Abstract The aim of this study was to increase understanding of the dimensions of the school’s operating culture in general and pedagogical practices in particular in the context of the School Library of the Information Society project (SLI). The purpose was to describe development in the school’s operating culture as perceived by teachers and principals. The background for the study was the historical basis of Finnish school libraries and the starting point and aims of the SLI project. The analysis of the complex concept of the school’s operating culture was inspired by the Activity Theoretical Model put forth by Yrjö Engeström. The operating culture consists of 1) tools, which are the school library and teaching methods, 2) rules, consisting of different statutes and the curriculum, 3) the school community, including teachers, pupils, and parents, and 4) a division of labor, including resources for librarianship. Teachers and principals are the subjects who work together to improve pedagogical practices. The shared metatheories of Information Studies and Educational Sciences were scrutinized from the viewpoint of learning literacies. The impact of the SLI project was evaluated through all these factors. This was a qualitative case study. The follow-up time was seven years. The data are comprised of the yearly reports of eleven elementary schools collected during the SLI project in 2002–2004 and group interviews conducted in 2009. The use of methodological triangulation and the follow-up design add to the validity of the study. QSRNVivo software facilitated management and analysis of the data. Application of the activity theoretical model gives external validity to the study. All eleven elementary schools developed their library space and collection, which was given a more central role in relation to the curriculum and the pupils’ work. An information literacy curriculum was developed in some schools. Library teachers’ resources could not be increased. Collaboration increased between the teachers and the pupils, and with other schools, the public library, and the Education Department. Teaching information literacy and pedagogical use of information technology were developed. The limitation of this study is the fact that the researcher acted as the project coordinator in the SLI project and knew the interviewees, who probably for this reason wanted to give positive statements. However, the researcher’s familiarity with the research subject helped in recognizing significant aspects of the data. The model of the school’s operating culture can be used and further tested in different school and school library development projects. The activity theoretical Learning Commons Model developed in this study connects education authorities and the public library to the school’s collaborative network. This model should be examined, as it may serve as an analytical tool for developing learning environments and an instrument of developmental work research. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen päämääränä on lisätä ymmärrystä koulun toimintakulttuurin ulottuvuuksista yleensä ja erityisesti pedagogisista käytännöistä Oulussa toteutetun Tietoyhteiskunnan koulukirjasto -hankkeen (TKK) yhteydessä. Toimintakulttuurin kehitystä kuvataan opettajien ja rehtoreiden näkökulmasta. Tarkastelua taustoitetaan kuvaamalla suomalaisten koulukirjastojen historialliset lähtökohdat sekä tutkimuskohteena olevien oululaisten koulujen TKK-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet. Teoreettisessa tarkastelussa koulun toimintakulttuurin määrittelyn pohjana on Yrjö Engeströmin toiminnan teorian malli. Toimintakulttuuriin kuuluvat seuraavat ulottuvuudet: 1) välineet, joita ovat koulukirjasto ja opetusmenetelmät, 2) säännöt, joita ovat säädökset ja opetussuunnitelma, 3) yhteisö, joka koulussa käsittää henkilökunnan, oppilaat ja vanhemmat sekä 4) työnjako, joka sisältää kirjastonhoidon resurssit. Opettajat ja rehtorit kehittävät toimintakulttuuria päämääränään entistä paremmat opetuskäytännöt. Informaatiotutkimuksen ja kasvatustieteen yhteisiä metateorioita tarkastellaan lukutaitojen oppimisen näkökulmasta. Kehittämishankkeen vaikutuksia arvioidaan näiden tekijöiden kautta. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto käsittää yhdentoista alakoulun projektiraportit vuosilta 2002–2004 ja ryhmähaastattelut vuodelta 2009. Aineistotriangulaatiolla ja seitsemän vuoden seurannalla pyrittiin tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseen. QSRNVivo-ohjelma helpotti aineiston hallintaa ja analysointia. Toiminnan teorian käyttö toimintakulttuurin mallintamiseen systematisoi analyysiä ja lisäsi ulkoista validiteettia. Koulukirjastot kehittyivät tiloiltaan ja aineistoiltaan ja niiden rooli vahvistui opetussuunnitelmassa ja oppilaiden työskentelyssä. Tiedonhankinnan opetussuunnitelma kehittyi osassa kouluja. Kirjasto-opettajien resursseja ei onnistuttu lisäämään. Toimintakulttuurin tärkein muutos oli yhteistoiminnan lisääntyminen opettajien ja oppilaiden kesken sekä muiden koulujen, yleisen kirjaston ja opetusviraston kanssa. Informaatiolukutaidon opetus ja tietotekniikan opetuskäyttö kehittyivät kouluissa. Tutkimuksen luotettavuutta rajoittaa se, että tutkija tunsi TKK-hankkeen projektipäällikkönä haastateltavat, joten opettajat ja rehtorit ehkä halusivat kertoa myönteisiä asioita. Toisaalta tutkijan perehtyneisyys tutkimuskohteeseen helpotti merkityksellisten näkökohtien tunnistamista. Koulun toimintakulttuurin mallia voidaan käyttää ja testata edelleen koulun ja koulukirjastojen kehittämishankkeissa. Tutkimuksen pohjalta syntyi toiminnanteoreettinen learning commons -malli, joka liittää koulun yhteistyöverkostoon opetustoimen ja yleisen kirjaston. Tätä mallia voidaan käyttää ja edelleen kehittää oppimisympäristöjen tutkimuksessa ja kehittävässä työntutkimuksessa.

