Thesis (Ph. D.)--University of Washington, 1997. / Vita. Includes bibliographical references (leaves [47]-54).

No description available.

Bakgrund: På senare tid har vissa dryckesföretag börjat frångå det som kallas traditionell design av vinetikett. De har istället börjat anamma en mer modern design med humoristiska och utstickande element på vinetiketterna. Men det finns delade meningar om hur konsumenter reagerar, värderar och påverkas av humoristiska vinetiketter. Syfte: Syftet med studien är att jämföra konsumenters reaktioner på vinetiketter med traditionell design jämfört med vinetiketter med humoristiska och utstickande element. Vidare är målet att se hur konsumenterna värderar dessa olika etiketter samt hur det påverkar konsumenternas köpbeslut. Metod: En enkät distribuerades online genom bekvämlighetsurval och 210 av de 211 insamlade svaren kunde användas för analys. Svaren undersöktes och analyserades med hjälp av statistiska metoder, inklusive chi-två-test och Fishers exakta test, genom användning av XLSTAT. Resultat: Generellt sett fick de humoristiska etiketterna sämre resultat än de traditionella etiketterna när det gällde vilken som ansågs vara snyggast, mest traditionell, dyrast och av högsta kvalitet. Slutsats: Konsumenter föredrar generellt traditionella etiketter. Humoristiska etiketter anses vara billigare och av lägre kvalitet, medan traditionella etiketter uppfattas som dyrare och av högre kvalitet. Ingen tydlig slutsats kan dras angående hur designen påverkar konsumenters köpbeslut.  Följder: För fortsatt forskning skulle djupgående intervjuer kunna genomföras för att förstå varför det finns skillnader mellan olika demografiska variabler. Dessutom skulle det vara intressant att studera personer inom designrelaterade yrken för att se om de har liknande uppfattningar om de humoristiska etiketterna.

Abstract This study explores the phenomenon of humor in advertising in the context of recruitment advertising and answers the research question: How can humor in recruitment advertising on the Internet be approached from communication perspectives? The study is positioned on humor in advertising literature, particularly incongruity theories of humor, and it approaches the context of recruitment advertising by utilizing employer brand message conceptualization. Motivation for the study was to understand poorly investigated phenomenon of humor in recruitment advertising; observations were collected in a small company’s Internet communication channel. Theoretical motivation was rooted in the lack of earlier studies on humor in recruitment advertising within the literature of humor in advertising. Earlier studies on humor in advertising have been dominated by experimental quantitative studies, and this study provides methodological novelty by using a mixed methods research approach. The study had different data collection methods: A between-subject experimental design with a quantitative approach and case studies with content analysis and qualitative analysis methods. The phenomenon were investigated on different empirical levels (both recruitment ads and recruitment campaign) and collecting evidence from a setting of a small company’s Internet communication channel. The dissertation is based on a compilation and published research papers, three journal articles and one book chapter, which are able to create new perspectives related to the phenomenon of humor in recruitment advertising. A framework on humor in recruitment advertising on the Internet will be developed by focusing on different communication perspectives: investigating the use of humor in the employer brand message, the job seekers’ response to humor, moderator (this study: congruence) effects of humor, and the managerial challenges and opportunities of humor. The potential of humor was identified as working as a device for a person-organization fit and offering the potential for social media marketing by increasing the sharing intentions of recruitment ads. The challenges of humor are related to negative intermediate advertising effects and negative word-of-mouth. This dissertation contributes to the advertising literature by developing new research approach on humor in recruitment advertising and extending the body of research on humor in advertising empirically in recruitment advertising on the Internet. / Tiivistelmä Tämä tutkimus tarkastelee huumorimainonnan ilmiötä rekrytointimainonnan kontekstissa ja vastaa kysymykseen, miten huumoria rekrytointimainonnassa voidaan lähestyä viestinnän eri näkökulmien kautta Internetissä? Tutkimus on asemoitu huumorimainonnan kirjallisuuteen, erityisesti huumorin inkongruenssiteoriaan ja se tarkastelee rekrytointimainonnan kontekstia hyödyntäen työnantajan brändiviestin määritelmää. Tutkimuksen lähtökohtana ovat yksittäiset havainnot olemassa olevasta mutta vähän tutkitusta ilmiöstä, huumorista rekrytointimainonnassa pienen yrityksen Internet-viestintäkanavassa. Huumorimainonnan kirjallisuudesta puuttuvat toistaiseksi huumoria rekrytointimainonnassa käsittelevät tutkimukset. Aikaisempia huumorimainonnan tutkimuksia ovat hallinneet kokeelliset kvantitatiiviset tutkimukset. Tämä väitöskirja on menetelmällisesti uutuusarvoinen, koska tutkimuksessa lähestyttiin ilmiötä monimenetelmätutkimuksen kautta. Tutkimuksessa käytettiin erilaisia tiedonkeruumenetelmiä: kokeellisia tutkimusasetelmia kvantitatiivisella lähestymistavalla ja tapaustutkimuksia, jotka hyödyntävät sisällönanalyysia sekä kvalitatiivisia analyysimenetelmiä. Ilmiötä tutkittiin sekä rekrytointimainoksien että rekrytointikampanjan empiirisillä tasoilla ja aineistoa kerättiin pienen yrityksen Internetin viestintäkanavasta. Väitöskirja koostuu yhteenveto-osuudesta sekä julkaistuista tutkimuspapereista, kolmesta journal-artikkelista ja kirjan kappaleesta, jotka tuovat kukin eri näkökulmia huumoriin rekrytointimainonnassa. Tutkimuksen tuloksena rakennetaan viitekehys rekrytointimainonnan huumoriin Internetissä. Se keskittyy viestinnän eri näkökulmiin: määrittelee huumorin osaksi työnantajabrändiviestiä, tutkii työnhakijoiden vasteita huumoriin, huumorin moderaattori (tässä tutkimuksessa: kongruenssi)-vaikutuksia sekä huumorin käyttöön liittyviä liikkeenjohdon haasteita ja mahdollisuuksia. Huumorin potentiaali tunnistettiin siinä, että huumori testaa henkilön ja organisaation yhteensopivuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia markkinointiin sosiaalisessa mediassa lisäämällä muun muassa aikomuksia rekrytointi-ilmoituksen jakamiseen. Keskeiset haasteet liittyvät mainonnan negatiivisiin vaikutuksiin ja negatiiviseen word-of-mouth-ilmiöön. Tämä väitöskirjatyö kontribuoi mainonnan kirjallisuuteen kehittämällä uuden tutkimusnäkökulman huumoriin rekrytointimainonnassa ja laajentamalla huumorimainonnan tutkimusta empiirisesti rekrytointimainontaan Internetissä.

