abstract: College students experience a considerable amount of stress. Unmanaged stress is associated with poor academic performance, health risk behaviors (i.e., inadequate sleep and physical activity, alcohol consumption, poor dietary behaviors), and poor mental health. Coping with stress has become a priority among universities. The most tested stress-related programs to date have been mindfulness-based and face-to-face. These programs demonstrated significant improvements in stress, mindfulness, and self-compassion among college students. However, they may be burdensome to students as studies report low attendance and low compliance due to class conflicts or not enough time. Few interventions have used more advanced technologies (i.e., mobile apps) as a mode of delivery. The purpose of this study is to report adherence to a consumer-based mindfulness meditation mobile application (i.e., Calm) and test its effects on stress, mindfulness, and self-compassion in college students. We will also explore what the relationship is between mindfulness and health behaviors. College students were recruited using fliers on college campus and social media. Eligible participants were randomized to one of two groups: (1) Intervention - meditate using Calm, 10 min/day for eight weeks and (2) Control – no participation in mindfulness practices (received the Calm application after 12-weeks). Stress, mindfulness, and self-compassion and health behaviors (i.e., sleep disturbance, alcohol consumption, physical activity, fruit and vegetable consumption) were measured using self-report. Outcomes were measured at baseline and week eight. Of the 109 students that enrolled in the study, 41 intervention and 47 control participants were included in analysis. Weekly meditation participation averaged 38 minutes with 54% of participants completing at least half (i.e., 30 minutes) of meditations. Significant changes between groups were found in stress, mindfulness, and self-compassion (all P<0.001) in favor of the intervention group. A significant negative association (p<.001) was found between total mindfulness and sleep disturbance. An eight-week consumer-based mindfulness meditation mobile application (i.e., Calm) was effective in reducing stress, improving mindfulness and self-compassion among undergraduate college students. Mobile applications may be a feasible, effective, and less burdensome way to reduce stress in college students. / Dissertation/Thesis / Masters Thesis Exercise and Wellness 2018

<p> The department of Disabled Student Services (DSS) at CSULB utilized a questionnaire to screen triple pre-baccalaureate students and identify if there is a potential disabling condition. The questionnaire collected information regarding history of education, present psychological health, possible medications used, and any previous or current affiliations with programs or services for students with disabilities. It was hypothesized that of the students identified to be at high risk of a disability, those that utilize resources are more likely to graduate in 5 years, than those that do not employ resources. Results show that the study was not significant however did show to have a positive odds ratio. Students that were outreached were 2.1 times more likely to utilize disability services than students that were not outreached. Students that utilized disability services were 2.3 times more likely to graduate than students that did not utilize disability services.?</p><p>

<p> The objective of pre-hospital trauma care is ensuring that the most severely injured persons are transported to the facility best suited to meet their complex needs (Fitzharris, Stevenson, Middleton, &amp; Sinclair, 2011; Hoff, Tinkoff, Lucke, &amp; Lehr, 1992; Leach et al., 2008; Sasser et al., 2012). To support pre-hospital decision making regarding trauma triage destination determinations, the <i>Guidelines for Field Triage of Injured Patients</i> decision scheme (FTDS) was developed as an algorithmic decision tool (Sasser et al., 2012).