Tässä työssä olen tutkinut Suomen kansan sananparsikirjan (1995) kaikki sananparret. Tarkoitukseni oli selvittää kirjan sananparsien lukumäärä (kvantitatiivinen menetelmä) sekä, miten naista arvostetaan näissä sananparsissa (kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen menetelmä rinnakkain). Tutkimuskysymykset ovat: Onko kirjan materiaalissa vähemmän naisista kuin miehistä kertovia sananparsia? Suhtaudutaanko kirjan sananparsissa naiseen useammin kielteisesti kuin myönteisesti? Suhtaudutaanko naimisissa olevaan naiseen positiivisemmin kuin naimattomaan, eli naiseen, joka ei ole naimisissa? Miten naisia kuvataan? Mitä tulokset kertovat naisen arvostuksesta maalaisyhteisössä? Onko kulttuurien välisiä eroja verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin? Tutkimukseni mukaan kirjassa on 8555 sananpartta. Näissä mies mainitaan useammin kuin nainen. Naimissa olevaan naiseen suhtaudutaan negatiivisemmin kuin naimattomaan. Kulttuurimallin mukaisessa hierarkiassa, jossa on agraaritalouden sekä kotieläinten hierarkia, naista arvostetaan ja kuvataan vertaamalla häntä hyvään hevoseen, joka on ahkera, hyväluontoinen ja terve. Naisen paikka oli koti ja hänen tuli olla huoneentaulun mukaisesti alamainen miehelle. Naimaton nainen kuvataan kauppatavarana, jonka arvon mies määrää. Hänen hyviä ominaisuuksiaan olivat kauneus, siveys sekä kuuliaisuus ja huonoja ominaisuuksia edellä mainittujen ominaisuuksien puuttuminen tai vastakohdat. Suomalaisissa, ruotsalaisissa ja saksalaisissa tutkimuksissa on likipitäen samanlainen naisen negatiivinen arvostus, mutta esimerkiksi ambomaalaisissa sananlaskuissa naista arvostetaan positiivisesti. Edellä mainitusta tutkimuksesta poiketen äiti on mainittu aineistossa useammin kuin joka toisessa sananparressa neutraalisti. / I detta arbete har jag undersökt Suomen kansan sananparsikirjas samtliga ordstäv. Min avsikt var att ta reda på antalet ordstäv i boken (kvantitativ metod) samt hur kvinnor värderas i dessa ordstäv (kvalitativ och kvantitativ metod parallellt). Mina forskningsfrågor är: Finns det i bokens material färre ordstäv om kvinnor än om män? Ser man mer negativt än positivt på kvinnan i bokens ordstäv? Förhåller man sig mer positivt till gifta kvinnor än ogifta, det vill säga gentemot kvinnor som inte är gifta? Hur beskrivs kvinnor? Vad säger resultaten om värderingen av kvinnor i bondesamhället? Enligt mina resultat så har boken 8555 ordstäv. I dessa nämns mannen oftare än kvinnan. Man förhåller sig mer negativt till gifta kvinnor än de som inte är gifta. Enligt kulturmodellens hierarki, i vilket det finns både agrarsamhällets och husdjurens hierarki, värderas och bedöms kvinnan som en bra häst, som är flitig, har ett bra lynne och är frisk. Kvinnans plats var i hemmet och hon skulle enligt Hustavlan vara underställd mannen. Den ogifta kvinnan beskrivs som en handelsvara, vars värde mannen bestämmer. Hennes goda egenskaper var skönhet, sedlighet samt lyhördhet och dåliga egenskaper motsatsen eller bristen på de ovan nämnda. I finsk, svensk och tysk forskning är det nästan identisk negativ syn på kvinnor (förutom modern), medan det i ordstäv från Ovamboland är en positiv syn på kvinnor. Avvikande från föregående resultat så värderas mamma neutralt i mer än vartannat ordstäv.

