Abstract The purpose of this research was to develop a hypothetical model for the well-being of adolescent girls in Northern Finland. The participants were young girls between the ages of 13 and 16 living in the province of Lapland. In the first phase, data which was collected through girls' writings (n=117), described well-being and issues promoting and hindering it. In the second phase, girls were interviewed (n=19) about the meaning of seasonal changes, nature and animals relative to well-being. In the last phase three focus group interviews (n=17) were held. Based on the results of three phases, a hypothetical model was created of the wellbeing of adolescent girls in Northern Finland. The materials were analyzed by inductive content analysis. Based on the results of the first phase, well-being for the girls meant health as a resource, beneficial lifestyle, positive life course experiences, and favourable social relationships. Well-being was promoted by beneficial lifestyles, encouraging feelings, favorable social relationships and a pleasant state of being. Instead, well-being was hindered by factors that impaired health, negative personal feelings, conflicts in social relationships, and undesirable external factors. According to the results of the second phase, the participatory involvement with environment was formed from adaptation to seasonal changes, restorative nature and empowering interactivity with animals. In the third phase, natural environment that provides meaningful stimulus, winter which expresses participative and confrontational meanings and seasonal variations binding experiences was identified. The hypothetical model of well-being of adolescent girls in Northern Finland includes five dimensions, which were (1) health as an enabler, (2) the significance of social relationships, (3) acclimatization to the environments variation, (4) a harmonious connection with nature, and (5) a balanced experience of life. This research brings new knowledge of what the meanings of well-being represent for girls in the northern environment of Finland. The results can be utilized to promote the well-being of adolescent girls in a broad and multiprofessional way in nursing care. Information can also be used in social and healthcare education and in prioritizing resources for preventative actions leading to adolescents’ well-being. / Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää hypoteettinen malli pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvoinnista. Tutkimukseen osallistujat olivat 13–16-vuotiaita Lapin maakunnassa asuvia nuoria tyttöjä. Ensimmäisessä vaiheessa tyttöjen kirjoitusten (n=117) avulla kuvattiin hyvinvointia ja sitä edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Toisessa vaiheessa tyttöjä (n=19) haastateltiin vuodenaikojen vaihteluiden, luonnon ja eläinten merkityksestä hyvinvoinnille. Viimeisessä vaiheessa toteutettiin fokusryhmähaastattelut (n=17). Näiden kolmen vaiheen tulosten perusteella muodostettiin hypoteettinen malli pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvoinnista. Aineistot analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan hyvinvointi tarkoitti tytöille terveyttä voimavarana, suotuisia elintapoja, myönteistä kokemusta elämästä ja positiivisia sosiaalisia suhteita. Hyvinvointia edistivät myönteiset elämäntavat, rohkaisevat tuntemukset, suosiolliset sosiaaliset suhteet ja miellyttävät olotilat. Hyvinvointia estivät terveyttä heikentävät tekijät, omakohtaiset kielteiset tuntemukset, ristiriidat sosiaalisissa suhteissa ja epämieluisat ulkoiset asiat. Toisen vaiheen tulosten mukaan ympäristön osallistava vaikutus muodostui sopeutumisesta vuodenaikojen vaihteluihin, eheyttävästä luonnosta ja voimaannuttavasta vuorovaikutuksesta eläinten kanssa. Kolmannen vaiheen tulokset muodostuivat osallistavasta ja haastavasta talvesta, merkityksellisiä aistikokemuksia tarjoavasta luonnosta ja vuodenaikojen vaihteluiden sitovuudesta. Näiden vaiheiden perusteella muodostettu hypoteettinen malli pohjoissuomalaisten nuorten tyttöjen hyvinvoinnista sisälsi viisi ulottuvuutta kuvaavaa käsitettä, jotka olivat (1) terveys mahdollistajana, (2) sosiaalisten suhteiden merkityksellisyys, (3) mukautuminen elinympäristön muutoksiin, (4) harmonisoiva luontoyhteys ja (5) tasapainoinen kokemuksellisuus elämästä. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa siitä, mitä hyvinvointi tarkoittaa pohjoisen toimintaympäristön tytöillä. Tuloksia voidaan hyödyntää laaja-alaisesti ja moniammatillisesti hoitotyössä, jossa edistetään nuorten tyttöjen hyvinvointia. Tietoa voidaan hyödyntää myös sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksessa ja priorisoitaessa resursseja sellaiseen toimintaan, joka ennaltaehkäisee nuorten huonovointisuutta.

