Thesis (Ph.D.)--Indiana University, Dept. of Anthropology, 2005. / Source: Dissertation Abstracts International, Volume: 66-11, Section: A, page: 4074. Adviser: Joelle Bahloul. Title from dissertation home page (viewed Oct. 10, 2006).

Thesis (Ph.D.)--Indiana University, Dept. of Anthropology, 2006. / "Title from dissertation home page (viewed July 12, 2007)." Source: Dissertation Abstracts International, Volume: 67-10, Section: A, page: 3875. Adviser: Nazif Shahrani.

<p> As China&rsquo;s sweeping social and economic reforms passes its third decade, a once reviled discipline is gaining popularity and prominence among the urban middle class. Described by some researchers as a &lsquo;psycho-boom,&rsquo; the rise of the psychological sciences brings to the fore the unique challenges and issues of contemporary Chinese life for urban, middle class families through a psychological lens. Drawing on fieldwork conducted between 2011 and 2013 at a Beijing Family Therapy Center, this dissertation explores the implications of social (e.g. population control) and economic (e.g. privatization) policies for the imbricating of family relations, especially between mothers and sons. The author puts forth an &lsquo;expansive-I&rsquo; notion of personhood which challenges the presumed singular concept of person. Additionally, based on participant-observation of family therapy sessions and interviews with family therapists, this dissertation emphasizes the contingent, interactive quality of therapy, complicating psychotherapy&rsquo;s relationship to governmentality and biopower.</p>