Abstract The requirements for interactive land use planning, a statutory function of municipalities, are based on the Land Use and Building Act. The objective of land use planning is to promote a high quality living environment and ecologically, economically, socially and culturally sustainable development. Ideally, planning consists of an interactive process in which aspects of administration, residents, economic life and policy making are interconnected. The everyday planning practices of municipalities are significant in implementing interactive planning. This thesis analyses the interactive planning practices and collaboration cultures of the municipalities, the ELY Centres, and the Regional Councils, together with the representatives of mining companies, and consultant planners. The realisation of planning practices was specifically studied within the scope of land use planning and mining due to the fact that there are several ongoing ore exploration and mining projects in the municipalities of Northern Finland. The study focuses on municipal planners’ experiences in interactive planning. The thesis is based on a mixed methods approach, integrating both qualitative and quantitative data. The main research material, which is qualitative data, is comprised of interviews with municipal planners, representatives of ELY Centres, Regional Councils, and mining companies, as well as consultant planners. The quantitative data was generated from a survey directed to municipal planners working in the Northern municipalities. The qualitative data was supplemented with workshop material collected through participatory action research, which was carried out in order to study and develop the interactive planning process. The findings of this thesis demonstrate that the municipalities in Northern Finland have generally fulfilled the statutory minimum requirements in their interactive planning practices. The results indicate that interaction based on statutory and informal municipality policies would increase the possibilities of different stakeholders’ participation in the planning process. In addition, interaction would improve municipal planning practices, and would provide continuity in policy making. The results of this thesis offer valuable insight into planning practices, and could inform and enhance the current reform process of central and regional administration. / Tiivistelmä Maankäyttö- ja rakennuslaki muodostaa perustan vuorovaikutteiselle alueiden käytön suunnittelulle, joka on yksi kuntien tehtävistä. Kunnilla on kokonaisvastuu suunnittelusta, jolla tavoitellaan hyvää elinympäristöä ja kestävää kehitystä. Suunnittelu perustuu lakisääteiseen vuorovaikutteiseen kaavoitusprosessiin. Ideaalitilanteessa vuorovaikutuksessa ovat hallinnon, kansalaisten, elinkeinoelämän ja poliittisen päätöksenteon näkökulmat. Kuntien suunnittelukäytännöt ovat tärkeässä asemassa vuorovaikutteisen suunnittelun toteuttamisessa. Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida vuorovaikutteisen alueiden käytön suunnittelun käytäntöjä ja toimintakulttuuria Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien suunnitteluorganisaatioiden, ELY-keskusten, maakunnan liittojen, kaivosyhtiöiden edustajien ja konsulttisuunnittelijoiden välisessä yhteistyössä. Käytäntöjen toteutumista tarkastellaan erityisesti alueiden käytön suunnittelun ja vaikutuksiltaan merkittävän kaivostoiminnan vuorovaikutuksessa, koska Pohjois-Suomen kunnissa on vireillä useita malminetsintä- ja kaivoshankkeita. Tutkimuksessa painotetaan kuntakaavoittajien kokemuksia vuorovaikutteisesta suunnittelusta. Väitöskirjatutkimus on lähtökohdaltaan monimenetelmällinen. Laadullinen pääaineisto muodostuu eri toimijaryhmien teemahaastatteluista. Määrällinen aineisto käsittää Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa työskennelleille kaavoittajille lähetetyn kyselyn. Laadullista aineistoa täydentää toimintatutkimuksellisella otteella toteutettujen, suunnitteluprosessin vuorovaikutusta tutkineiden ja kehittäneiden työpajojen aineisto. Väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että pohjoissuomalaisten kuntien suunnittelukäytännöissä noudatetaan useimmiten lakisääteisiä vuorovaikutuksen minimivaatimuksia. Tulosten perusteella lakisääteisten ja kuntien omien vapaamuotoisten käytäntöjen yhdistäminen lisäisi eri osapuolten vaikutusmahdollisuuksia suunnittelussa, mikä toisi myös jatkuvuutta kunnan suunnittelukäytäntöihin ja päätöksentekoon. Väitöskirjatutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa ajankohtaisessa keskustelussa valtion ja paikallishallinnon työnjaosta sekä itsehallinnon uudistuvista muodoista.

