Abstract Although the need for change was recognized a couple of decades ago, the construction industry is still struggling with its productivity development and customer satisfaction. Usually, construction improvement initiatives focus on developing practices related to project management and delivery processes. However, this study views the general underperformance of the industry from the perspective of how the construction business is managed and conceptualized in practice. The objective of this thesis is to understand the role of business models in construction business management. This objective is pursued by addressing specific research questions in four individual publications, two of which contribute to the research objective from a more conceptual and two from a more empirical viewpoint. The exploratory study follows the qualitative research tradition and exploits the case study approach. The primary method for data collection has been interviews. This study demonstrates the applicability of the business model concept to the analysis and development of the construction business. However, its use requires a comprehensive understanding of the concept and proper alignment of its elements in practice. The results of this study indicate that the current business models of construction companies are too similar to enable value-based competition. Indeed, the conventional business models neglect the customer perspective and thus revolve around internal efficiency rather than customer value creation. Consequently, construction businesses are usually managed on a project-by-project basis without the governing effect of specific customer-oriented business models and a clear long-term vision or business purpose that would go beyond the objectives of growing and surviving. A better understanding of business models provides a starting point for managers to reform the construction business and the whole industry. Explicitly defined business models provide a foundation for consistent management practice and process development. New possibilities for customer value creation can be exploited as the limitations of the current thinking are overcome and business models are approached from the viewpoints of the customer and value creation. / Tiivistelmä Rakennusalalla on edelleen vaikeuksia tuottavuuden kehittämisen ja asiakastyytyväisyyden parantamisessa, vaikka tarve muutokseen tunnistettiin jo pari vuosikymmentä sitten. Yleensä alan kehityshankkeet kohdistuvat projektien johtamiseen ja projektitoimituksiin liittyviin käytäntöihin. Tässä tutkimuksessa rakennusalan yleisesti heikkoa suorituskykyä tarkastellaan kuitenkin liikkeenjohdon näkökulmasta eli miten rakennusyrityksiä johdetaan ja miten liiketoiminta käsitteellistetään käytännössä. Väitöskirjan tavoitteena on ymmärtää liiketoimintamallien roolia rakennusliiketoiminnan johtamisessa. Tavoitteen saavuttamiseksi vastataan neljään tutkimuskysymykseen erillisten osajulkaisujen avulla. Kaksi näistä julkaisuista edistää ymmärrystä liiketoimintamallien roolista enemmän käsitteellisestä näkökulmasta ja kahdessa korostuu empiirinen näkökulma. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa hyödynnetään tapaustutkimusta. Aineistonkeruu on pääosin tehty haastatteluin. Tämän tutkimuksen mukaan liiketoimintamallikonsepti soveltuu myös rakennusliiketoiminnan analysointiin ja kehittämiseen. Tämä kuitenkin edellyttää liiketoimintamallikonseptin laaja-alaista ymmärrystä ja sen elementtien asianmukaista yhteensovittamista myös käytännössä. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että nykyiset liiketoimintamallit, joiden mukaan rakennusyritykset toimivat, ovat liian samankaltaisia soveltuakseen arvoperusteiseen kilpailuun. Nämä tavanomaiset liiketoimintamallit eivät sisällä asiakasnäkökulmaa ja täten ne keskittyvät etupäässä sisäiseen tehokkuuteen asiakasarvon tuottamisen sijasta. Näin ollen rakennusliiketoimintaa johdetaan yleensä projektiperusteisesti ilman, että päätöksentekoa ohjaisi määritellyt asiakassuuntautuneet liiketoimintamallit, selkeä pitkäntähtäimen visio tai kasvu- ja eloonjäämistavoitteita pidemmälle asetettu päämäärä. Liiketoimintamallien parempi ymmärrys antaa lähtökohdan rakennusliiketoiminnan ja koko alan uudistamiseen. Selkeästi määritellyt liiketoimintamallit luovat perustan liiketoiminnan johdonmukaisuudelle ja prosessien kehittämiselle. Monia huomiotta jääneitä arvonluonnin mahdollisuuksia voidaan puolestaan hyödyntää, kun vältetään takertumasta vallalla olevan ajattelutavan rajoitteisiin ja suunnitellaan liiketoimintamallit toimiviksi arvonluonnin ja asiakkaan näkökulmista.

