Abstract The purpose of this study is to increase understanding of participating in strategy practice when examined as membership in organizational hierarchy and as subjectivities in strategy discourse. The study approaches subjectivity in strategy practice from the viewpoint of organizational research within the strategy-as-practice (SasP) field, but has chosen a critical perspective to the assumption that strategy work belongs only to senior management. The study is based on interviews relating experiences of strategy participation in a public sector organization. It was found that when strategic planning and decision-making take place fairly far from practical everyday work, two separate strategy worlds would emerge within the organization: the conceptual and the practical world. The well-intended decisions made in the conceptual strategy world set demands for the subjects in the practical strategy world, who had to resort to coping mechanisms and survival strategies to deal with the practical consequences of the decisions. Furthermore, the traditional view of strategy as a senior management's top-down plan seemed to result in a division between strategy subjects and strategy objects. The division of subjectivities was not this dichotomic, however, as individuals moved more dynamically between the subjectivities identified in the strategy discourse. These positionings and subjectivities were products of the strategy practice and strategy discourse and they were studied using discourse analysis and positioning analysis. This study also opens a discussion on how a strategist's subjectivity could be defined within the strategy practices instead of being determined by hierarchical status. It proposes organizational citizenship as a basis for participating in strategy and views strategy as a combination of performing everyday work in a continuum, awakening and reacting to discontinuities and making necessary changes. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, millaiseksi strategiatyöhön osallistuminen määrittyy, kun sitä tarkastellaan toisaalta organisaation hierarkian jäsenyytenä ja toisaalta organisaation strategiadiskurssin subjektiviteetteina. Tutkimus kiinnittyy organisaatiotutkimuksen näkökulmasta strategy-as-practice (SasP) -kenttään tarkastellessaan strategiatoimijuutta osallistumisena strategiakäytäntöön, mutta valitsee kuitenkin kriittisen tarkastelukulman siihen, että strategiatyö kuuluisi vain johdolle. Tämä tutkimus perustuu haastatteluihin, joissa kartoitettiin strategiatyöhön osallistumisen kokemuksia kuntaorganisaatiossa. Yksi tutkimuksen havainnoista oli, että strategisen suunnittelun ja päätöksenteon tapahtuessa suhteellisen kaukana työn arjesta organisaatiossa näytti muodostuvan kaksi erilaista strategiamaailmaa: konseptuaalinen ja käytännöllinen. Konseptuaalisen strategiamaailman hyvässä tarkoituksessa tekemät strategiset linjaukset edellyttivät usein käytännöllisen strategiamaailman toimijoilta erilaisia selviytymismekanismeja ja selviytymisstrategioita. Lisäksi strategiatradition näkemys strategiasta johdon suunnitelmana näytti johtavan jakoon strategiasubjekteihin ja strategiaobjekteihin sekä osallistujiin ja osallistettaviin. Subjektiviteettien osalta jako ei kuitenkaan ollut näin dikotominen, vaan yksilöt liikkuivat dynaamisemmin strategiadiskurssissa tunnistettujen subjektiviteettien välillä. Näitä strategiakäytännössä ja strategiadiskurssissa muotoutuvia asemointeja ja subjektiviteetteja tutkittiin diskurssi- ja positiointianalyysia hyödyntämällä. Tutkimuksessa avataan keskustelua myös siitä, kuinka strategistin toimijuus voitaisiin nähdä strategiakäytännöissä määrittyvänä sen sijaan, että se määrittyy hierarkkisen aseman myötä tulevana oletuksena. Tällöin strategiaan osallistumista tarkastellaan organisaatiokansalaisuuteen liittyvänä toimijuutena ja strategia nähdään jatkumosta, epäjatkuvuuskohtiin havahtumisesta ja epäjatkuvuuskohtiin liittyvistä muutoksista muodostuvana kokonaisuutena.