Abstract The quality of technical communication, for example the user guides created for various high-technology products, is often criticized. The information is not available when it would be needed, or it is not presented in a way suitable for our purposes. However, in the increasingly technology-based society of today, we are expected to operate a range of technical devices and software programs daily, at work and at home. The current re-structuring of the IT industry in Finland, on the other hand, has affected technical communication profoundly: cost pressures and outsourcing have led to narrow job descriptions, job losses and diminished wellbeing at work. Companies do not seem to appreciate the impact of high-quality technical communication on user experience. The work environments of technical communicators are also challenging: their background is typically in the Humanities, but they work with highly technical products. In many cases, they have learned the needed skills independently and in practice; very few experienced technical communicators have training in the field. In this study, some of the central contradictions in the technical communication activity are explored by applying activity theory on autoethnographic interview data. This study provides new information about technical communication as a profession, but the issues it raises are not limited to technical communication only: the restructuring of the IT sector is a phenomenon affecting a variety of fields. The aim of this dissertation is twofold: 1) to investigate and describe the current status of the field in Finland, and 2) to suggest solutions to some of the problems we are facing using the tools offered by activity theory. / Tiivistelmä Teknisen viestinnän, esimerkiksi erilaisten teknisten järjestelmien käyttöohjekirjojen, maine ei ole kovin hyvä. Tietoa ei ole tarjolla kun sitä tarvitaan, tai se esitetään tavalla joka ei vastaa toiveitamme. Nykypäivän tietoyhteiskunnassa pärjääminen kuitenkin vaatii tietoteknisiä perustaitoja niin kotona, koulussa kuin töissäkin. Suomessa tällä hetkellä käynnissä oleva IT-alan murros taas on vaikuttanut suuresti teknisen viestinnän ammattikuntaan: kustannuspaineet ja ulkoistukset ovat johtaneet työnkuvan kapenemiseen, työpaikkojen menetyksiin ja työviihtyvyyden vähenemiseen. Yrityksissä ei nähdä laadukkaan teknisen viestinnän merkitystä käyttäjäkokemukselle. Teknisten viestijöiden työolosuhteet ovat myös haastavat: he ovat usein humanistitaustaisia henkilöitä, jotka työskentelevät vaativien teknisten tuotteiden parissa. He ovat tyypillisesti opetelleet vaaditut tekniset taidot omatoimisesti työn ohessa, ja hyvin harvalla pidempään alalla olleella on teknisen viestinnän koulutusta tukenaan. Tutkimuksessa tarkastellaan teknisen viestinnän keskeisiä ristiriitoja tulkitsemalla autoetnografista haastatteluaineistoa toiminnan teorian kautta. Tutkimus luo uutta tietoa teknisestä viestinnästä ammattikuntana, mutta esiin nostetut ongelmat eivät liity pelkästään tekniseen viestintään: IT-sektorilla käynnissä oleva rakennemuutos vaikuttaa useisiin aloihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on 1) selvittää alan nykytilanne Suomessa ja 2) tarjota ratkaisuehdotuksia alan haasteisiin toiminnan teorian tarjoamien työkalujen avulla.

Abstract The aim of this study was to increase understanding of the dimensions of the school’s operating culture in general and pedagogical practices in particular in the context of the School Library of the Information Society project (SLI). The purpose was to describe development in the school’s operating culture as perceived by teachers and principals. The background for the study was the historical basis of Finnish school libraries and the starting point and aims of the SLI project. The analysis of the complex concept of the school’s operating culture was inspired by the Activity Theoretical Model put forth by Yrjö Engeström. The operating culture consists of 1) tools, which are the school library and teaching methods, 2) rules, consisting of different statutes and the curriculum, 3) the school community, including teachers, pupils, and parents, and 4) a division of labor, including resources for librarianship. Teachers and principals are the subjects who work together to improve pedagogical practices. The shared metatheories of Information Studies and Educational Sciences were scrutinized from the viewpoint of learning literacies. The impact of the SLI project was evaluated through all these factors. This was a qualitative case study. The follow-up time was