Abstract The purpose of this study was to analyze cultural meanings associated with primary health center´s from customers’ point of view. Since 1972 the health center has been the most important place providing public health care. Nationally, customership development has been the main goal of primary health care. The purpose of this study was to determine the cultural meanings associated with the health center from customers’ point of view. The theoretical framework utilized in the study comprised the idea of new public service, the theory of organizational culture and a cultural model that allows understanding the health center, the cultural meanings conceptualized, and the interface between the customer and health care center. A three -phase empirical study was conducted using mixed methods. In the first phase, the cultural significance of the customer point of view was examined in document data (N=605), consisting of health care center -related writings in the Kaleva newspaper during the period 1972–1982. The second phase consisted of virtual anthropological data (N=338), i.e internet chat room writings from around 2010. The third phase was a questionnaire form, which formed part of the Northern Finland Birth Cohort 1966 study. It included a multiple choice questionnaire (N=3237) and open questions (N=200). Qualitative data (the empirical part of phases I, II, and partly III) were analyzed by inductive and deductive content analysis and text analysis. The quantitative data (the partly empirical phase III) were statistically analyzed. In the study, four cultural models were formed pertaining to the visible and hidden cultural meanings related to health centers from customers’ point of view: 1. The Melting Pot of Health Problems Model, highlighting the meanings between the organization and the customer, such as staff incarnation and individual activity associated with meanings, which on the other hand appeared contradictory. 2. The Low-Threshold Model, where the meanings are associated with service. The health center was considered a “rush center”, where the level of care varies, but the service was felt to harmonize with the trust-related meanings and was compared to the bedrock. 3. The Guessing Centre Model, which consisted of the beliefs and meanings associated with a health center waiting room or was described as a lottery, but which was on the other hand regarded as the center of rumors. 4. The Expected Future Model, where the meanings related to expectations concerning the future of the health care center, describing a generative and functional local health care centre with a set of values based on holisticity. The theoretical results provide new insight that helps understand phenomena on the interface between health care services and customers. Health center customers appear to be a cultural phenomenon, organized as cultural models. In health care, the new information generated in the study can be used in customers-oriented planning and development, education, health and applied cultural research. / Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida terveyskeskukseen liittyviä kulttuurisia merkityksiä perusterveydenhuoltopalveluiden asiakkaan näkökulmasta. Terveyskeskus on ollut vuodesta 1972 tärkein julkinen terveydenhoitopaikka. Valtakunnallisesti perusterveydenhuollon päätavoitteeksi on nostettu asiakkuuden kehittäminen. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millaisia kulttuurisia merkityksiä terveyskeskukseen liittyy asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin hallintoteoreettista näkökulmaa, teoriaa organisaatiokulttuurista sekä kulttuurimallia. Terveyskeskukseen liittyviä kulttuurisia merkityksiä käsitteellistettiin reifikaatioon peilaten terveyskeskuksen ja asiakkaan välisen rajapinnan ymmärtämiseksi. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Kulttuurisia merkityksiä asiakkaan näkökulmasta tutkittiin mixed methods -menetelmälähtöisesti kolmivaiheisen empiirisen aineiston pohjalta. Ensimmäinen vaihe koostui dokumenttiaineistosta (N=605), joka muodostui sanomalehti Kalevan julkaisemista terveyskeskukseen liittyvistä kirjoituksista vuosina 1972–1982. Toinen vaihe koostui virtuaaliantropologisesta aineistosta (N=338), joka käsitti internetin keskustelupalstojen kirjoituksia 2010-luvun taitteessa. Kolmas vaihe kerättiin kyselylomakkeella, joka oli osaotos Pohjoissuomen syntymäkohortti 1966:n tutkimusta. Se sisälsi monivalintakyselyn (N=3237) sekä avoimen kysymyksen (N=200). Laadulliset aineistot (empiirisen osan vaiheet I, II, osin III) analysoitiin induktiivisella ja deduktiivisella sisällön- ja tekstianalyysillä. Määrällinen aineisto (osin empiirisen aineiston osa III) analysoitiin tilastollisesti. Tutkimuksessa muodostettiin terveyskeskukseen liittyvistä näkyvistä ja piilotetuista kulttuurisista merkityksistä asiakkaan näkökulmasta neljä kulttuurimallia: 1. Vaivojen sulatusuunimalli, jossa korostuivat organisaation ja asiakkaan väliset merkitykset. Niitä olivat henkilöstöinkarnaatio ja asiakasaktiivisuus, jotka toisaalta näyttäytyivät ristiriitaisina. 2. Matalan kynnyksen malli, jossa merkitykset liittyivät palveluun. Terveyskeskus miellettiin ruuhkakeskukseksi, jossa hoidon taso vaihtelee, mutta toisaalta palveluun luotettiin ja sitä verrattiin peruskallioon. 3. Arvauskeskusmalli, joka muodostui uskomuksiin liittyvistä merkityksistä. Terveyskeskusta kuvailtiin odotushuoneeksi tai lottoriviksi, mutta joka toisaalta käsitettiin huhupuheiden keskiöksi. 4. Tulevaisuuden odotemalli, jossa merkitykset liittyivät tulevaisuuden odotuksiin. Terveyskeskus haluttiin nähdä tulevaisuudessa generatiivisena ja toimivana lähiasemana, jonka toimintakulttuurin arvopohja perustuisi holistisuuteen. Tutkimuksen teoreettisilla tuloksilla on uutuusarvoa terveyspalveluiden ja sen asiakkaan rajapinnan ilmiöiden ymmärtämiseksi. Terveyskeskuksessa asiakas on edelleen palvelujen tuottamisen kohde. Asiakkaan roolia tulee kehittää aktiiviseksi ja osallistuvaksi. Terveyskeskus on asiakkaille tärkeä ja se tulisi olla joustavasti lähellä myös tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää terveydenhuollon asiakaslähtöisessä suunnittelu- ja kehittämistyössä, koulutuksessa sekä terveydenhuollon ja kulttuurintutkimuksen soveltavassa tutkimuksessa.