</p><p> The purpose of this study was to examine pre-hospital trauma triage transport decision making by EMS providers from multiple perspectives. This study used a concurrent mixed methods triangulation design (QUAL+QUANT). Mixed methods included: (1) Grounded theory methodology to describe a model of decision making used by EMS providers to make trauma triage determinations and (2) quantitative analysis of secondary data to determine how the FTDS criteria are utilized by EMS providers. The FTDS criteria were also examined relative to trauma outcomes: level of trauma team activation (TTA), patient disposition when leaving the emergency department (ED), and the injury severity score (ISS).</p><p> A model of Interpreting Trauma into Action was elucidated to describe the processes used by EMS providers. Pre-hospital providers based their trauma transport decisions on the perceived patient level of injury severity. The FTDS criteria were not explicitly used in this study region, but were interwoven into practice through employer policies and other training. The convergence of these findings indicated congruence between the model and trauma outcomes. The quantitative data indicated relationships (<i>p</i>&lt;.05) between 12 of the 29 FTDS criteria and trauma outcomes. Both sources of evidence supported the relationships between the model of Interpreting Trauma into Action, the FTDS criteria, and specific trauma outcomes.</p><p>

Dioxins are environmental contaminants belonging to a group known as persistent organic pollutants (POPs). Dioxins as many other POP’s have been identified as endocrine disruptors and they have various systemic effects. 2,3,7,8-Tetrachlorodibenzo-p-dioxin (TCDD) is the most potent toxin of the dioxin family and it is known to affect bone tissue through aryl hydrocarbon receptor. Aim is to study dose dependent effects of maternal TCDD exposure on early bone development in offspring. TCDD was mixed in corn oil and a single weight adjusted dose of TCDD was administrated to pregnant Sprague-Dawley rats on 11th gestational day. This resulted in following groups: Control group: 0μg/kg bw, Group 1: 0,03 μg/kg bw, Group 2: 0,1 μg/kg bw, Group 3: 0,3 μg/kg bw, Group 4: 1,0 μg/kg bw. Offspring was at postnatal day (PND) 7 and bone samples were harvested for imaged with μCT analyses. Tibias showed decreases in parameters defining bone morphology in both sexes especially with low doses. Male tibias were also associated with a smaller overall cross-sectional size in the highest dose. Femurs had only minor changes in both sexes. In conclusion, there are significant changes with the low doses (0.03–0.3 μg/kg) and with the high dose (1 μg/kg) in both female and male tibias. Changes in bone morphology and geometry indicate of disturbed bone development, both of which have a direct implication on biomechanical properties. / Dioksiinit kuuluvat pysyvien orgaanisten ympäristömyrkkyjen ryhmään. Kuten monet muutkin pysyvät ympäristömyrkyt, dioksiinit häiritsevät hormonitoimintaa ja niillä laaja kirjo systemaattisia vaikutuksia. 2,3,7,8-Tetraklooridibentso-p-dioksiini (TCDD) on tämän ryhmän potentein ympäristömyrkky, jonka tiedetään vaikuttavan luun kehitykseen ja homeostaasiin aryylihiilivetyreseptorin kautta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten kehityksen aikana saatu TCDD alistus vaikuttaa luun mikrorakenteeseen eri annoksilla. Raskaana olevia Sprague.Dawley rottia altistettiin TCDD-kertaannoksella 11 päivää hedelmöityksen jälkeen. Tutkimuksessa käytettiin viittä eri TCDD-altistustasoa, jotka annettiin normalisoituina painon mukaan. Altistus annettiin kerta-annoksena suun kautta, jolloin saatiin seuraavat ryhmät: 0 μg/kg, Ryhmä 1: 0,03 μg/kg, Ryhmä 2: 0,1 μg/kg, Ryhmä 3: 0,3 μg/kg, Ryhmä 4: 1,0 μg/kg. Poikaset (38N, 37U) lopetettiin seitsemän päivää syntymän jälkeen, jonka jälkeen reisi- ja sääriluu kuvattiin mikrotietokonetomografialaitteella mikrorakenneanalyysejä varten. Molemmissa sukupuolissa sääriluiden morfologiaa kuvaavilla parametreilla oli laskua verrattuna kontrolliryhmään. Reisiluun parametreista naarailla ja uroksilla löytyi vain pieniä muutoksia. Jopa erittäin pienet annokset häiritsevät luun kehitystä. Ilmiö oli selvä etenkin sääriluissa, mutta ei niinkään reisiluissa. Muutokset luun morfologiassa ja geometriassa kehityksen varhaisessa vaiheessa voivat johtua luun kasvun hidastumisesta tai muista kasvuhäiriöistä.