Tämä opinnäytetyö tarkastelee globaalikasvatuksen roolia suomalaisessa yhteiskunnassa ja koulujärjestelmässä keskittyen erityisesti uuden kansallisen opetussuunnitelman ja opettajankoulutuksen sisältöihin. Globaalikasvatus on kasvatusta, joka pyrkii vastuulliseen toimintaan kannustavien pedagogisten lähestymistapojen kautta lisäämään ihmisten tietoisuutta maailman asioista. Tutkimuksen tavoite on määrittää globaalikasvatuksen arvojen, tavoitteiden ja tämänhetkisen tilanteen valossa, millä ehdoilla globaalikasvatus voi saada aikaan kulttuurista muutosta. Tutkimuskysymyksiin sisältyy globaalikasvatuksen arvojen ja tavoitteiden määrittäminen, kulttuuriseen muutokseen liittyvien ehtojen esittäminen sekä globaalikasvatuksen yhteys uuden opetussuunnitelman ja opettajankoulutuksen sisältöihin. Tutkimuksen aineistona toimii kymmenen Oulun yliopiston aineenopettajakoulutuksessa olevan opiskelijan haastattelua sekä uusi perusopetuksen perusteiden opetussuunnitelma, joka astuu voimaan vuonna 2016. Tarkastelen tekemiäni haastatteluja ja uutta opetussuunnitelmaa sisällönanalyysin ja antropologisen teorian avulla. Analyysi tukeutuu kulttuuriseen muutokseen, akkulturaatioon, arvoihin, ihmisoikeuksiin ja maailmankansalaisuuteen liittyviin teorioihin ja pyrin niiden kautta tuomaan esiin myös globaalikasvatuksen yhteyttä aineistoon ja teoriaan. Käsittelen globaalikasvatusta myös SWOT-analyysin avulla tuoden esiin niitä ehtoja, joiden kautta globaalikasvatus voi aiheuttaa kulttuurista muutosta. SWOT-analyysi jakaa globaalikasvatuksen menestykseen liittyvät tekijät sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin sekä muutosta edistäviin ja hidastaviin piirteisiin. Tutkimukseni perusteella, uskon globaalikasvatuksen saavan aikaan kulttuurista muutosta, jos muutokseen liittyviä ehtoja huomioidaan enemmän ja globaalikasvatus sisällytetään paremmin osaksi koulujärjestelmää, opettajankoulutusta ja opetuksen käytäntöjä. Globaalikasvatus voi aiheuttaa kulttuurista muutosta vaikuttaen erityisesti keskeisiin arvoihin. Muutosta voisi tarkastella esimerkiksi maailmankansalaisuutta mittaamalla. Akkulturaatioteoriaa soveltaen esitin globaalikasvatuksen muutosta aikaan saavaksi vuorovaikutukseksi YK:n ja Suomen välillä. Akkulturaation näkökulmasta globaalikasvatuksen aiheuttamaa kulttuurista muutosta voi kuvata integraatioksi: uusia piirteitä ja arvoja omaksutaan osaksi yhteiskuntaa, mutta myös suomalainen kulttuuri ja perinteet pysyvät tärkeinä. Aineiston tarkastelu osoitti, että globaalikasvatus on melko tuntematon asia aineenopetuskoulutuksen opiskelijoiden keskuudessa. Uusi opetussuunnitelma kuitenkin tukee globaalikasvatuksen arvoja, toteutusta ja sen tavoitteen saavuttamista. Globaalikasvatuksen keskeisiin arvoihin kuuluu ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys, jotka perustuvat YK:n julistuksiin. Globaalikasvatuksen tavoite on globaalin vastuun ja maailmankansalaisuuden lisääminen. Tutkimustuloksiani voi käyttää esimerkiksi globaalikasvatuksen roolin vahvistamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tutkielmassa selvitetään poliisikoiraohjaajan ja poliisikoiran välisen suhteen kulttuurista mallia. Aineisto koostuu yhdestätoista poliisikoiraohjaajan haastattelusta sekä Poliisikoira-lehden vuosien 2000–2010 artikkeleista. Eläinsuhteessa eläinten luokittelu- ja koulutusmenetelmät heijastelevat käsitystä eläimistä. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että työeläinsuhteissa tuo käsitys ja suhtautuminen on usein ristiriitaista. Työympäristö määrittää työeläimiin suhtautumista. Ristiriitainen suhtautuminen voi purkautua epäsuorana negatiivisena käyttäytymisenä työeläintä kohtaan. Haastatteluaineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt kognitiivisen antropologian diskurssianalyysimenetelmää, metafora-analyysiä. Termien käytön perustelu auttaa ymmärtämään poliisikoiran merkitystä ohjaajalle sekä ohjaajan käyttäytymistä poliisikoiraansa kohtaan. Suhteeseen kuuluvat työvälineellisyyden, vuorovaikutuksen ja eläinkumppanuuden mallit. Poliisikoirien koulutus ja rodunjalostustoiminta viittaa työvälineen kehittämiseen, kuten työeläinkoulutuksessa ja jalostuksessa yleensä. Haastateltavien selityksissä työvälineellisyydestä tulee esille myös työvälineen kunnossapito ja sen kehittäminen. Selityksissä esiintyy poliisikoirien vertaaminen ja erottaminen työkoneisiin, kuten esimerkiksi poliisikoirien nimittämisessä nenän- ja voimankäyttövälineeksi. Poliisikoiraa käytetään työvälineenä sellaisissa työtehtävissä, joita ei voida tehdä ilman koiraa. Vuorovaikutus on läsnä niin koiran kouluttamisessa kuin yhdessäelämisessä. Koira ajatellaan omaksi persoonakseen. Ohjaaja ja koira elävät vastavuoroisessa suhteessa, jossa luottamus ja omatoimijuus ovat vahvasti läsnä. Sosiaalinen sopimus sopii hyvin kuvaamaan vuorovaikutussuhdetta. Suhteen henkilökohtaisesta merkityksestä haastateltavat olivat montaa mieltä, mutta sen voi käsittää yleisesti eläinkumppanuudeksi.

No description available.

No description available.