Abstract The purpose of this study was to analyze cultural meanings associated with primary health center´s from customers’ point of view. Since 1972 the health center has been the most important place providing public health care. Nationally, customership development has been the main goal of primary health care. The purpose of this study was to determine the cultural meanings associated with the health center from customers’ point of view. The theoretical framework utilized in the study comprised the idea of new public service, the theory of organizational culture and a cultural model that allows understanding the health center, the cultural meanings conceptualized, and the interface between the customer and health care center. A three -phase empirical study was conducted using mixed methods. In the first phase, the cultural significance of the customer point of view was examined in document data (N=605), consisting of health care center -related writings in the Kaleva newspaper during the period 1972–1982. The second phase consisted of virtual anthropological data (N=338), i.e internet chat room writings from around 2010. The third phase was a questionnaire form, which formed part of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. It included a multiple choice questionnaire (N=3237) and open questions (N=200). Qualitative data (the empirical part of phases I, II, and partly III) were analyzed by inductive and deductive content analysis and text analysis. The quantitative data (the partly empirical phase III) were statistically analyzed. In the study, four cultural models were formed pertaining to the visible and hidden cultural meanings related to health centers from customers’ point of view: 1. The Melting Pot of Health Problems Model, highlighting the meanings between the organization and the customer, such as staff incarnation and individual activity associated with meanings, which on the other hand appeared contradictory. 2. The Low-Threshold Model, where the meanings are associated with service. The health center was considered a “rush center”, where the level of care varies, but the service was felt to harmonize with the trust-related meanings and was compared to the bedrock. 3. The Guessing Centre Model, which consisted of the beliefs and meanings associated with a health center waiting room or was described as a lottery, but which was on the other hand regarded as the center of rumors. 4. The Expected Future Model, where the meanings related to expectations concerning the future of the health care center, describing a generative and functional local health care centre with a set of values based on holisticity. The theoretical results provide new insight that helps understand phenomena on the interface between health care services and customers. Health center customers appear to be a cultural phenomenon, organized as cultural models. In health care, the new information generated in the study can be used in customers-oriented planning and development, education, health and applied cultural research. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida terveyskeskukseen liittyviä kulttuurisia merkityksiä perusterveydenhuoltopalveluiden asiakkaan näkökulmasta. Terveyskeskus on ollut vuodesta 1972 tärkein julkinen terveydenhoitopaikka. Valtakunnallisesti perusterveydenhuollon päätavoitteeksi on nostettu asiakkuuden kehittäminen. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia kulttuurisia merkityksiä terveyskeskukseen liittyy asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin hallintoteoreettista näkökulmaa, teoriaa organisaatiokulttuurista sekä kulttuurimallia. Terveyskeskukseen liittyviä kulttuurisia merkityksiä käsitteellistettiin reifikaatioon peilaten terveyskeskuksen ja asiakkaan välisen rajapinnan ymmärtämiseksi. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Kulttuurisia merkityksiä asiakkaan näkökulmasta tutkittiin mixed methods -menetelmälähtöisesti kolmivaiheisen empiirisen aineiston pohjalta. Ensimmäinen vaihe koostui dokumenttiaineistosta (N=605), joka muodostui sanomalehti Kalevan julkaisemista terveyskeskukseen liittyvistä kirjoituksista vuosina 1972–1982. Toinen vaihe koostui virtuaaliantropologisesta aineistosta (N=338), joka käsitti internetin keskustelupalstojen kirjoituksia 2010-luvun taitteessa. Kolmas vaihe kerättiin kyselylomakkeella, joka oli osaotos Pohjoissuomen syntymäkohortti 1966:n tutkimusta. Se sisälsi monivalintakyselyn (N=3237) sekä avoimen kysymyksen (N=200). Laadulliset aineistot (empiirisen osan vaiheet I, II, osin III) analysoitiin induktiivisella ja deduktiivisella sisällön- ja tekstianalyysillä. Määrällinen aineisto (osin empiirisen aineiston osa III) analysoitiin tilastollisesti. Tutkimuksessa muodostettiin terveyskeskukseen liittyvistä näkyvistä ja piilotetuista kulttuurisista merkityksistä asiakkaan näkökulmasta neljä kulttuurimallia: 1. Vaivojen sulatusuunimalli, jossa korostuivat organisaation ja asiakkaan väliset merkitykset. Niitä olivat henkilöstöinkarnaatio ja asiakasaktiivisuus, jotka toisaalta näyttäytyivät ristiriitaisina. 2. Matalan kynnyksen malli, jossa merkitykset liittyivät palveluun. Terveyskeskus miellettiin ruuhkakeskukseksi, jossa hoidon taso vaihtelee, mutta toisaalta palveluun luotettiin ja sitä verrattiin peruskallioon. 3. Arvauskeskusmalli, joka muodostui uskomuksiin liittyvistä merkityksistä. Terveyskeskusta kuvailtiin odotushuoneeksi tai lottoriviksi, mutta joka toisaalta käsitettiin huhupuheiden keskiöksi. 4. Tulevaisuuden odotemalli, jossa merkitykset liittyivät tulevaisuuden odotuksiin. Terveyskeskus haluttiin nähdä tulevaisuudessa generatiivisena ja toimivana lähiasemana, jonka toimintakulttuurin arvopohja perustuisi holistisuuteen. Tutkimuksen teoreettisilla tuloksilla on uutuusarvoa terveyspalveluiden ja sen asiakkaan rajapinnan ilmiöiden ymmärtämiseksi. Terveyskeskuksessa asiakas on edelleen palvelujen tuottamisen kohde. Asiakkaan roolia tulee kehittää aktiiviseksi ja osallistuvaksi. Terveyskeskus on asiakkaille tärkeä ja se tulisi olla joustavasti lähellä myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon asiakaslähtöisessä suunnittelu- ja kehittämistyössä, koulutuksessa sekä terveydenhuollon ja kulttuurintutkimuksen soveltavassa tutkimuksessa.

Abstract In this study I examine how the parents describe the child's starting school as an ecological transition from pre-school to school growth environments. This concept is based on Bronfenbrenner's ecological theory. In terms of time-frames starting school is understood as a transition process which begins in the pre-school year, continues during the first school year and includes changes in the child's growth environment as well as in the child's role. The data derives from interviews with 21 parents of children from diverse educational contexts and the journals and interviews of parents from an additional three families. In this study, a child's growth environment changed during the transition process from a child-centred, play- and learning environment to a goal-oriented learning and teaching environment directed by the teacher; from a social growth environment to a more individual working environment; and from a preparatory working culture (directed towards school-attendance) to an educative working culture aimed at citizenship. The child's role changed in the process from that of a pre-schooler to a school beginner, to a school child. This study brings in the school beginner's role. The transition process was most flexible for pre-schoolers from the combined class, secure and multi-phased for pre-schoolers from the pre-school and school co-operation unit. For the Montessori child the transition was natural and quick, for pre-schoolers from the day-care unit, it was longest and most problematic. In conclusion, my research suggests that, although our school system aims to be equal for all, this is not the reality during the pre-school and school starting phases. However, by the end of the first school year all the children in this study had adjusted to the school context. They had fulfilled the criteria and expectations