seven years. The data are comprised of the yearly reports of eleven elementary schools collected during the SLI project in 2002–2004 and group interviews conducted in 2009. The use of methodological triangulation and the follow-up design add to the validity of the study. QSRNVivo software facilitated management and analysis of the data. Application of the activity theoretical model gives external validity to the study. All eleven elementary schools developed their library space and collection, which was given a more central role in relation to the curriculum and the pupils’ work. An information literacy curriculum was developed in some schools. Library teachers’ resources could not be increased. Collaboration increased between the teachers and the pupils, and with other schools, the public library, and the Education Department. Teaching information literacy and pedagogical use of information technology were developed. The limitation of this study is the fact that the researcher acted as the project coordinator in the SLI project and knew the interviewees, who probably for this reason wanted to give positive statements. However, the researcher’s familiarity with the research subject helped in recognizing significant aspects of the data. The model of the school’s operating culture can be used and further tested in different school and school library development projects. The activity theoretical Learning Commons Model developed in this study connects education authorities and the public library to the school’s collaborative network. This model should be examined, as it may serve as an analytical tool for developing learning environments and an instrument of developmental work research. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä koulun toimintakulttuurin ulottuvuuksista yleensä ja erityisesti pedagogisista käytännöistä Oulussa toteutetun Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeen (TKK) yhteydessä. Toimintakulttuurin kehitystä kuvataan opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta. Tarkastelua taustoitetaan kuvaamalla suomalaisten koulukirjastojen historialliset lähtökohdat sekä tutkimuskohteena olevien oululaisten koulujen TKK-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet. Teoreettisessa tarkastelussa koulun toimintakulttuurin määrittelyn pohjana on Yrjö Engeströmin toiminnan teorian malli. Toimintakulttuuriin kuuluvat seuraavat ulottuvuudet: 1) välineet, joita ovat koulukirjasto ja opetusmenetelmät, 2) säännöt, joita ovat säädökset ja opetussuunnitelma, 3) yhteisö, joka koulussa käsittää henkilökunnan, oppilaat ja vanhemmat sekä 4) työnjako, joka sisältää kirjastonhoidon resurssit. Opettajat ja rehtorit kehittävät toimintakulttuuria päämääränään entistä paremmat opetuskäytännöt. Informaatiotutkimuksen ja kasvatustieteen yhteisiä metateorioita tarkastellaan lukutaitojen oppimisen näkökulmasta. Kehittämishankkeen vaikutuksia arvioidaan näiden tekijöiden kautta. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto käsittää yhdentoista alakoulun projektiraportit vuosilta 2002–2004 ja ryhmähaastattelut vuodelta 2009. Aineistotriangulaatiolla ja seitsemän vuoden seurannalla pyrittiin tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseen. QSRNVivo-ohjelma helpotti aineiston hallintaa ja analysointia. Toiminnan teorian käyttö toimintakulttuurin mallintamiseen systematisoi analyysiä ja lisäsi ulkoista validiteettia. Koulukirjastot kehittyivät tiloiltaan ja aineistoiltaan ja niiden rooli vahvistui opetussuunnitelmassa ja oppilaiden työskentelyssä. Tiedonhankinnan opetussuunnitelma kehittyi osassa kouluja. Kirjasto-opettajien resursseja ei onnistuttu lisäämään. Toimintakulttuurin tärkein muutos oli yhteistoiminnan lisääntyminen opettajien ja oppilaiden kesken sekä muiden koulujen, yleisen kirjaston ja opetusviraston kanssa. Informaatiolukutaidon opetus ja tietotekniikan opetuskäyttö kehittyivät kouluissa. Tutkimuksen luotettavuutta rajoittaa se, että tutkija tunsi TKK-hankkeen projektipäällikkönä haastateltavat, joten opettajat ja rehtorit ehkä halusivat kertoa myönteisiä asioita. Toisaalta tutkijan perehtyneisyys tutkimuskohteeseen helpotti merkityksellisten näkökohtien tunnistamista. Koulun toimintakulttuurin mallia voidaan käyttää ja testata edelleen koulun ja koulukirjastojen kehittämishankkeissa. Tutkimuksen pohjalta syntyi toiminnanteoreettinen learning commons -malli, joka liittää koulun yhteistyöverkostoon opetustoimen ja yleisen kirjaston. Tätä mallia voidaan käyttää ja edelleen kehittää oppimisympäristöjen tutkimuksessa ja kehittävässä työntutkimuksessa.