Tutkielmassa tutkitaan kahden Oulun yliopiston opiskelija-aktiivin näkemyksiä Oulun yliopiston virtuaalisesta 3D -kampuksesta, jota on kehitetty Oulun yliopiston Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan Kaupunkitietotekniikka ja -kulttuuri -tutkimusryhmässä. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä näkemyksiä opiskelija-aktiiveilla on kampuksesta sekä eroavatko heidän näkemyksensä muista yliopiston käyttäjäryhmistä ja miten. Tavoitteena on lisäksi informoida 3D -kampuksen jatkokehitystä. Suunnitteluantropologinen ote yhdistää sekä etnografisia menetelmiä ja suunnittelutieteiden menetelmiä, jotta saadaan selville syvempiä näkemyksiä että konkreettisia käyttökokemukseen liittyviä seikkoja. Tutkielmassa selvitetään tutkimuskohteen taustalla vaikuttavia tutkimuksen aloja, kuten tietotekniikan ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen tutkimusta (HCI) sekä suunnitteluantropologiaa. Tutkimusaineistona toimii opiskelija-aktiiveille järjestetty työpaja sekä muista saman tutkimusryhmän järjestämien työpajojen muistiinpanoista. Ensin mainittu toimii primääriaineistona ja toiseksi mainittu sekundääriaineistona. Primääriaineisto litteroitiin haastattelunauhan pohjalta ja analysoitiin. Tutkielman aineiston keruuta varten järjestetty työpaja oli rakenteeltaan yhdistelmä konventionaalista etnografiaa ja suunnittelutieteissä käytettyjä menetelmiä. Esimerkiksi mukana oli Self Expression Template -menetelmä, jonka avulla osallistujat saivat luovasti luoda omanlaisensa version virtuaalikampuksesta. Lisäksi työpajassa selvitettiin sen hetkisen virtuaalikampusmallin käytettävyyden helppoutta ja osallistujien näkemyksiä siitä millaista käyttämisen tulisi olla jotta se olisi mahdollisimman helppoa. Keskeinen tulos tutkielmassa on opiskelija-aktiivien erityinen asema yliopistolla eri käyttäjäryhmien solmukohtana. Opiskelija-aktiivit tarkastelivat virtuaalikampukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä erittäin syvällisesti ja oma-aloitteisesti koko työpajan ajan. He myös osasivat tarkastella niitä eri käyttäjäryhmien, kuten tutkimus- ja opetushenkilökunnan, hallinnon ja opiskelijoiden näkökulmasta. Esimerkiksi he nostivat esiin huolta eri käyttäjäryhmien erilaisista tietotekniikkataidoista sekä virtuaalikampukseen liittyvistä tietosuojariskeistä. Verrattuna muihin muiden työpajojen osallistujiin, he nostivat ongelmakohtia ja eettisiä ongelmia enemmän esiin. Virtuaalikampuksen jatkokehityksen kannalta olisi hyödyllistä ottaa opiskelija-aktiiveja enemmän mukaan vastaaviin työpajoihin ja osallistavan suunnittelun menetelmiin.

Tutkimukseni aihe on Oulun pohjavesihanke ja sitä kohtaan noussut vastustus. Oulun kaupungilla ja sen liikelaitoksella Oulun Vedellä on suunnitelmana vaihtaa Oulussa käytettävä talousvesi Oulujoen pintavedestä Viinivaaran alueelta saatavaksi pohjavedeksi. Hanke on ollut vireillä 1980-luvulta asti ja sen tulevaisuus on edelleen avoin. Tutkimusta varten haastattelin yhteensä 17 pohjavesihankkeen puolustajaa ja vastustajaa. Lisäksi tutkimusmateriaalinani on sanomalehtiartikkeleita. Aineiston analyysimenetelmänä käytin sisällönanalyysia. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella pohjavesihankkeen etenemistä ja sitä vastustavan Vesivaara-liikkeen toimintaa. Tutkin lisäksi minkälaisten argumentaatiokehysten kautta hankkeen puolustajat ja vastustajat puhuvat hankkeesta ja perustelevat omia näkökantojaan. Tuon esiin kummankin osapuolen argumentaatiota, mutta tutkimuksessani painottuu kuitenkin hankkeen vastustajien näkökanta. Tutkimuksen teoreettisena taustana on poliittinen ekologia ja sen käsitykset ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten kysymysten yhteenkietoutumisesta. Tutkin poliittisen ekologian mukaisesti minkälaisia eri tason toimijoita hankkeeseen liittyy. Käytän teoreettisena välineenä lisäksi kehysanalyysia ja etenkin kehysanalyysin ympäristökonfliktien tutkimiseen sovellettuja käsitteitä. Teoreettisena tutkimuskysymyksenäni on selvittää, miten kehysanalyysi auttaa konfliktin ymmärtämisessä. Kehysanalyysin mukaan kehykset vaikuttavat siihen, mistä tietyssä tilanteessa nähdään olevan kyse ja minkälainen tieto nähdään relevanttina. Osapuolet eivät erilaisten kehystämisen tapojensa johdosta välttämättä ymmärrä toistensa näkökantoja eikä kiistaa voi ratkaista vain tosiasioihin vetoamalla. Hankkeen puolustajat perustelevat hanketta turvallisuusnäkökohdilla sekä vedenlaadun paranemisella pohjaveden käyttöön siirryttäessä. Hankkeen vastustajien perusteluissa painottuu hankkeen pelätyt ympäristövaikutukset sekä kaupungin ja maaseudun vastakkainasettelu. Tutkin lisäksi minkälaisilla identiteetti- ja kuvailukehyksillä osapuolet kuvaavat omaa ryhmäänsä ja vastapuolen toimijoita. Tutkin myös minkälaisia konfliktinhallinnan kehyksiä osapuolilla on, ja miten nämä erilaiset kehykset liittyvät toisiinsa. Nähdäkseni konfliktinhallinnan keinojen erilaisuus, vastapuolen negatiivinen kuvailu sekä yhteisten metakehysten ja arvojen puuttuminen tekevät kiistasta hankalan ratkaista. Osapuolten tulisi kyetä arvioimaan kriittisesti omia kehystämisen tapojaan ja etsiä yhteisiä näkemyksiä, joiden pohjalta ratkaisu voisi löytyä.

