Abstract The purpose of this study is to examine the international news coverage of the 1981 Northern Irish hunger strike. The media had plenty of emotionally and politically charged incidents to report, and they rendered it in various manners. This study discusses why these different representations of the hunger strike were born. This thesis analyses news about the hunger strike published in fifteen international newspapers. For this kind of research, historical contextualization is of great importance. Methodological starting point lies in the traditions of imagological methods. A mental image is understood here as something in our thoughts that steers us to see the world in a certain way. A newspaper depicts news stories in a way the newspaper and the society in which it operates see its worth. Media representations have a very complex background. Based on the findings, it seems likely that existing mental images play a major role in the way a news topic is covered and given meaning. In this case, news coverage was not based solely on the hunger strike but also on historical discourse which had created a certain meaning for the event. The coverage of each newspaper was based on their own worldviews. Internationally, the level of interest is determined by varied cultural and political factors. News coverage both reflects and affects. News from other countries is more likely to be reported if some links exists, something to identify and consider significant. The findings of the research suggest that news coverage is not always just the reporting of events. It can reflect more profound features. Each media source has its own reasons to represent news in a certain way. Primarily, the reasoning points to the medium itself. However, we can argue that news coverage also reflects the values of a community. News is usually produced to appeal to the majority of the intended audience. This case illustrates that international news coverage is a useful method in revealing and understanding mental images and their influence. / Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Pohjois-Irlannin tasavaltalaisvankien nälkälakon kansainvälistä uutisointia vuonna 1981. Tapahtuma sisälsi poliittisesti ja emotionaalisesti latautuneita tilanteita, joita kansainvälinen media uutisoi eri tavoin. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miksi erilaisia mediarepresentaatioita syntyi. Tutkimuksen päälähteenä käytetään viittätoista sanomalehteä eri puolilta maailmaa. Historiallisella kontekstoinnilla on suuri merkitys tämänkaltaisessa tutkimuksessa. Tämän työn metodologinen lähtökohta nojaa voimakkaasti mielikuvatutkimuksen periaatteisiin. Tässä tutkimuksessa mielikuva käsitetään ajattelua ja maailmankuvaa ohjaavana käsityksenä, ja sanomalehtiuutisoinnin luomat mielikuvat heijastavat niin lehden itsensä kuin ympäröivän kontekstin käsityksiä. Median luomilla mielikuvilla on monitahoinen tausta. Tutkimustuloksien perusteella on todennäköistä, että jo olemassa olevat mielikuvat vaikuttavat voimakkaasti uutisoinnin luonteeseen ja annettuun merkitykseen. Nälkälakon uutisointi ei perustunut pelkästään itse lakkoon ja sen tapahtumiin, vaan uutisointiin vaikuttivat myös historian kautta annetut merkitykset. Jokainen lehti uutisoi tapahtumasta omaan maailmankuvaansa perustuen. Uutisointi sekä heijastelee että vaikuttaa: media uutisoi herkemmin tapahtumista, joilla koetaan olevan merkitystä. Tämän tutkimuksen perusteella uutisointi ei aina ole pelkästään raportointia. Jokaisella tiedotusvälineellä on omat syynsä uutisoida tietyllä tavalla. Ensisijaisesti syyt ovat mediassa itsessään, mutta media heijastelee myös ympäristönsä arvoja ja käsityksiä.