Abstract Cross-platform configurations—systems and services employing multiple devices and applications in concert—increasingly penetrate a variety of personal and recreational domains, such as entertainment, photography and physical exercise. Supporting regular physical exercise is important in reducing health threats such as obesity and heart disease. Many personal exercise monitoring solutions employ a cross-platform configuration. This work is positioned at the intersection of two streams of research: 1) cross-platform systems and 2) technology-mediated physical exercise. The key question is: How does composition—the manner by which roles, functionality and content are allocated across system components—influence use and user experience. This thesis investigates how composition works and functionality and content may be allocated efficiently. This work takes on a qualitative case study approach, featuring a heart rate monitoring system comprising a wearable heart rate monitor and a web service. The findings reveal that the composition of cross-platform systems essentially influences user experiences. Cross-platform systems may support different ways of carrying out activities through role-based and modular organization of components. Complementary allocation of functionality may reduce the complexity on individual devices and increase components’ fit for purpose. Several challenges in combinatorial use, such as the limited functionality of specific devices or the redundancy of functionality, could be overcome by strategic allocation. Despite the challenges, cross-platform systems may effectively support cross-contextual activities. In exercise monitoring, the role of the interactive mobile device was particularly central for motivation, learning and controlling target behavior. Conventional exercise diaries or non-interactive solutions based on sensors may benefit from the inclusion of “runtime” interactivity. This study identifies composition as a designable characteristic of cross-platform systems constituted by structure of roles, distribution of functionality and content and functional modularity. This conceptualization proposes new directions for the study and design of cross-platform systems. The thesis discusses ways to allocate roles effectively. It also suggests guidelines for cross-platform composition. / Tiivistelmä Tämä työ käsittelee monikanavaisia järjestelmiä, jotka muodostuvat useiden eri päätelaitteiden ja sovellusten yhdistelmistä. Kuluttajasektorilla ne ovat yleistyneet esimerkiksi viihteessä, valokuvauksessa ja liikkumisen tukena. Säännöllisen liikunnan tukeminen on keskeistä muun muassa ylipainon sekä sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä. Suuri osa liikuntaa tukevista ratkaisuista yhdistelee useita eri teknologioita ja sovelluksia. Tämä työ asemoituu kahden tutkimusalueen risteykseen: 1) monikanavaiset järjestelmät ja 2) teknologia liikunnan tukena. Tutkimuksen perimmäisenä tarkoituksena on edistää monikanavaisten järjestelmien tilannelähtöistä suunnittelua. Keskeinen kysymys on, kuinka järjestelmän toiminnallisuudet ja sisältö voidaan tehokkaasti jakaa eri osasovellusten, kuten mobiilisovelluksen ja verkkopalvelun kesken. Tässä työssä kyseistä allokaation problematiikkaa tarkastellaan laadullisen tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuksessa perehdytään sykemittarin ja verkkopalvelun muodostaman esimerkkijärjestelmän toimintaan keskittyen loppukäyttäjien kokemuksiin. Tutkimus osoittaa, että monikanavaisen järjestelmän kompositio määrittää keskeisesti käyttäjäkokemusta ja järjestelmän tuomaa lisäarvoa käyttäjälle. Monikanavaiset järjestelmät voivat tehokkaasti tukea erilaisia käyttötapoja erikoistuneiden ja (tietyssä määrin) itsenäisten osasovellustensa kautta. Onnistuneella kompositiolla voidaan yksinkertaistaa laitteita ja palveluita sekä lisätä niiden soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa. Monikanavaisten järjestelmien käyttöön liittyviä ongelmia, kuten sisältöjen päällekkäisyyttä ja rajoitteita osasovellusten toiminnallisuudessa, voidaan ratkoa strategisen allokaation keinoin. Tutkimus osoittaa, että liikunnan tukena sykemittari on keskeisessä roolissa motivoiden käyttäjiä ja tehostaen harjoittelua välittömän palautteen avulla. Liikunnan aikainen palaute on keskeistä, mikä tulisi huomioida urheilupäiväkirjoihin ja passiivisiin sensoreihin perustuvissa ratkaisuissa. Kompositio on monikanavaisten järjestelmien keskeinen piirre, johon voidaan vaikuttaa suunnittelussa roolien allokaatiolla, toiminnallisuuden ja sisällön jakamisella sekä osasovellusten itsenäisyyden asteella. Tämä tutkimus ohjaa monikanavaisten järjestelmien suunnittelua ja tutkimusta sekä esittää ohjenuoria tehokkaalle allokaatiolle.