Abstract The efficiency of public service provision has been a subject of debate for several decades. Discussions that are centred around whether public or private service provision is more efficient are still active around the world and also concern water and sewage services. Additionally, waterworks are facing tightening quality and environmental requirements, while ageing infrastructure and rapidly growing repair debt must also be addressed. This study aims to identify the actions that are required to improve waterworks performance without compromising service quality. The objective is to find both internal and external factors that will improve efficiency. Despite the clear pressure for new solutions, there is only a limited amount of research on the topic, which provides further justification for this study. This dissertation has adopted a case study approach with multiple data sources in order to provide as diverse, detailed and profound information regarding the Finnish water and sewage sector. Data sources such as interviews, questionnaire and publicly available financial data were used as a basis for analysis. The results of this study indicate that the external factors that influence the performance of waterworks include legislation, environmental issues, population density and municipal topography. When benchmarking different waterworks, it is important to understand that some of these conditions are case-specific. Waterworks cannot change the external factors but they must analyse them in order for them to operate optimally. Internal factors that waterworks managers and municipal owners can influence include the selection of a suitable ownership and governance model, the roles of different decision makers, the competence of board members, asset management practices, proper maintenance of infrastructure, and operational and financial transparency. This study emphasises that municipal owners should concentrate on ownership policy and focus on their role as owners, not as operational managers. The selection of waterworks board members should prioritise management and engineering expertise. Legislators could help improve the efficiency of waterworks by promoting transparency and requiring uniform reporting practices. Making key information publicly available would enable benchmarking and planning of development activities. Waterworks managers should make long-term investment plans and systematically manage their assets. / Tiivistelmä Julkisen palvelutuotannon tehokkuus on puhuttanut tutkijoita ympäri maailmaa jo vuosikymmenien ajan. Julkisen ja yksityisen palveluntuotannon eroista on keskusteltu monella sektorilla, niin myös vesi- ja jätevesihuoltopalveluissa. Vesihuollon kiristyvät laatu- ja ympäristövaatimukset, vanheneva infrastruktuuri ja nopeasti kasvava korjausvelka yhdessä tiukkenevien tehokkuusvaatimusten kanssa asettavat monet vesihuoltolaitokset ahtaalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on löytää toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla vesihuollon suoristuskykyä voidaan parantaa kuitenkaan vaarantamatta palvelun laatua. Tavoitteena on löytää sekä sisäisiä että ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vesihuollon suorituskykyyn ja joita muuttamalla vesihuollon tehokkuutta voidaan parantaa. Tämän väitöskirjan lähestymistapa on tapaustutkimus ja siinä hyödynnetään useita erilaisia tietolähteitä, jotta pystytään luomaan monipuolinen kuvaus tutkimuskohteesta. Analyysin perustana käytettiin erilaisia tietolähteitä kuten haastatteluja, kyselylomaketta sekä julkisesti saatavissa olevia taloudellisia tietoja. Tutkimustulosten mukaan vesihuoltolaitoksen suorituskykyyn vaikuttavia ulkoisia tekijöitä ovat muun muassa lainsäädäntö, ympäristölliset seikat, kunnan topografia sekä asukastiheys. Vesihuoltolaitokset eivät voi suoraan vaikuttaa ulkoisiin tekijöihin, mutta niiden tunnistaminen ja vaikutusten analysointi on tärkeää, jotta annetuissa puitteissa voidaan toimia optimaalisesti. Sisäiset tekijät, joihin vesihuoltolaitoksen johto ja kuntaomistaja voivat vaikuttaa, ovat sopivan omistus- ja hallintomallin valinta, eri toimijoiden väliset roolit, hallituksen jäsenten pätevyys, omaisuuden hallinta sekä operationaalinen ja taloudellinen läpinäkyvyys. Tutkimustulosten mukaan vesihuoltolaitoksen kuntaomistajan tulisi keskittyä omistajapolitiikkaan ja rooliinsa omistajana eikä operatiivisena johtajana. Vesihuoltolaitoksen johtokunnan ja hallituksen jäseniä valittaessa tulisi etusijalle asettaa liikkeenjohdollinen ja tekninen osaaminen. Avoimuuden edistäminen ja yhtenäisten raportointikäytäntöjen edellyttäminen ovat lainsäätäjän mahdollisia työkaluja vesihuoltolaitoksen tehokkuuden edistämiseen. Vesihuoltolaitoksen johdon tulisi tehdä pitkän aikavälin investointisuunnitelmia sekä systemaattisesti hallita vesihuoltolaitoksen omaisuutta.