system that recognizes few speech commands and can be joined to control breathing of a simulation manikin. During this thesis commonly used ASR methods was studied and represented. In the produced ASR system, algorithm of Rabiner’s and Schafer’s was used to pick the speech signal from silence. Whole phrase containing the speech command was used as the recognition unit. Feature extraction was made by using Mel-Frequency Cepstrum Coefficients (MFCC) and acoustic models was based on Gaussian Mixture Model (GMM) and Hidden Markov Model (HMM). During recognition state combine of the models was used in tandem to reduce the misrecognition of random speech as the speech commands. Set of speech signals for training the acoustic models and testing performance of the ASR system was acquired mainly in the Oulu University Hospital from nurses who will use the ASR system. The error ratio of the ASR system was less than 1 percent with the correct speech commands according to the tests. The main problem with the system was misrecognition of random speech as the speech commands. However, the ASR system is suitable for use because mainly only correct speech commands is spoken and the speech commands is spoken pressing and holding down the enter key.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla potilaiden antaman palautteen vaikuttavuutta sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamiseen. Tutkimuskysymyksenä oli miten potilaiden antama palaute vaikuttaa sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamiseen? Tutkimus tehtiin kirjallisuuskatsauksena. Seitsemän tietokantahakujen kautta löydettyä alkuperäisartikkelia analysoitiin sisällön analyysillä. Mukaan otetuissa alkuperäisartikkeleissa tutkittiin sairaanhoitajaopiskelijoiden, sairaanhoitajien, opettajien sekä potilaiden kokemuksia ja näkemyksiä haastattelemalla. Tulokset jaettiin neljään pääluokkaan; opiskelijoiden itseluottamukseen vaikuttaminen, hoitotyön taitojen kehittyminen, hoitosuhteen paraneminen ja eettiseen toimintaan vaikuttaminen. Tutkimuksessa selvisi, että potilaiden antaman palautteen myötä opiskelijoiden itseluottamus omaan hoitotyön osaamiseen kasvoi. Sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitotyön käytännön osaaminen kehittyi. Potilaan ja opiskelijan välisen hoitosuhteen luomiseen tarvittava osaaminen parani. Opiskelijoiden toiminnan pelättiin muuttuvan tehtäväkeskeisemmäksi, kun he tiesivät saavansa potilaalta palautetta. Opiskelijoiden ja potilaiden haavoittuvuudesta oltiin huolissaan. Osa koki saavansa aidointa palautetta potilailta ja osa epäili potilaiden antaman palautteen totuudenmukaisuutta. Potilaiden antamalla palautteella oli positiivisia vaikutuksia sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamiseen. Tarvitaan kuitenkin palautetta myös terveydenhuollon ammattihenkilöltä, joka osaa arvioida hoitotyön kliinistä osaamista ja on tietoinen opiskelijan tavoitteista ja osaamisvaatimuksista harjoittelujaksolle. Osa potilaista kokee hankalaksi antaa negatiivista palautetta, jolloin opiskelijat eivät välttämättä saa täysin totuudenmukaista palautetta. Jatkossa voisi tutkia Suomessa potilaiden palautteen vaikutusta sekä kehittää palautteenantojärjestelmän, jonka avulla systemaattisesti voitaisiin hyödyntää potilaiden näkemystä heidän saamastaan hoidosta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella minkälainen vaikutus hoitotyön johtamisella sekä työyhteisön sisäisellä yhteistyöllä on hoitotyön tulokseen ja hoidon laatuun. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kirjallisuuskatsauksen keinoin siitä, minkälaisiin asioihin hoitotyön johtamisessa sekä yhteistyössä tulisi kiinnittää huomiota, jotta voitaisiin tuottaa mahdollisimman laadukasta ja tuloksellista hoitotyötä. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku suoritettiin neljään eri tietokantaan helmi-maaliskuussa 2018. Lisäksi suoritettiin manuaalinen haku. Hakutulosten rajauksessa käytettiin ennalta määrättyjä sisäänotto- ja poissulkukriteereitä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan laadukkaalla, vahvalla ja luottamuksellista ilmapiiriä luovalla hoitotyön johtamisella voidaan vaikuttaa positiivisesti hoitotyön laatuun ja tulokseen. Lisäksi moniammatillista yhteistyötä tukemalla voidaan vaikuttaa positiivisesti hoitotyön laatuun ja tulokseen. Nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä tulisi huomioida laadukkaan hoitotyön ja yhteistyön tukemisen positiivinen vaikutus hoitotyön laatuun ja tulokseen. Moniammatillisen yhteistyön ja johtamista tukeviin koulutuksiin tulisi kiinnittää huomiota. Kotimaista tutkimustietoa aiheesta on vähän. Tarvitaan lisää tietoa suomalaisen hoitotyön johtamisen sekä yhteistyön vaikutuksista hoitotyön laatuun ja tulokseen.