Abstract During the past few decades in Finland, the growth of wolf (Canis lupus) and wild forest reindeer (Rangifer tarandus fennicus lönnb.) populations has created modern human-wildlife conflicts, of which the wolf conflict has expanded from a local to the EU level. The conflicts have emerged between local people and species but also between different stakeholders concerning methods of management and especially concerning the role of hunting in wolf management. The aim of this thesis is to make such conflicts more transparent and understandable. This thesis also provides suggestions regarding the governance of the conflicts. Wolf conflict data is based on a semi-structured questionnaire distributed among interest groups and open hearings among local people throughout Finland during 2004. The data of the wild forest reindeer conflict is based on a questionnaire answered by farmers in the Suomenselkä area. Methodologically, qualitative as well as quantitative tools are used. The scientific approach of this thesis is animal geography. The conflict in wild forest reindeer management is predicted by biology of species, by damages occurring in farming though also social predictors can be found. However, the conflict is solvable in nature. The wolf conflict is an example of one of the multifaceted human-wildlife conflicts where complex socioeconomical challenges are connected to each other at a local level. The specific biological abilities, the negative image of wolves and fear among people are of concern in this matter. In the society the conflict appears mostly trough stakeholders’ contradictory goals. However, the predictors of conflict between stakeholders became better understood through spatial and cultural contexts. Especially hunting developed by local elements and conservation having a non-local background, have clashed with the wolf being the major bone of contention. The wolf conflict can be defined as insolvable by nature, where the understanding of this is the key of management and mitigation processes. Because no final solution is in sight, despite constant management efforts, adaptive and learning processes are needed. / Tiivistelmä Susi on palannut Suomen eri maakuntiin 1990-luvun aikana ja muodostanut kehittyvän populaation. Sen kannan hoito on muuttunut ristiriitaiseksi kannan kasvun myötä. Konflikti siirtyi 2000-luvun alussa erilaisten intressiryhmien ja myös hallinnollisten tasojen väliseksi kamppailuksi ulottuen Suomen valtion ja EU:n väliseksi. Myös metsäpeura on palannut Suomen luontoon viime vuosikymmenien aikana. Sen kannan hoidossa koettiin ristiriitoja 1990-luvulla lähinnä sen viljelylle aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Molemmille lajeille laadittiin 2000-luvun puolivälissä hoitosuunnitelmat, joiden tarkoituksena oli linjata näiden kannan hoitoa ja suojelua. Tämä tutkimus perustuu hoitosuunnitelmien valmistelua varten kerättyyn aineistoon, jossa pääpaino on susikonfliktissa. Metsäpeurakonfliktin roolina on tarjota vertailupohja. Tutkimusotteen voidaan määritellä kuuluvaksi eläinmaantieteen alaan, jossa tarkastellaan ihmisen ja eläinlajin välistä vuorovaikutusta pääasiassa paikallisesta ja sosioekonomisesta kontekstista. Työssä myös verrataan suomalaista susikonfliktia Yellowstonen kansallispuiston suden palautusohjelman toteutuksesta seuranneeseen kamppailuun. Siitä johdetussa teoriassa konflikti kytketään luonnonsuojelun ja sen käytön aate- ja arvopohjaan. Tutkimuksessa käytetyssä aineistossa on sekä laadullisia että määrällisiä osioita, jotka esitellään neljässä erillisessä artikkelissa. Susikonflikti on esimerkki moniulotteisesta luonnonsuojelun ja -hoidon konfliktista, johon kytkeytyy niin historia, lajin biologia, ihmisen paikallisesti kehittyneet traditiot ja kulttuuriset piirteet kuin institutionaaliset rakenteet mukaan lukien EU-jäsenyys. Tästä kokonaisuudesta on rakentunut paikallisten tahojen ja sen ulkopuolisen kokemusmaailman välinen kamppailu, jossa erilaisista intressiryhmistä ovat aktiivisimpina näkyneet metsästäjä- ja luonnonsuojelutahot. Sekä metsästykseen että lajien suojeluun liittyy useita paradoksaalisia piirteitä, jotka tekevät lajien ja suojelun kentän jännitteelliseksi. Metsäpeurakannan hoidossa esiintyneet konfliktit ovat hallittavissa, koska metsäpeuraan liittyy merkittävästi hyödyn tunne, sen ja ihmisen välille ei muodostu paikallisesti ekologista kilpailutilannetta ja myös sen aiheuttamat vahingot ovat hallittavissa. Susi kantaa mukanaan historiallista ja emotionaalista painolastia, eikä siihen liity paikallisesta näkökulmasta hyödyn tunnetta vaan lähinnä haastava asetelma. Nykyisellä suomalaisen maaseudun elinkeinorakenteella ja luonnon käytön kulttuurilla susikonfliktin hoidossa joudutaan sietämään jatkossakin ratkaisemattomia kysymyksiä. Susikonfliktin hallinnassa onkin keskeistä jatkuvasti avoin, sopeutuva ja oppiva toimintapolitiikka.