Abstract The demand for sustainability has challenged us to shift towards a culture of holistic urban redevelopment and efficient collaboration. The motivation for this study stems from the need to gain a clear understanding of integrative urban redevelopment, from the point of view of public urban planning and development organizations. The skill required to bring together expertise has been analyzed. The revised research questions were: What is the position of holistic urban planning in the field of integrative urban redevelopment? What kind of challenges can be detected in integrative urban redevelopment? The theory of the development of work (Victor & Boynton 1998) is utilized as a theoretical framework. The theory lacks an object of work, thus the framework has been complemented with activity theory (Engeström 1995). Processual analysis and multiple methods were used in the process. The empirical material consists of five recent cases located in the Eastern Vantaa area, and includes interviews with urban designers, developers, planners and strategy workers. The study shows that the notion of holistic urban planning has been changing, which makes the term an object of work in itself that has to be redefined case by case. Holistic urban planning turned out to be an approach of integrative urban redevelopment work, while the others are seen as sustainable co-configuration and linking work. The main challenge in integrative urban redevelopment work is to be able to identify a genuine object of work and to apply a type of work complementing it. This is due to the fact that the nature of collaboration seems to be attached to a certain type of work, and each type of work was lead and managed differently. The main processes of integrative urban redevelopment work proceed with different tempos, thus in order to integrate these processes with each other, setting a process owner based on shared leadership seems to be a precondition for integrating all the necessary expertise. Other challenges are the disintegration of the expertise of the social and health sector and strategic economic governance into the processes of urban planning and redevelopment. Land use planning could be better recognized as a process owner of integrative urban redevelopment. Finally, the significance of new strategic practices and resources of land use planning are also highlighted. / Tiivistelmä Kestävyyden vaatimus on haastanut meidät siirtymään kokonaisvaltaisen suunnittelun kulttuuriin sekä integroivaan ja tehokkaaseen yhteistyöhön, jonka kehittämiseksi on analysoitava, millaisia haasteita siihen liittyy. Tämän tutkimuksen taustalla on tarve lisätä ymmärrystä integroivasta kaupunkikehitystyöstä julkisen kaupunkikehitysorganisaation näkökulmasta. Institutionaaliseen näkökulmaan on kiinnitetty toistaiseksi vähän huomiota kaupunkikehittämisen tutkimuksessa. Tutkimuksessa on analysoitu työn yhdistämisen taitoa ja rakenteita. Tarkistetut tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Mikä asema eheyttämisellä on integroivan kaupunkikehittämisen kentällä? 2) Mitkä ovat integroivan kaupunkikehittämisen haasteet? Teoreettisen viitekehyksen muodostaa työn kehityksen teoria (Victor & Boynton 1998), jonka avulla on tarkasteltu integroivan kaupunkikehitystyön työtyyppejä osatekijöineen. Teoriasta puuttuvan työn kohteen tarkastelemiseksi viitekehystä on täydennetty toiminnan teorialla (Engeström 1995). Tapaustutkimuksessa on sovellettu prosessuaalista analyysiä ja monimenetelmällistä metodologiaa. Empiirinen aineisto koostuu viidestä tuoreesta tapauksesta Itä-Vantaan alueelta, täydennettynä detaljisuunnittelun, yleispiirteisen suunnittelun ja strategisen kaupunkikehitystyön tekijöiden haastatteluin. Osoitan käsityksen eheyttämisen sisällöstä muuttuvaksi, jolloin se on terminä tapauskohtaisesti määriteltävä työn kohde. Eheyttäminen on myös integroivan kaupunkikehitystyön lähestymistapa muiden ollessa kestävä kehittely ja yhteyttäminen. Tulokseni paljastavat integroivan kaupunkikehitystyön päähaasteena olevan aidon työn kohteen tunnistaminen ja sitä vastaavan työtyypin soveltaminen, sillä yhteistyön luonne riippui työtyypistä, joista kutakin johdettiin erilaisella otteella. Lisäksi eri tempolla etenevien kaupunkikehitystyön ydinprosessien keskinäinen integrointi sekä osallisten integrointi niihin vaikuttaa edellyttävän jaettuun johtajuuteen perustuvaa prosessinomistajuutta. Muita haasteita ovat sosiaali- ja terveystoimen asiantuntemuksen ja kuntatalouden integrointi kaupunkikehitystyön ydinprosesseihin, sekä maankäytön ja ympäristön toimialan potentiaalin huomioiminen integroivan kaupunkikehitystyön prosessien omistajana. Myös viitesuunnittelun merkitys, työn resursointi ja kiinteistötalouden asiantuntemus korostuvat.