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on ollut selvittää ja koota yhteen kliiniseen käyttöön soveltuvia non-invasiivisia kehon ydinlämpötilan monitorointimenetelmiä. Tavoitteena oli saada näkökulmaa erilaisten laitteiden väliselle tarkkuudelle, luotettavuudelle ja käytettävyydelle. Tietokantahaut on suoritettu seuraavissa tietokannoissa: Pubmed, Medline Ovid, Web of Science ja IEEE. Hakutermeina ovat olleet ”non-invasive”, ”core temperature” ja ”monitoring”. Artikkelien valikoitumisen kriteereinä ovat toimineet artikkelien sisältö, kieli ja julkaisuaika. Artikkeleita valikoitui mukaan 16 kappaletta. Monitorointimenetelmiä artikkeleissa oli yhteensä kahdeksan erilaista. Näistä viisi, SpotOn, NICCT, Double-sensor, Dual-heat-flux ja niskatyyny sisältäen kaksi double-sensoria ja dual-heat-flux sensorin, perustuvat 1970-luvulla kehitettyyn zero-heat-flux (ZHF) menetelmään. Muita esille nousseita menetelmiä olivat monitorointi ihon pinnalta käyttäen korjauskerrointa, otsakuumemittari ja mikroaaltoradiometrinen lämpömittari. Katsauksessa käytettyjen tutkimusten välillä oli paljon eroavaisuuksia muun muassa referenssimenetelmien sekä tutkimusasetelmien suhteen. Markkinoilta löytyy kaksi non-invasiiviseen monitorointiin soveltuvaa mallia, jotka molemmat perustuvat ZHF-menetelmään. Yhteneväisille säädöksille olisi käyttöä kehon ydinlämpötilan monitoroinnin laitteita suunniteltaessa. Lisäksi laitekriteerit tulisi määritellä. Lisätutkimukset koskien non-invasiivisia kehon ydinlämpötilan monitorointilaitteita ja niiden käyttöä perioperatiivisessa hoidossa, olisivat myös tarpeellisia. / The purpose of this literature study has been to investigate and gather up information about non-invasive core temperature monitoring methods and their applicability for clinical usage. The objective was to increase understanding about precision, reliability and usability of the different methods and related devices. The database searches have been performed in the following databases: Pubmed, Medline Ovid, Web of Science and IEEE. The search terms used have been "non-invasive", “core temperature" and monitoring". The contents, language and publication time of articles have served as the criteria of selecting the articles. Sixteen articles were chosen for closer investigations. There were in total eight different monitoring methods presented in these articles. Five of the methods — SpotOn, NICCT, Double-sensor, Dual-heat-flux and neck pillow with two double sensors and one dual-heat-flux sensor — are based on the zero-heat-flux (ZHF) method developed in the 70’s. Other three methods included monitoring the skin temperature using designed correction factor, temporal artery thermometer and monitoring brain temperature with microwave radiometry. In the articles investigated there were many differences regarding to research settings and used reference methods among others. On the market there are two measurement device models which are suitable for non-invasive monitoring of the core temperature of the body. Both of these two devices are based on applying the ZHF method. Consistent regulations and recommendations might promote the development of new non-invasive measurement methods and devices. Also device criteria should be defined systematically. There is also need for further research regarding to the non-invasive core temperature monitoring devices and their usage in perioperative care.

Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata hoitajien toimintamalleja iäkkään muistisairaan henkilön hoitotyössä. Tutkielma rajattiin Arja Liukkosen (1990) Dementoituneen potilaan perushoito laitoksessa väitöskirjan hoitajien toimintamallien hyljeksivästi, kylmästi rutiinilla, robottimaisesti, kasettimaisesti ja taitavasti hoitamisen tarkasteluun. Tutkielman lähestymistapa oli kvantitatiivinen. Tutkielma sisälsi myös kvalitatiivisen osion. Tutkimusaineisto (n=132) kerättiin vuonna 2011 strukturoidulla kyselylomakkeella eteläsuomalaisessa kaupungissa erilaisissa ikääntyvien hoitotyön yksiköissä. Tutkimuksessa käytettiin sopivuuteen perustuvaa ja tarkoitushakuista otantaa. Vastausprosentti oli 46%. Taustamuuttujien vaikutuksen ja toimintamallien esiintymistä kuvaavan janan vastausten analysoimisessa käytettiin kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä ja SPSS 19 tilasto-ohjelmaa. Kvantitatiivinen aineisto luokiteltiin. Taustatekijöiden ja hoitajien toimintamallien välisiä