Abstract The quality of technical communication, for example the user guides created for various high-technology products, is often criticized. The information is not available when it would be needed, or it is not presented in a way suitable for our purposes. However, in the increasingly technology-based society of today, we are expected to operate a range of technical devices and software programs daily, at work and at home. The current re-structuring of the IT industry in Finland, on the other hand, has affected technical communication profoundly: cost pressures and outsourcing have led to narrow job descriptions, job losses and diminished wellbeing at work. Companies do not seem to appreciate the impact of high-quality technical communication on user experience. The work environments of technical communicators are also challenging: their background is typically in the Humanities, but they work with highly technical products. In many cases, they have learned the needed skills independently and in practice; very few experienced technical communicators have training in the field. In this study, some of the central contradictions in the technical communication activity are explored by applying activity theory on autoethnographic interview data. This study provides new information about technical communication as a profession, but the issues it raises are not limited to technical communication only: the restructuring of the IT sector is a phenomenon affecting a variety of fields. The aim of this dissertation is twofold: 1) to investigate and describe the current status of the field in Finland, and 2) to suggest solutions to some of the problems we are facing using the tools offered by activity theory. / Tiivistelmä Teknisen viestinnän, esimerkiksi erilaisten teknisten järjestelmien käyttöohjekirjojen, maine ei ole kovin hyvä. Tietoa ei ole tarjolla kun sitä tarvitaan, tai se esitetään tavalla joka ei vastaa toiveitamme. Nykypäivän tietoyhteiskunnassa pärjääminen kuitenkin vaatii tietoteknisiä perustaitoja niin kotona, koulussa kuin töissäkin. Suomessa tällä hetkellä käynnissä oleva IT-alan murros taas on vaikuttanut suuresti teknisen viestinnän ammattikuntaan: kustannuspaineet ja ulkoistukset ovat johtaneet työnkuvan kapenemiseen, työpaikkojen menetyksiin ja työviihtyvyyden vähenemiseen. Yrityksissä ei nähdä laadukkaan teknisen viestinnän merkitystä käyttäjäkokemukselle. Teknisten viestijöiden työolosuhteet ovat myös haastavat: he ovat usein humanistitaustaisia henkilöitä, jotka työskentelevät vaativien teknisten tuotteiden parissa. He ovat tyypillisesti opetelleet vaaditut tekniset taidot omatoimisesti työn ohessa, ja hyvin harvalla pidempään alalla olleella on teknisen viestinnän koulutusta tukenaan. Tutkimuksessa tarkastellaan teknisen viestinnän keskeisiä ristiriitoja tulkitsemalla autoetnografista haastatteluaineistoa toiminnan teorian kautta. Tutkimus luo uutta tietoa teknisestä viestinnästä ammattikuntana, mutta esiin nostetut ongelmat eivät liity pelkästään tekniseen viestintään: IT-sektorilla käynnissä oleva rakennemuutos vaikuttaa useisiin aloihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on 1) selvittää alan nykytilanne Suomessa ja 2) tarjota ratkaisuehdotuksia alan haasteisiin toiminnan teorian tarjoamien työkalujen avulla.

Abstract This study describes work-based learning in a Master’s Degree Programme in Rehabilitation at a University of Applied Sciences. The study describes students’ individual learning and the development tasks they implemented in their work communities. The first study focused on worklife-based learning on the level of the individual. The research data consisted of individual interviews with students. The second study explored worklife-based learning in the students’ work communities. The material consisted of individual interviews with supervisors and students, group interviews with workers, a group interview with teachers and joint development meetings at the students’ work communities. The different studies were analysed using the content analysis method. According to the survey the students’ learning resulted in the development of a service-oriented agency, which was founded on a customer-oriented work approach, a multi-layered development vision and a communal cooperative and research-oriented development approach. The service-oriented agency consisted of both the rules and tools of rehabilitation activity and of the factors defining the community and the distribution of work that the development of changing rehabilitation requires. The students felt that the multiprofessional student group played a significant role in the work-based learning. The students’ development tasks demonstrated that in the work communities both customer-oriented rehabilitation, a common frame of reference for rehabilitation work, multi-professional work and the cost-effectiveness of service were all developed. The results of the development effort could be seen in the improved work-related well-being of the workers. In the work communities the development approach to rehabilitation work was research-oriented. The learning was based on theoretical foundations and communality and resulted in finding both solutions for practical problems and new tools. The study produced new knowledge about work-based learning that takes place at the activity system level. It corroborated earlier studies on the need for developing both the cooperation between universities of applied sciences and worklife and customer-oriented rehabilitation activity. The results can be utilised both in the development of cooperation with working life and the development of curriculum in a Master’s Degree Level education at Universities of Applied Sciences. / Tiivistelmä Tämä tutkimus kuvailee työelämälähtöistä oppimista ylemmässä ammattikorkeakoulutuksessa kuntoutuksen koulutusohjelmassa. Tutkimuksessa kuvataan opiskelijoiden yksilöllistä oppimista ja kehittämistehtäviä, jotka he toteuttivat työyhteisöissään. Ensimmäinen osatutkimus keskittyi työelämälähtöiseen oppimiseen yksilötasolla. Aineisto koostui opiskelijoiden yksilöhaastatteluista. Toinen osatutkimus tutki työelämälähtöistä oppimista opiskelijoiden työyhteisöissä. Aineisto koostui esimiesten ja opiskelijoiden yksilöhaastatteluista, työntekijöiden ryhmähaastatteluista, opettajien ryhmähaastattelusta ja opiskelijoiden työyhteisöjen yhteiskehittelypalavereista. Osatutkimukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastattelututkimuksen mukaan opiskelijoiden oppimisen tulokseksi kiteytyi palvelutoimijuus, joka rakentui asiakaslähtöisestä työotteesta, monitasoisesta kehittämisnäkemyksestä sekä yhteisöllisestä ja tutkimuksellisesta kehittämisotteesta. Palvelutoimijuus koostui kuntoutustoiminnan säännöistä ja välineistä sekä yhteisöä ja työnjakoa määrittävistä tekijöistä, joita muuttuvan kuntoutuksen kehittäminen edellyttää. Opiskelijat kokivat, että moniammatillisella opiskelijaryhmällä oli merkittävä rooli työelämälähtöisessä oppimisessa. Opiskelijoiden kehittämistehtävät osoittivat, että työyhteisöissä kehitettiin asiakaslähtöistä kuntoutustyötä, rakennettiin yhteistä kuntoutustyön viitekehystä ja edistettiin moniammatillista työskentelyä ja palvelun kustannustehokkuutta. Kehittämistyön tulos näkyi työntekijöiden työhyvinvoinnin lisääntymisenä. Työyhteisöissä kuntoutustyön kehittämisote oli tutkimuksellinen. Oppiminen pohjautui teoreettisiin lähtökohtiin ja yhteisöllisyyteen, ja johti käytännöllisten ongelmien ratkaisuun ja uusien välineiden löytämiseen. Tutkimus tuotti uutta tietoa toimintajärjestelmätasolla tapahtuvasta työelämälähtöisestä oppimisesta. Se vahvisti aikaisempia tutkimuksia ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyön ja asiakaslähtöisen kuntoutustoiminnan kehittämisen tarpeesta. Tuloksia voidaan hyödyntää ylemmän ammattikorkeakoulutuksen työelämäyhteistyön ja opetussuunnitelman kehittämisessä.