Background: Oral health is crucial for overall health. Oral health care need is the most prevalent unmet health care need among children and adolescents in the United States. Youth characteristics and socio-demographic factors are known to influence dental health service utilization. While there have been studies listing the factors contributing to the oral health disparities in the Appalachian region, very few studies have inspected the risk behaviours of the youth and their association with dental health care utilization. Methods: A structured questionnaire was administered to high school students in five counties of South-Central Appalachia. The survey included a question on a recent dental visit. The students provided information on socio-demographic characteristics and risk behaviours. Descriptive analysis was performed and the association between recent dental visit as the outcome variable and sociodemographic factors and health risk behaviours as independent variables were analyzed using logistic regression analysis. The analysis was performed using SAS 9.4. Results:80.1% (N= 129) of the adolescents who had admitted to using tobacco products or electronic vapour products reported having visited the dentist in the past 12 months. 87.5% (N= 168) of the females and 80.3% (N=127) of the males reported having visited the dentist in the past 12 months and 81.43% (N=114) of the adolescents who received free or reduced lunch reported having visited the dentist in the past 12 months. Use of tobacco products was the only health risk behaviour significantly associated with dental visit in the past 12 months (p=0.04) after adjusting for covariates with OR=0.5 (95% C I:0.312 -1.01). Conclusion: The findings suggest that health risk behaviours such as using tobacco products may be associated with dental health care utilization and future research should focus on adolescents with health-risk behaviours with the goal of identifying interventions for at-risk populations. Keywords: Oral health, health disparities, youth, health risk behaviours

No description available.

Abstract The aim was to determine the association between baseline factors, such as oral health-related behavior, attitudes, knowledge and beliefs in relation to caries increment during a randomized clinical trial (RCT). A further aim was to evaluate treatment costs and health outcomes during and after the RCT. In Pori Finland, 11- to 12-year-old children with active initial caries lesion(s) participated in the RCT in 2001–05. The experimental group (n=250) received multiple measures for controlling caries. The control group (n=247) received standard dental care. In 2005–08, all received standard dental care. Regression analyses were used to study the associations between behavioral factors and caries increment. Cost-effectiveness analysis was conducted (trial period), and costs and health outcomes as well as dental service utilization were evaluated (post-trial period). In the experimental group, brushing teeth twice a day was indicative of developing no new caries lesions, whereas eating candy at least once a day, predicted new lesions. In the experimental and control groups, lack of concern about cavities and lack of knowledge about mother’s dental health predicted new caries lesions. The average incremental cost for averting one DMF surface was €34. The experimental regimen was more effective and more costly than the standard dental care. The total costs decreased year after year. The mean total cost per adolescent was lower and the clinical outcome was better among the former participants in the experimental group. The utilization of dental services was significantly more regular among the former participants in this group. It may be feasible to control caries more effectively by affecting toothbrushing, candy eating and oral health-related attitudes, as preventive procedures may be ineffective if those factors are not in order. It is important to discuss oral health-related topics in families, because this may improve the oral health-related behavior of children. Cost-effectiveness of regimen used for the experimental group may be improved by division of work or by selective reduction of preventive procedures. Well-timed caries control can decrease treatment cost and yield long-term improvement of dental health. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää satunnaistetun kliinisen kokeen alussa rekisteröityjen suunterveyteen liittyvien tapojen, tietojen, asenteiden, uskomusten ja karieskertymän välisiä yhteyksiä. Lisäksi arvioitiin hoitokustannuksia ja hoidollisia tuloksia sekä kokeen ajalta että kokeen jälkeiseltä ajalta. Ne 11–12-vuotiaat lapset, joilla oli ainakin yksi alkava aktiivinen kariesvaurio, osallistuivat kokeeseen Porissa vuosina 2001–05. Koeryhmän lapset (n=250) saivat tehostettua ehkäisevää hoitoa ja kontrolliryhmän lapset (n=247) tavanomaista hammashoitoa. Kaikki saivat tavanomaista hammashoitoa vuosina 2005–08. Käyttäytymisellisten tekijöiden ja karieskertymän välisiä yhteyksiä tutkittiin regressioanalyysien avulla. Kustannusvaikuttavuusanalyysi tehtiin kokeen ajalta. Hoitokustannuksia ja hoidollisia tuloksia sekä palveluiden käyttöä arvioitiin kokeen jälkeiseltä ajalta. Lapsilla, jotka harjasivat vähintään kaksi kertaa päivässä, oli yleensä ehjät hampaat, kun taas lapsilla, jotka söivät päivittäin makeisia, oli useasti reikiä. Huolettomuus reikiintymistä kohtaan ja tietämättömyys äidin hampaiden kunnosta näkyi lasten hampaiden reikiintymisenä. Yhden hammaspinnan säästyminen paikkaukselta maksoi keskimäärin 34 €. Koeryhmän saama hoito oli vaikuttavampaa, mutta kalliimpaa kuin kontrolliryhmän saama hoito. Kokonaiskustannukset laskivat vuosi vuodelta. Keskimääräiset hoitokustannukset olivat pienemmät ja hammasterveys parempi entisen koeryhmän jäsenillä kuin kontrolliryhmäläisillä. Myös palveluiden käyttö oli säännöllisempää koeryhmässä. Karieksen hallintaa voidaan todennäköisesti tehostaa vaikuttamalla hampaiden harjaukseen, makeisten syöntiin ja suunterveyteen liittyviin asenteisiin. On tärkeää varmistaa, että nämä asiat ovat kunnossa, koska ehkäisevät toimenpiteet saattavat muuten jäädä tehottomiksi. Suunterveyteen liittyvistä asioista olisi hyvä keskustella perheissä, koska asioiden esillä pitäminen voi vaikuttaa suotuisasti lasten terveystapoihin. Koeryhmän saaman hoito-ohjelman kustannusvaikuttavuutta voisi todennäköisesti parantaa muuttamalla suunterveydenhuollon henkilöstön työnjakoa tai karsimalla valikoiden ehkäisevien toimenpiteiden määrää. Oikea-aikainen karieksen hallinta voi vähentää hoitokustannuksia ja lisätä hammasterveyttä pitkällä aikavälillä.