yhteyksiä tutkittiin frekvenssien, ristiintaulukoinnin, kaksisuuntaisen Khiin neliötestin, Man Whitneyn ja Kruskal-Wallis testien avulla. Tutkimustuloksia tarkasteltiin p-arvojen avulla sekä prosentti- ja frekvenssijakaumilla, joita havainnollistettiin taulukoilla ja kuvioilla. Tutkielman avointen kysymysten analysoimisessa käytettiin induktiivista sisällönanalyysia. Tutkielman tulosten mukaan pienellä alle 15 potilaan osastolla toimitaan usein taitavasti mallin mukaisesti, kun taas keskisuurella ja suurella osastolla esiintyy harvemmin taitavasti toimimista. Työpaikkaansa tyytyväiset hoitajat toimivat usein taitavasti mallin mukaisesti. Taitavasti usein toimiva hoitaja näkee muistisairaan laitoshoidon lähitulevaisuuden valoisana. Tulosten mukaan taitavasti ja kasettimaisesti mallin mukaista toimintaa edistävät sekä kylmästi rutiinilla ja hyljeksivästi mallin mukaista toimintaa estävät samat tekijät. Ne ovat hoitajan ammattitaito, hoitajan asennoituminen työhön ja potilaisiin, johtajuuden luomat toimintaedellytykset sekä hoitajan työhyvinvoinnin mahdollisuudet. Robottimaisesti, kylmästi rutiinilla ja hyljeksivästi mallin mukaista toimintaa edistävät sekä taitavasti ja kasettimaisesti mallin mukaista toimintaa estävät yhteiset tekijät. Niitä ovat hoitajan kuormittuminen ja työhyvinvoinnin haasteet, toimintaedellytyksistä ja työn vaatimuksista johtuvat työhyvinvoinnin esteet sekä hoitotyön laadun haasteet. Tutkielman tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyvien muistisairaiden hoitotyön kehittämisessä sekä hoitajien ja hoitotyön johtajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. / The purpose of this study was to describe functional models of nursing used with elderly patients that have memory disorders. The study was limited to the functional models of Arja Liukkonen’s (1990) dissertation, The Basic Care of Dementia Patients in Institutions: ostracization, cold routine, robotic, like a casette and skilled-care. The study’s approach was quantitative. The study also included a qualitative part. The data set (n=132) was collected in 2011 through a structured survey of different elderly care units in southern Finland. The study used a sample that was chosen for its appropriateness and applicability. The survey response rate was 46%. The survey contained segments that identified the functional model and obtained measurements for background variables. The quantitative analysis was performed using SPSS-19 statistical software. The data were categorized. The relationship between the background variables and functional models of nursing was analyzed with the help frequency, cross-tabulation, two-way Chi-square, Man-Whitney and Kruskal-Wallis tests. The research results were checked with p-values and percent- and frequency distributions displayed in charts and graphs. The survey’s free-response questions were analyzed through inductive content analysis. The research results showed that care units with less than 15 patients often work under the skilled-care model. In medium- and large-sized departments, the skilled-care model occurred less often. Nurses that are satisfied with their workplace usually work according to the skilled-care model. Nurses working under the skilled-care model often see the care facilities for elderly who have memory disorders as having a bright future. According to the results, the factors that encourage the use of the skilled-care model and the like a casette model are the same factors that inhibit the use of both the cold routine model and ostracization model. These factors are the nurse’s professional skill level, the nurse’s attitude towards work and patients, management’s creation of foundations for operations, and the possibilities the nurse has for well-being at work. Use of the robotic, cold routine, and ostracization models is encouraged by the same factors which inhibit use of the skilled-care and like a casette models. These factors are the nurses workload, challenges to the nurses well-being at work stemming from the demands of work, the foundations for operations, and the quality of the nursing care. The research results can be used to develop the care practices for aging patients with memory disorder, and also for the nurses’ and nursing management basic and continuing education.

