Abstract This study describes skin-to-skin contact, initial breastfeeding, rooming-in, and exclusive breastfeeding in accordance with the Baby-Friendly Hospital Initiative (BFHI) program. Furthermore, it addresses the connection of these factors in Finnish maternity hospitals and gathers information about the daily work of maternity ward staff, which is useful to develop ways to increase exclusive breastfeeding of infants and to plan the introduction of BFHI. The study uses a cross-sectional design that includes questionnaires. Random data came from mothers (n=111), midwives (n=272), and maternity ward staff (f=1554) in maternity hospitals during the spring of 2014. The questionnaires include background questions, questions concerning the implementation of skin-to-skin contact, initial breastfeeding, rooming-in, exclusive breastfeeding according to the BFHI, and open-ended questions about implementation barriers. The analysis used statistical methods to interpret the data and content specifications to explain the answers to open questions. In Finland, successful skin-to-skin contact, initial breastfeeding, and rooming-in results in multiparas and vaginally births women. After vaginally births, exclusive breastfeeding increases when skin-to-skin contact, initial breastfeeding, and rooming-in starts at an early stage. Rooming-in does not take place for many different reasons. Maternity staff state that 72% implement exclusive breastfeeding, and mothers state that 55% exclusively breastfeed. Primiparous mothers and those who underwent cesarean are the populations that least use exclusive breastfeeding mostly due to infant medical issues and to non-medical reasons. The results of the study bring to light that practices with skin-to-skin contact, initial breastfeeding, and rooming-in in Finnish maternity units are similar to BFHI steps. Exclusive breastfeeding during hospitalization, as well as implementation barriers, should receive special attention. Furthermore, maternity staff should have a clearer medical understanding. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitien ja hoitohenkilökunnan näkökulmista ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutumista Vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti ja niihin yhteydessä olevia tekijöitä Suomen synnytyssairaaloissa. Tavoitteena oli tuottaa synnytysosastojen henkilökunnan päivittäiseen hoitotyöhön tietoa, jota voidaan hyödyntää kehitettäessä menetelmiä vastasyntyneiden täysimetyksen lisäämiseen ja Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönoton suunnitteluun. Tutkimus oli poikkileikkaustutkimus, joka toteutettiin kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin satunnaisesti valituissa synnytyssairaaloissa äideiltä (n=111), synnytyssalikätilöiltä (n=272) ja vuodeosastojen hoitajilta (f=1554, f=hoitoraporttien/kyselylomakkeiden määrä) keväällä 2014. Kyselylomakkeessa oli taustatietokysymysten lisäksi ihokontaktin, ensi-imetyksen, vierihoidon ja täysimetyksen toteutumisesta Vauvamyönteisyysohjelman mukaisesti mittaavia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä niiden toteutumista estävistä tekijöistä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimet kysymykset sisällön erittelyllä. Ihokontakti, ensi-imetys ja vierihoito toteutuivat Suomessa hyvin alateitse synnyttäneillä uudelleensynnyttäjillä. Täysimetys lisääntyi ihokontaktin ja ensi-imetyksen alkaessa varhain ja vierihoidon toteutuessa. Vierihoidon toteutumista estivät useat eri syyt. Täysimetys toteutui Suomessa hoitajien arvioimana 72 %:lla ja äitien arvioimana 55 %:lla. Se toteutui vähiten ensisynnyttäjillä ja keisarileikatuilla ja estyi enimmäkseen lääketieteellisistä syistä. Tutkimus osoittaa, että Suomen synnytyssairaaloiden hoitokäytännöt ihokontaktin, ensi-imetyksen ja vierihoidon toteutumisessa eivät poikkea suuresti Vauvamyönteisyysohjelman suosituksista. Täysimetys sairaalassa vaatii lisätarkastelua ja sen osalta sairaaloissa tulee kiinnittää huomiota lisäruoan antamisen syihin ja selkiyttää hoitohenkilökunnalle sen antamisen lääketieteellisiä syitä.