Submitted by Cristiane Shirayama (cristiane.shirayama@fgv.br) on 2011-05-25T16:43:12Z No. of bitstreams: 1 61090100017.pdf: 1173276 bytes, checksum: cda7eb208e82169a3eb90adf64163258 (MD5) / Approved for entry into archive by Vera Lúcia Mourão(vera.mourao@fgv.br) on 2011-05-25T16:55:56Z (GMT) No. of bitstreams: 1 61090100017.pdf: 1173276 bytes, checksum: cda7eb208e82169a3eb90adf64163258 (MD5) / Approved for entry into archive by Vera Lúcia Mourão(vera.mourao@fgv.br) on 2011-05-25T16:58:29Z (GMT) No. of bitstreams: 1 61090100017.pdf: 1173276 bytes, checksum: cda7eb208e82169a3eb90adf64163258 (MD5) / Made available in DSpace on 2011-05-25T17:23:04Z (GMT). No. of bitstreams: 1 61090100017.pdf: 1173276 bytes, checksum: cda7eb208e82169a3eb90adf64163258 (MD5) Previous issue date: 2010-07-07 / This thesis aims to evaluate whether humorous television commercials (TVCs) work for non-prescription drugs, known as “over-the-counter” (OTC). The construct humor in advertising is controversial since it involves complex and broad typology, and depends on the audience characteristics. Several studies within different product categories indicated that some consumer goods are better suited for humorous TVCs, while others, such as OTC drugs, may not take advantage from it. Paradoxically, drug announcers spend billions of dollars worldwide in humorous OTC ads. An experiment with real consumers was designed as between-and-within-subjects, to test three hypotheses. Sixty women were exposed to pairs of humorous and non-humorous TVCs, for each of the three drug categories (analgesics, vitamins, and laxatives). We used fictional brand names and real ads, and measured four dependant variables: attitude toward the advertising (AAD), attitude toward the brand (ABR), purchase intention (PI), and brand choice (BC), after subjects being exposed to manipulations of two independent variables: humorous vs. non-humorous TV commercials, for the drug categories. Conditional logit model confirmed that humor does not help to persuade respondents, whose choices, attitudes, and purchase intention were less favorable with humorous TVCs, in comparison to non-humorous executions. Future research is presented regarding marketing for pharmaceutical products.