set for the role of the school child: such as becoming an academic learner; a performer of tasks, an object of evaluation; a responsible, concerned and well-behaved pupil, and a school companion. In summary, the school working-culture had a powerful homogenizing effect, adjusting the child to the school and to the role of school child. / Tiivistelmä Tutkimuksessa lähestyn lapsen koulunaloittamista ekologisena siirtymänä esiopetuksen kasvuympäristöstä perusopetuksen kasvuympäristöön ja tarkastelen millaiseksi vanhemmat kuvaavat tämän siirtymän. Koulunaloittaminen ekologisena siirtymänä perustuu Bronfenbrennerin ekologiseen teoriaan. Ajallisesti koulunaloittaminen ymmärretään siirtymäprosessina, joka alkaa esiopetusvuotena ja jatkuu ensimmäisen kouluvuoden aikana. Siirtymäprosessi sisältää lapsen kasvuympäristön ja lapsen roolin muutoksen. Erityisesti tarkastelen millaiseksi 21 oululaista vanhempaa kuvaavat kasvuympäristön kulttuurisen muutoksen esikoulun toimintakulttuurista koulun toimintakulttuuriksi ja lapsen roolin muutoksen esikoululaisesta koululaiseksi. Tutkimus on lähestymistavaltaan ekologinen, ja tarkastelun kohteena ovat arkielämän kontekstissa tapahtuvat yksilön ja kasvuympäristön vastavuoroiset vuorovaikutus- ja muutosprosessit. Koulunaloittaminen siirtymäprosessina on lapsen ja kasvuympäristön keskinäinen muutos- ja sopeutumisprosessi. Kasvuympäristön kulttuurisen muutoksen tarkastelu muodostaa tutkimukseni taustan ja lähtökohdan. Roolimuutosta tutkin kunnallisen päiväkodin, esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintayksikön, montessoripainotteisen päiväkodin ja esi- ja alkuopetuksen yhdysluokan esiopetuskontekstissa sekä koulukontekstissa. Tutkimusaineisto koostuu 13 perheen vanhempien haastatteluista ja kolmen perheen vanhempien kirjoittamista päiväkirjadokumenteista ja heidän haastatteluistaan. Vanhempien mukaan lapsen kasvuympäristö muuttui esikoulusta kouluun siirryttäessä lapsikeskeisestä, leikki- ja oppimisympäristöstä opettajajohtoiseksi, tavoitteelliseksi oppimis- ja opetusympäristöksi, sosiaalisesta kasvuympäristöstä enemmän yksin työskentely -ympäristöksi ja kouluun valmentavasta toimintakulttuurista kansalaiskasvatuksen toimintakulttuuriksi. Tämän muutoksen rinnalla vastaavasti lapsen rooli muuttui prosessinluonteisesti esikoululaisesta koulunaloittajaksi ja koululaiseksi. Koulunaloittajan roolin löytyminen oli yksi tutkimukseni päätulos. Roolimuutos kaikkinensa oli vähäisin esi- ja alkuopetuksen yhdysluokan esikoululaisilla, jotka olivat harjoitelleet koululaisen roolia koulukontekstissa jo esiopetusvuoden aikana. Suurin ja jyrkin roolimuutos oli kunnallisesta päiväkodista sekä montessoripainotteisesta päiväkodista siirtyneillä esikoululaisilla, joille koulukonteksti ja koululaisen rooli olivat etukäteen vieraita. Yksilöllinen ja vaihteleva roolimuutos oli esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintayksiköstä siirtyneillä esikoululaisilla, jotka olivat etukäteen tutustuneet koulun sosiaaliseen ja akateemiseen ympäristöön. Kouluun siirtyminen lapsen ja kasvuympäristön keskinäisenä muutos- ja sopeutumisprosessina oli joustavin, helpoin ja yksilöllisin esi- ja alkuopetuksen yhdysluokan esikoululaisilla, turvallinen ja monivaiheinen esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintayksikön esikoululaisilla, luonteva ja nopea montessorilapsella ja pitkäkestoisin ja ongelmallisin päiväkodin esikoululaisilla. Tulosten johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka koulutusjärjestelmämme pyrkii olemaan kaikille yhdenvertainen, se ei ole sitä esiopetus- ja koulunaloitusvaiheessa. Kuitenkin ensimmäisen kouluvuoden päättyessä kaikki tutkimuksen lapset olivat sopeutuneet koulukontekstiin ja täyttivät koululaisen roolille asetetut kriteerit ja odotukset akateemisena oppijana, tehtävien suorittajana, arvioitavana, vastuullisena, huolehtivana ja hyvin käyttäytyvänä koulunkävijänä ja koulukaverina. Koulun toimintakulttuurilla oli vahva sopeuttava ja yhdenmukaistava merkitys lapsen kouluun sopeutumisessa ja koululaiseksi kasvussa.