Tutkimukseni tarkoituksena on vastata kysymykseen, mitkä ovat Kuusamon vetovoimatekijät vuodenvaihteessa 2014–2015 ja miten ne ovat muuttuneet 1990-luvun jälkeen? Olen lähtökohtaisesti käyttänyt mallina Pekka Kauppilan vuonna 1996 julkaisemaa Kuusamon talvivetovoimatekijöitä koskevaa tutkimusta, mutta aineistonkeruun ajankohta, käytetyt tutkimusmenetelmät sekä aineiston määrä poikkeavat alkuperäisestä siinä määrin, että saatujen tulosten rinnakkaisvertailu ei ole mahdollista. Strukturoiduilla kyselylomakkeilla kerätyn aineiston lisäksi olen tehnyt kentällä osallistuvaa havainnointia, jossa olen tarkkaillut matkailijoiden tapoja täyttää kyselylomaketta sekä osallistunut heidän keskusteluihinsa aiheesta. Osa kokoamastani aineistosta perustuu kentällä tekemiini muistiinpanoihin. Olen kerännyt aineiston 28.12.2014–11.1.2015 välisenä aikana jakamalla Kuusamon lentokentällä ja Rukan Piste-ravintolassa vierailleille matkailijoille strukturoituja kyselylomakkeita. Lomakkeita kertyi 231 kappaletta ja vastaajista suurin osa on naisia. Tulkintani perustuvat SPSS-ohjelmalla tehtyihin pylvästaulukoihin sekä niistä saatuihin keskiarvoihin. Aineiston analysoinnissa olen hyödyntänyt kulttuurin ja arvojen käsitteitä määrittämällä matkailijoiden motiiveja. Korostan, että kaikki tekemäni tulkinnat ovat omiani eikä niitä voida pitää objektiivisina todellisuuden kuvaajina. Teemahaastattelujen puuttuessa en ole voinut varmistaa matkailijoilta, olenko ymmärtänyt heidän vastauksensa niin kuin he ovat ne tarkoittaneet. Aineistostani on nähtävissä, että Kuusamolla ei ole yhtä ylivoimaista vetovoimatekijää, vaan eri matkailijoita vetävät puoleensa eri tekijät. Useimmin esille nousevat kuitenkin hyvät laskettelumahdollisuudet, kauniit maisemat sekä matkakohteen turvallisuus, mutta on huomattava, että suurin osa aineistostani on kerätty talvella laskettelukeskus Rukalla. Muualla Kuusamossa ja eri vuodenaikana kerätty aineisto olisi antanut erilaisia tuloksia. Tulokset eivät silminnähden poikkea Kauppilan tutkimuksesta, mutta esimerkiksi ulkomaalaisten matkailijoiden määrä Kuusamossa on noussut 1990-luvun jälkeen. Tutkimukseni aikana olen havainnut, miten tärkeää on kartoittaa Kuusamossa vierailevia matkailijaryhmiä ja heidän edustamiaan kulttuureja/alakulttuureja. Kulttuuri vaikuttaa matkailijan arvoihin ja nämä taas matkailumotiiveihin. Mitä paremmin ollaan perillä matkailijan arvomaailmasta, sitä paremmin hänelle voidaan tarjota tähän arvomaailmaan sopivaa matkailua. Myös tutkimusaineiston kerääminen helpottuu, kun matkailijoilta voidaan tiedustella heidän kokemuksistaan heidän ymmärtämällään tavalla. Aineistoni jatkokäsittely on mahdollista, mutta on muistettava sen kuvaavan vain tietyn ajanjakson matkailijoita.