Tämä tutkimus on poikkileikkaustutkimus ja kertoo vain yhden organisaation sen hetkisestä tilanteesta. Tutkimus kuuluu terveyshallintotieteen alaan ja on luonteeltaan määrällinen. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hoitotyön johtamisen etiikkaa hoitotyön johtajien näkökulmasta. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat Oulun yliopistollisen sairaalan ylihoitajista (n= 8), osastonhoitajista (n= 40) ja muista (n= 10). Muita ammattinimikkeitä mainittiin olevan apulaisosastonhoitaja, tulosalueen laatupäällikkö, hallintoylihoitaja, toimiala- tai aluejohtaja ja vastaava hoitaja. Ikäjakauma painottui 50–59 vuotiaisiin. Vastausprosentiksi muodostui 32 %. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisesti laaditulla strukturoidulla kyselylomakkeella Webropol®-ohjelmalla keväällä 2012. Kyselylomake sisälsi vastaajien taustatiedot, Likert -tyyppisiä väittämiä sekä yhden avoimen kysymyksen. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tulosten mukaan hoitotyön johtajat arvokysymyksissä kohtelivat muita kunnioittavasti ja arvoa antaen päivittäin. He luottivat tiimin jäsenten kykyihin ja kiinnittivät huomiota innostavan kuvan luomiseen tulevaisuudesta. Ristiriitaa koettiin eettisten ja taloudellisten arvojen välillä ja niihin koettiin voivan vaikuttaa vain vähän. Vastuullisuuskysymyksissä annettiin kiitosta, pyydettiin palautetta ja kehitettiin näyttöön perustuvaa toimintaa. Velvollisuuskysymyksissä hoitotyön johtajat pitivät kiinni tekemistään lupauksista ja sitoumuksista. Mikäli henkilöstön työmotivaation havaittiin heikentyneen, apuna käytettiin muun muassa työnohjausta. Omalla esimerkillä johtamisen vaikutuksista kirjallisuuden perusteella ilmeni ristiriitaisia käsityksiä. Eniten apuna käytettiin keskustelua. Vuorovaikutuskysymyksissä hoitotyön johtajat kehittivät yhteistyöhön perustuvaa vuorovaikutusta päivittäin. Voimaantumiskysymyksissä henkilöstön kesken havaittiin epäkunnioittavaa käytöstä ja sen vähenemiseen koettiin voivan vaikuttaa muun muassa keskustelemalla, luomalla selkeät pelisäännöt ja järjestämällä koulutusta. Ongelmatilanteet hoidettiin yleensä käyttäen apuna konfliktitilanteiden varalle luotuja erilaisia malleja. Lisäksi korostui palkitsemisen merkitys. Ristiriitaa koettiin muun muassa palkitsemismenetelmän jäykkyydessä ja sen tasapuolisuudessa. Tämän tutkimuksen mukaan hoitotyön johtaja ei enää ole niin paljon kliinisessä hoitotyössä mukana, vaan hän on eettinen johtaja ja valmentaja. / This study is cross-sectional study. The study describes the situation of one organisation. The study belongs to the field of Health Administration and is quantitative. The purpose of the study was to examine the ethics of nursing leadership and management in nursing managers point of view. The study were the Nursing directors of Oulu University Hospital (n = 8), Department managers (n = 40) and others (n = 10). Other job titles were identified in the Assistant head, Output quality manager, Administrative director of nursing, Industry or regional director and the Responsible manager. The response rate was 32%. The data were collected electronically form of a structured questionnaire Webropol® program in the spring of 2012. The questionnaire included the defendant’s background information, Likert-type statements, as well as one open question. The data were analyzed using statistical methods. The results show that the value of nursing leaders on issues treated others with respect and the value of providing a daily basis. They put their trust in team members’ abilities and drew attention to the creation of an inspiring picture of the future. Conflict was seen as ethical and economic values, and between them were considered to affect only a few. Responsibility matters was acknowledged, were asked to feedback and developed evidence-based activities. The obligation in matters of nursing leaders stressed delivers on the promises and commitments. If the motivation of the personnel was found to be weakened were used, among other things, clinical supervision. Leadership by example are the effects of the literature revealed contrasting views. Most were used to aid the discussion. Interaction questions nursing leaders have developed a collaborative interaction on a daily basis. The empowerment questions were found among the staff and the lack of respect for the use of the reduction was considered to have an influence, among other things, by talking, by establishing clear rules of the game and the organization of training. Problem solving was usually managed with the help of conflict situations created in a variety of designs. In addition, highlighted the importance of rewards. Conflict was seen as, among other things, compensation will be stiffness and its impartiality. According to this study the nursing director is no longer so much involved in clinical work, but he or she is an ethical leader and coach.

Tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa magneettikuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien saamaa koulutusta ja heidän täydennyskoulutustarvettaan eri magneettikuvantamisen osa-alueilla, kuten magneettikuvantamisen perusteet, magneettikuvantamisen turvallisuus, magneettikuvan laatu ja optimointi sekä anatomia ja patologia magneettikuvantamisessa. Tarkoituksena oli myös selvittää, kuinka usein ja miten magneettikuvantamisen täydennyskoulutusta olisi järjestettävä magneettikuvantamisessa työskenteleville röntgenhoitajille. Tavoitteena tutkielmalle oli magneettikuvantamisessa työskentelevien röntgenhoitajien täydennyskoulutuksen kehittäminen ja lisääminen. Lisäksi tavoitteena oli parantaa magneettikuvantamisen turvallisuutta ja osaamisen laatua potilas huomioiden. Kvantitatiivisen tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen otos koostui niistä magneettikuvantamisessa työskentelevistä röntgenhoitajista, jotka työskentelivät yliopisto- ja keskussairaaloiden magneettikuvantamisesta vastaavissa magneettikuvausyksiköissä. Tutkimukseen osallistui 158 vastaajaa ja vastausprosentti oli 43 %. Tutkimusaineisto analysoitiin IBM SPPS Statistics tilasto-ohjelmalla ja laadullisella sisällön erittelyllä. Magneettikuvantamisessa työskentelevistä röntgenhoitajista 65,8 % oli saanut magneettikuvantamisen koulutusta ammattiin valmistumisen yhteydessä. Magneettikuvantamisen koulutuksesta suurin osa tapahtuu työpaikalla kollegan antamana perehdytyksenä ja itsenäisen tiedon hankintana. Tulosten mukaan kaikilla magneettikuvantamisen osa-alueilla on täydennyskoulutustarvetta. Eniten koulutusta tarvitaan magneettikuvan laadussa ja optimoinnissa. Tärkeimpinä täydennyskoulutuksen muotoina pidetään laitetoimittajien ja työnantajan järjestämää koulutusta. Näiden lisäksi kollegan antamaa perehdytystä arvostetaan. Magneettikuvantamisen täydennyskoulutukseen tulisi osallistua kerran vuodessa. Verkko-oppimista ei Suomessa hyödynnetä magneettikuvantamisen täydennyskoulutuksessa. Terveydenhuollossa tarvittavaa koulutusta tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan entistä enemmän ja näin on myös magneettikuvantamisessa. Tulosten valossa pystytään magneettikuvantamisessa työskenteleville röntgenhoitajille järjestämään heidän tarpeitaan vastaavia koulutuksia. Näyttöön perustuva radiografia voisi olla yksi keino parantaa magneettikuvantamisessa esiintyvää koulutustarvetta. / The purpose of this study was to research the MRI radiographers‘ educations and continuing training in different MRI areas, such as basics magnetic resonance imaging, magnetic resonance imaging safety, magnetic resonance image quality and optimization, as well as anatomy and pathology of the magnetic resonance imaging. Also the purpose of this study was to find out how often and how magnetic resonance imaging continuing training should be organized for MRI radiographers. The aim of this study was to continuing educations development and adding for MRI radiographers. In addition, the aim was to improve the safety of magnetic resonance imaging and skills in quality — keeping the patients in mind. The quantitative research data was collected by an electronic questionnaire. The sample consisted of MRI radiographers who worked in the magnetic resonance imaging units which are corresponding to university and general hospitals magnetic resonance imaging. The study involved 158 radiographers and the response rate was 43%. The data was analyzed by the IBM SPPS Statistics software and the qualitative content analysis. MRI radiographers had received magnetic resonance imaging training in radiographers‘ educations (65.8%). Most of the MRI training happening at the workplace was given by the colleagues. Also self-knowledge acquisition was used. The result reveals that there is need for continuing educations on all areas of MRI. The training is required for magnetic resonance image quality and optimization. The most important forms of continuing education are MRI equipment suppliers and employers educations. Also the training given by colleagues is valued. MRIs continuing training should be given once a year. In Finland we are not able to utilize the online-learning of MRIs continuing training yet. In the future training needed in health care will increase. This is also the case in magnetic resonance imaging. According to the results the continuing educations can be organized for in MRI radiographers when needed. Evidence-based radiography could be one way to meet the need for educations in the area of magnetic resonance imaging.