Tutkielman tarkoitus on kuvata millaisia nuorten elintapaprofiileja on tunnistettu ja miten eri elintavat ryhmittyvät profiileihin. Tavoitteena on tuottaa ajantasaista tietoa nuorten elintavoista ja siitä miten elintavat ryhmittyvät nuorilla erilaisiksi elintapaprofiileiksi. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1) Millaisia nuorten elintapaprofiileja on tunnistettu? 2) Miten elintavat ryhmittyvät eri profiileihin? Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena keväällä 2018. Tiedonhaku on tehty etukäteen määritellyillä hakusanoilla CINAHL, Scopus, Medic ja Medline -tietokannoista. Tutkielmassa on tarkasteltu kuutta kansainvälistä vertaisarvioitua alkuperäisartikkelia. Tutkimuksissa on tunnistettu lukuisia nuorten elintapaprofiileja. Suurinta osaa tunnistetuista elintapaprofiileista ei voida määrittää terveelliseksi tai epäterveelliseksi. Terveelliseksi tai epäterveelliseksi luokiteltavia elintapaprofiileja on löydetty vain muutamia. Tunnistettujen elintapaprofiilien perusteella näyttäisi siltä, että osalla elintavoista on taipumusta esiintyä yhdessä ja ryhmittyä saman elintapaprofiilin alle. Nuorten elintapaprofiilien tunnistaminen auttaa terveyden edistämisen menetelmien suunnittelemisessa ja kehittämisessä. Elintapaprofiilien tunnistaminen auttaa tunnistamaan millaisia elintapoihin liittyviä riskejä nuorilla on ja millaisiin kohderyhmiin terveyden edistämisen menetelmiä tulisi kohdentaa.

The aim of the bachelor study was to find out what kind of experiences continuing professional development (CPD) has received in medical laboratories and how it has been implemented through a literature review. The purpose of the study was to find and compile the literature review as up-to-date research data on the importance of continuing education in medical laboratories. The literature review has been carried out by adapting a systematic literature review. The literature review material was obtained utilizing nursing reference databases from CINAHL, PubMed, Ovid Medline, Scopus, Medic and a few international journals. Research material (n = 8) was selected for the material, whose main subject was continuing professional development and medical laboratory. CPD is used to improve knowledge and skills with various categories and tools but there is similarities and differences in CPD implementation. CPD must be continuous throughout the professional career and it should be based on time- cycles of reasonable duration. Medical laboratory professionals with dozens of years of experience feels that they need less CPD activities than recently qualified laboratory professionals. The laboratory professional keeps important to increase their learning and development of their skills with continual encouragement. Research has shown that CPD has been recognized as an important part of professional development and the use of various tools, such as internet-based, makes it effective. The use of a systematic CPD program should be constantly evaluated to identify the most effective ways of developing professional skills. CPD should be time bounded but there is variation in duration and volume. The use of time and experience years will affect the successful implementation of the CPD.