Abstract The development of new work practices requires the combination of several organizations. The interaction and knowledge formation of the participants are the essential factors. The aim of this study was to reveal their potential for forming new work practices to day-care centre work in the practice of Social Services (UAS) studies. The research focused on co-operative learning of the network of persons representing universities (academic and applied sciences) and day-care centres. The methodology of the study is based on developmental work research. Four different types of data were collected: 1. Discussion data of the Social Services (UAS) students, teachers and work place instructors during joint planning sessions, 2. Their stimulated recall -interview data, 3. The historical analysis of the day-care work, 4. Historical analysis of the transfer concept. The “expansive learning cycle” and historical analysis of the transfer were used as conceptual tools of analyzing teamwork and knowledge formation of the teams. The activity system model of developmental work research was used as conceptual tool of analyzing learning of the teams. Central themes were further elaborated using stimulated recall – interviews. The interaction mainly consisted of presenting one’s own view, and on the other hand, solving a common problem. The team did not question the interaction at a personal level. The team was not able to construct the common activity system and the boundary object between different institutions (the university, university of applied sciences and the day-care centres). Knowledge formation was conducted by reconstruction of existing knowledge and traditional transfer. On the other hand, regenerative learning and knowledge formation were developed in the activity system of the day-care centre and education. The team observed children’s learning and the contradictions of current activity and formed a new theoretical concept. It was applied as a tool for the activity of students. The new insight was not expanded to the work in day-care centres. Mere conversation is not sufficient - new work practices require mutual trust, strong network connections and the ability to assess and develop the attitude towards a more co-operative one. Knowledge formation provides regenerative learning. What is essential is questioning present practices, knowing the zone of proximal development of the work and modeling of new ideas. The most important in knowledge formation, interaction and learning are the theories of learning. The starting point to develop the work is to find the right object based on the needs of working life. / Tiivistelmä Uusien työtapojen kehittäminen vaatii useiden organisaatioiden yhteistoimintaa. Keskeistä on eri asiantuntijoiden vuorovaikutus ja tiedonmuodostus. Tutkimuksessa selvitettiin kehittäjätiimin vuorovaikutuksen ja tiedonmuodostuksen suhdetta uusien työtapojen muodostumiseen sosionomi (AMK) -koulutuksen harjoittelussa. Tutkimus kohdistui yliopiston, ammattikorkeakoulun ja päiväkodin edustajien yhteistoiminnalliseen oppimiseen tavoitteenaan kehittävä siirtovaikutus. Tutkimuksen metodologia perustuu kehittävään työntutkimukseen. Tutkimus sisältää neljä aineistoa: 1. Sosionomi (AMK) -opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkaohjaajien keskusteluaineiston, 2. stimulated recall -haastatteluaineiston, 3. päiväkotityön historiallisen kehityksen analyysiaineiston, 4. siirtovaikutuksen käsitteen historiallisen analyysiaineiston. Keskusteluaineiston vuorovaikutuksen analyysimenetelmänä käytettiin tiimityön analysoinnin käsitteellisiä välineitä. Tiedonmuodostusta analysoitiin ekspansiivisella oppimissyklillä ja siirtovaikutuksen kehitysvaihemallilla. Päiväkotityön historia-analyysiä käytettiin osallistujien kehittämiskohteen tulkintaan. Oppimista analysoitiin toimintajärjestelmän rakennemallilla. Stimulated recall -haastattelut täydensivät analyysejä. Kehittäjätiimin vuorovaikutuksessa korostui oman näkökulman esittäminen ja toisaalta yhteisen ongelman ratkaiseminen. Osallistujat eivät kyseenalaistaneet yksilötason vuorovaikutustaan. Tiimi ei pystynyt luomaan yliopiston, ammattikorkeakoulun ja päiväkodin edustajien yhteistä toimintajärjestelmää ja kehittämiskohdetta. Tiedonmuodostusta ohjasivat valmiin tiedon rekonstruointi ja staattinen siirtovaikutus. Toisaalta päiväkodin ja koulutuksen toimintajärjestelmässä kehittyi uudistavaa oppimista. Osallistujat käsittelivät lasten oppimista, nykytoiminnan ristiriitoja ja muodostivat uuden selitysmallin, jolla oli teoreettista merkitystä opiskelijan toiminnan välineenä. Uusi selitysmalli ei siirtynyt päiväkotityöhön. Pelkkä keskustelu ei riitä - uudet työtavat edellyttävät keskinäistä luottamusta, vahvoja verkostosuhteita sekä kykyä arvioida ja kehittää asennetta yhteistoiminnallisuuteen. Tärkeimmiksi tiedonmuodostusta, vuorovaikutusta ja oppimista sääteleviksi tekijöiksi nousevat oppimisteoriat. Uudistukset edellyttävät uudistavaa oppimista. Keskeistä on taito yhdessä kyseenalaistaa nykyistä toimintaa, hahmottaa työn lähikehitys sekä mallittaa uusia ideoita. Lähtökohtana ovat työelämän tarpeista nousevat kehittämiskohteet.