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan sairaalapotilaan muuttuvaa lähiympäristöä. Tutkimuksessa sairaalapotilaan muuttuva lähiympäristö -käsitteellä tarkoitetaan sairaalan potilashuoneeseen hoitohenkilökunnan mukana kulkeutuvia objekteja kuten tutkimusvälineitä ja henkilökohtaista omaisuutta, jotka sairaalan päivittäisessä toiminnassa tulevat potilaan läheisyyteen ja muuttavat potilaan lähiympäristöä. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan objektien kontaminoitumista metisilliiniresistentillä Staphylococcus aureus:lla (MRSA), MRSA:n laboratoriotutkimusprosessin vaiheita sekä miten kontaminoituneen objektin mahdollisia tartuntareittejä potilaaseen on selvitetty. Tutkielman tavoitteena on kehittää sairaaloiden toimintakäytäntöjä infektioiden torjunnassa. Tutkielman menetelmänä oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja aineiston analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Tutkimuksessa käytettiin elektronista aineistohakua. Aineistohaut tehtiin Medic-, Medline (ovid)- ja CINAHL-tietokannoista, vuosina 2008–2012 ilmestyneistä artikkeleista. Lopulliseen katsaukseen valittiin ennalta määrättyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla seitsemän vertaisarvioitua alkuperäistutkimusta. Tutkimuksen mukaan sairaalapotilaan muuttuvan lähiympäristön mahdollisia MRSA-reservuaareja voivat olla: kiristyssiteet, stetoskoopit, avainnauhat ja henkilötunnistekortit, valkoiset työtakit, lääkäreiden kravatit sekä matkapuhelimet. Katsaukseen valituissa tutkimuksissa laboratoriotutkimusprosessin vaiheita kuvattiin heterogeenisesti. Mahdollisten tartuntareittien kuvaamisessa osassa aineistossa käytettiin kyselylomaketta, jolla selvitettiin objektin käyttökulttuuria. Objektien käyttökulttuureissa on aineiston mukaan eroavaisuuksia. Yhdessä tutkimuksessa tartuntareitin tarkastelussa käytettiin valokuvausta. Tämän pro gradu -tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää yleisesti erilaisten patogeenien tartuntareittien tarkastelussa, huomioiden erilaisten bakteerien ympäristössä säilymisominaisuudet. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää sairaalahenkilökunnan ohjeistuksen kehittämiseen. Tutkimuksessa käytettyä, potilaan muuttuvaa lähimypäristöä voidaan käyttää apuna muiden toiminnan kautta muodostuvien ympäristöjen tunnistamisessa. Tutkimusta voidaan myös hyödyntää tutkimusten suunnittelussa tutkimuksissa, joissa halutaan selvittää kontaminoitujen objektien yhteyttä hoitoon liittyviin infektioihin. / This master’s thesis describes inpatients’ changing close inanimate environment methicillin-resistant Staphylococcus aureus -reservoirs. In this thesis the concept of inpatient’s changing close inanimate environment refers to the different objects that hospital staff can bring from one patient the patient’s close environment thus changing the close environment for a moment. Objectives of the thesis are to describe objects being contaminated by MRSA, the laboratory process used for determining MRSA and the possible infection transmission routes from the inanimate environment. The aim of the thesis is to develop the infection control practices used in infection control work. The research method chosen for the thesis was systematic review and the method of analys was content analysis. Electronic data were collected from the Medic-, Medline (ovid)- and CINAHL -databases. The search was conducted for articles published during the years 2008–2012. During the process seven articles were selected for the study. The possible MRSA reservoirs in the inpatient’s’ close, inanimate environment may comprise stethoscopes, doctor white coats and mobile phones. The laboratory processes used in the research articles varied, which makes the comparison of the articles difficult. The possible contamination routes were examined in the selected articles with an questionnaire and using a photograph. The results of the study can be used when observing different contamination routes with different bacteria, for developing guidelines for hospital stuff and when drawing up a study design to observe possible transmission routes. The study can also be used to recognize different microenvironments inside the hospital environment.