Tutkielman tarkoituksena oli koota tietoa siitä, millaisia oppimiskokemuksia terveysalan opiskelijoilla on ohjatussa harjoittelussa, ja miten ne vaikuttavat oppimiseen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa oppimista tukevista oppimiskokemuksista harjoittelussa ohjaajien ja opettajien ohjaamisen tueksi. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena keväällä 2018. Tutkielman aineisto haettiin Medic, Cinahl ja Scopus tietokantojen kautta. Katsaukseen valittiin kahdeksan tutkimusartikkelia vuosilta 2013–2018. Katsaukseen valitut artikkelit analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkielman tuloksissa nousi esiin kuusi yläkategoriaa oppimiskokemuksista. Tutkielman perusteella ohjatussa harjoittelussa oppimiseen vaikuttavat ohjaaja ja muu henkilökunta, jatkuvuus ja pysyvyys, kommunikaatio ohjaajan, henkilökunnan, potilaiden ja toisten opiskelijoiden kesken, vaikeudet, virheet ja haasteet, tarkkailu, seuraaminen ja kyseleminen sekä itsenäisesti tekeminen ja vastuun saaminen. Nämä oppimiskokemukset vaikuttivat sekä myönteisesti että kielteisesti opiskelijoiden oppimiseen. Reflektio koettiin pelkästään myönteisenä oppimiskokemuksena ja sen toivottiin olevan säännöllistä ja usein toistuvaa. Ohjaajan rooli nousi tärkeäksi tekijäksi myönteisten oppimiskokemusten saamiseksi. Ohjaajan tulee olla innostunut ja motivoitunut tehtäväänsä, olla tietoinen opiskelijoiden tiedoista ja taidoista, kommunikoida avoimesti ja rehellisesti opiskelijoiden kanssa ja olla opiskelijoiden tukena vaikeissa ja haastavissa tilanteissa.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata kirjallisuuskatsauksen avulla, millaisia osaamistarpeita sairaanhoitajaopiskelijoilla on kuolevan potilaan hoitotyöstä ja miten he kokevat kuoleman kohtaamisen. Tavoitteena oli tuottaa tietoa sairaanhoitajakoulutusta järjestäville tahoille sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemista tarpeista kehittää kuolevan potilaan hoitotyön opettamista. Tämä kirjallisuuskatsaus tehtiin systemaattista kirjallisuuskatsausta mukaillen ja aineisto haettiin Cinahl, Scopus, Ovid Medline ja Medic tietokannoista. Tutkimusten julkaisu piti ajoittua 2008–2018 vuosille ja niiden tuli olla vertaisarvioituja. Tutkimusten tuli kuvata sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia ja osaamistarpeita kuolevan potilaan hoidosta. Lisäksi sisäänottokriteereinä oli suomen tai englannin kieli, kokotekstin saatavuus ja sen tuli täyttää tieteellisen julkaisun kriteerit. Haku tuotti yhteensä 327 hakutulosta, joista sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella jäljelle jäi kuusi alkuperäisartikkelia. Nämä artikkelit olivat kaikki kansainvälisiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntäen. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat sairaanhoitajaopiskelijoiden asenteiden olevan pääosin positiivisia kuolevan potilaan hoitamista kohtaan. Kuitenkin he kuvailivat tunteiden olevan pelonsekaisia ja hermostuneita saattohoitotilanteissa. Kuolevan potilaan kohtaaminen jännittää sairaanhoitajaopiskelijoita ja tämä katsaus tunnisti monia tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelijoiden asenteisiin. Opiskelijat kaipaavat enemmän opetusta kuolevan potilaan hoitamiseen ja yhtenä hyväksi koettuna keinona pidetään simulaatio-opetusta.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää hoitotyön työssä jaksamisen edistäviä ja heikentäviä tekijöitä. Tavoitteena oli huomioida kokonaisvaltaisuus työhyvinvoinnissa ja selvittää mitkä keinot auttavat ylläpitämään työssä jaksamista. Hoitotyö on fyysisesti, psyykkisesti ja henkisesti hyvin haastava ala sekä työympäristö. Onkin tärkeää pyrkiä löytämään uusia keinoja, joilla voidaan tukea työssä jaksamista. Yhteiskunnan tulee etsiä tehokkaita keinoja millä tukea, ylläpitää ja kehittää hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia. Aikaisemmat tutkimustulokset tukevat tämän kirjallisuuskatsauksen tuloksia työn positiivisten vaikutusten hyödyntämisestä työssä jaksamisen tukemisessa ja kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta mukaillen keväällä 2018. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin mukaan. Tiedonhaku tehtiin CINAHL-, Scopus- ja Medic- tietokannoista. Lopulliseen aineistoon valikoitui neljä (n= 4) alkuperäistä kansallista ja kansainvälistä artikkelia vuosilta 2010–2018. Tutkimuksen tulokset on esitetty työssä jaksamisen vahvistamisen näkökulmasta. Tutkimustuloksista nousi neljä tekijää: positiiviset vaikutukset, terveyskäyttäytyminen, terveyspääoma ja voimaantuminen, joiden avulla pystytään tukemaan hoitotyöntekijöitä ja heidän työssä jaksamistaan. Tutkimustuloksista nousi kolmetasoa: yksilö-, organisaatio- ja yhteiskuntataso, jotka vaikuttavat hoitotyössä työssä jaksamisen elementteihin.