Abstract The purpose of this study was to evaluate the effect of antibiotic treatment and surgery on acute otitis media (AOM), and to evaluate quality of life (QoL) among children with AOM and their parents. To evaluate the effectiveness of antibiotics, a total of 82 children with AOM were randomized for antibiotic or placebo treatment for 7 days. The duration of middle ear effusion was measured by daily tympanometry screenings at home over 2 weeks. Duration was also measured at clinical visits, including at entry, after 3 days, after 7 days, and then weekly until both ears were healthy according to pneumatic otoscopy or otomicroscopy, or for a maximum of 2 months. Among the group receiving antibiotics, middle ear effusion disappeared 2.0 weeks earlier than among those receiving placebo (P<0.02). On day 14, 69% of children in the antibiotic group and 38% in the placebo group had normal tympanometry findings (P=0.02). On day 60, 5% of children in the antibiotic group and 24% in the placebo group had persistent middle ear effusion (P=0.01). The effect of surgery was assessed by randomly assigning 300 children with recurrent AOM, aged 10 months to 2 years, into 3 groups: 1. to receive ventilation tubes (VTs), 2. to receive VTs and adenoidectomy and 3. non-surgery. Follow-up of children occurred at clinical visits every 4 months for a 1-year period. If children suffered from upper respiratory symptoms or their parents suspected AOM during this period they were encouraged to receive additional follow-up care. Intervention was considered unsuccessful if a child had 2 AOM episodes in 2 months, 3 episodes in 6 months or persistent effusion lasting for 2 months. Intervention failed in 34% of children in the non-surgery group, 21% in the VT group (P=0.04 compared to non-surgery) and 16% in the group with VT and adenoidectomy (P=0.004 compared to non-surgery). QoL was assessed among 159 children participating in the study on the effect of surgery in children with recurrent AOM. We used disease-specific (Otitis Media-6) and generic instruments (Child Health Questionnaire-50) to measure QoL among children with AOM and their parents, and the effect of surgery on QoL. Children with AOM and their parents had a significantly poorer QoL than healthy children. QoL improved significantly at 1-year follow-up, but it did not reach the level observed in healthy children. Surgery did not have any additional impact on QoL. / Tiivistelmä Työn tavoitteena oli tutkia antibiootin ja kirurgian vaikutusta äkilliseen välikorvatulehdukseen sekä tutkia välikorvatulehduksia sairastavien lasten ja heidän vanhempiensa elämänlaatua. 82 äkillistä välikorvatulehdusta sairastavaa lasta satunnaistettiin saamaan joko antibiootti- tai lumelääkettä. Välikorvaeritteen poistumista seurattiin kotona päivittäisillä tympanometriamittauksilla kahden viikon ajan. Seurantakäynnit olivat yhden, kolmen ja seitsemän päivän kuluttua sekä viikoittain, kunnes korvat oli todettu terveiksi pneumaattisella otoskoopilla tai korvamikroskoopilla tai kahden kuukauden seuranta-aika päättyi. Välikorvaerite poistui kaksi viikkoa aikaisemmin antibiootti- kuin lumelääkkeellä (P<0.02). Tympanometria normalisoitui kahden viikon kuluttua 69 %:lla antibioottiryhmästä ja 38 %:lla lumelääkeryhmästä (P=0.02). 60 päivän kuluttua välikorvaeritettä oli 5 %:lla antibioottiryhmästä ja 24 %:lla lumelääkeryhmästä (P=0.02). Kirurgian vaikuttavuutta toistuviin äkillisiin välikorvatulehduksiin tutkittiin satunnaistamalla 300 10–24 kk:n ikäistä lasta saamaan ilmastointiputket tai sekä ilmastointiputket että kitarisanpoisto tai ei kumpaakaan. Seurantakäynnit olivat neljän kuukauden välein vuoden ajan tai aina kun lapset sairastuivat ylähengitystietulehdukseen tai vanhemmat epäilivät välikorvatulehdusta. Interventio katsottiin epäonnistuneeksi (äkillisiä välikorvatulehduksia 2 / 2 kk, 3 / 6 kk tai jatkuva erite 2 kk) 34 %:lla ilman kirurgiaa hoidetuista lapsista, 21 %:lla ilmastointiputkiryhmän lapsista (P=0.04 verrattuna ilman kirurgiaa hoidettuihin) ja 16 %:lla lapsista, joille tehtiin sekä kitarisan poisto että asetettiin ilmastointiputket (P=0.004 verrattuna ilman kirurgiaa hoidettuihin). Elämänlaadun, äkillisen välikorvatulehduksen sekä siihen liittyvän kirurgian välistä yhteyttä selvitettiin 159 lapsella, jotka osallistuivat kirurgian vaikuttavuutta selvittävään tutkimukseen. Elämänlaatua mitattiin sekä tautikohtaisilla (Otitis Media-6) että yleistä elämänlaatua (Child Health Questionnaire-50) mittaavilla kyselylomakkeilla. Äkillistä välikorvatulehdusta sairastavilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan oli merkittävästi huonompi elämänlaatu kuin terveillä. Elämänlaatu parani merkittävästi vuoden seuranta-aikana, mutta ei saavuttanut terveiden tasoa. Kirurgia ei tuonut mitään lisähyötyä elämänlaatuun.