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko hyytymistekijä VIII kromogeeninen substraattimenetelmä kliiniseen laboratoriokäyttöön ja mikä on viiteväli hyytymistekijä VIII kromogeenisssa substraattimenetelmässä. Tavoitteena tässä tutkimuksessa on löytää laboratoriomenetelmä, joka mittaa luotettavasti A-hemofiliapotilaiden hoidon tasoa niillä potilailla, jotka käyttävät rekombinanttivalmisteita. Tutkimusmenetelmän soveltuvuutta arvioitiin käyttämällä kansainvälistä referenssiä, kaupallisia vakioita ja kontrolleja, potilasnäytteitä (32 kpl) ja verenluovuttajanäyteaineistoa (147kpl). Tutkimus suoritettiin kokeellisesti ja tulokset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Hyytymistekijä VIII aktiivisuuden määrittäminen toteutuu luotettavasti kromogeenisella substraattimenetelmällä. Mittausalue on 1,0–160 % ja määritysraja 1 %. Lineaarisuuden korrelaatiokerroin on normaalikuvaajan alueella 0,997 ja matalan kuvaajan alueella 0,998. Tarkkuus (saanto) on normaalialueella 103 % ja 107 % matalalla alueella. Sisäinen toistotarkkuus 50 % F VIII aktiivisuusalueella on 3,4 %, 5 % alueella 3,1 % ja sarjojen väliseksi toistotarkkuudeksi 50 %:n aktiivisuusalueella saatiin 5,6 % ja matalalla, noin 5% aktiivisuusalueella 10,9 %. Mittausepävarmuudeksi määritettiin 15 %. Viiteväliksi saatiin kaikki veriryhmät huomioiden 60–188 %. Kromogeeninen substraattimenetelmä mittaa tarkasti ja toistettavasti hyytymistekijä VIII aktiivisuutta plasmanäytteestä. Erityisen käyttökelpoinen menetelmä on mitattaessa A-hemofiliapotilaiden korvaushoitotasoa niiden potilaiden kohdalla, joiden profylaksia on B-domeeniton ReFacto-rekombinanttivalmiste. Jatkotutkimushankkeena kannattaisi vertailla kromogeenista substraattimenetelmää ja sellaista yksivaiheista one stage -menetelmää, jossa käytettäisiin uusia ja puhtaammin eroteltuja fosfolipidivalmisteita, jotka paremmin muistuttavat trombosyytin faktori III:n biologista rakennetta ja toimintaa. / The aim of the research was to find out if the coagulation factor VIII chromogenic sub-strate method is suitable for clinical laboratory use and determine the reference interval of this method. The goal of this research was to find a laboratory method that reliably measures the treatment level of those haemophilia A patients that use recombinant products. The suitability of the method of research was evaluated by using international refer-ences, commercial standards and controls, patient samples (32 pcs) as well as blood donor material (147 pcs). The research was conducted through tests and its results were analysed using statistical methods. The activity of coagulation factor VIII is determined reliably by using a chromogenic substrate method. The measurement range is 1.0–160% and the detection limit is 1 %. The linearity’s correlation coefficient is 0.997 based on a normal standard curve range and 0.998 based on a low standard curve range. The precision rate in a normal range is 103 % and 107% in a low range. The intra reproducibility in a 50% F VIII activity range is 3.4% and 3.1% in a 5% range. The reproducibility in 50% F VIII activity between series was 5.6% and in a low activity range of around 5% it was 10.9%. The measurement uncertainty was determined at 15%. The reference interval, taking into account all blood groups, was determined between 60% and 188%. The chromogenic substrate method measures accurately and repeatedly the activity of coagulation factor VIII from plasma samples. The method is especially suitable for measuring the replacement therapy of those haemophilia A patients, whose prophylaxis is a B-domain deleted ReFacto recombinant product. For further research it would be useful to compare the chromogenic substrate method to a one stage method, which would use new and purer separated phospholipid reagents that would better resemble platelet factor III’s biological structure and function.