Abstract Globalization, immigration and the multiculturalization of society have had a deep impact on Finland in the last few decades. But what effect did these altered cultural-societal circumstances have on literary life in Finland in the early 2000s? The object of research in this article-based dissertation is the transnationalization of literary life in Finland. This is investigated through what is called ’new transnational literature’ in this study by means of analyzing literature published by writers with migrant backgrounds during the first decade of the 20th century in Finland. The study analyzes the reception of debut novels by Ranya ElRamly, Umayya Abu-Hanna, Zinaida Linden and Alexandra Salmela. Furthermore, it considers how this reception has implicitly defined and canonized Finnish literature, and how transnational and cross-border writers are situated in the literary field in Finland. By problematizing how to approach the transnational in literary studies, this dissertation contributes to current debates on methodological nationalism. The research material consists of works of fiction as well as texts published on internet and print media that deal with the reception of the novels. These sources are examined within the framework of cultural studies, mainly from the perspectives of close reading and sociological criticism, media studies-oriented reception theory, and the history of literature, as well as transnational approach that goes beyond national framework. This research demonstrates that approximately 90 writers with migrant backgrounds, often writing in languages other than Finnish, Swedish or Sami, have published texts in Finland in the 2000s. Although many of them have been successful, most of them have continued working without due recognition hampered by prevailing monolingualism. New transnational literary works have been placed in rigid categories, and the reception has emphasized authors’ backgrounds and national borders, thus concealing the literary dimensions and qualities of their works. New transnational literature questions the understanding of literature as nation-bound. According to this study, Finnish literary life appears to be a transnational and multi-lingual space, in which writers simultaneously belong to both transnational and national literary cultures. The significance of gender is also evident, in that women writers and their books have had a pivotal role in the transnationalization of Finnish literature. / Tiivistelmä Globalisaatio, maahanmuutto ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen ovat viime vuosikymmeninä luonnehtineet Suomea. Miten muuttunut kulttuuris-yhteiskunnallinen tilanne on vaikuttanut kirjalliseen elämään 2000-luvun alun Suomessa? Artikkeliväitöskirjassa tutkitaan suomalaisen kirjallisen elämän ylirajaistumista. Tätä hahmotellaan tarkastelemalla maahanmuuttajataustaisten kirjailijoiden julkaisemia tekstejä, joita kutsutaan tässä uudeksi ylirajaiseksi kirjallisuudeksi. Tutkimuksessa analysoidaan myös teosten vastaanottoa, vastaanoton sisältämää suomalaisen kirjallisuuden määrittelyä ja kanonisointia sekä ylirajaisten kirjailijoiden sijoittumista kirjalliselle kentälle Suomessa. Pohtimalla sitä, miten tutkia kirjallisuuden ylirajaisuutta, tutkimus osallistuu kansainväliseen keskusteluun metodologisesta nationalismista. Tutkimusaineisto koostuu kaunokirjallisuudesta, erityisesti Ranya ElRamlyn, Umayya Abu-Hannan, Zinaida Lindénin ja Alexandra Salmelan esikoisteoksista, sekä internetissä ja printtimediassa julkaistusta, kirjallisuutta käsittelevästä tekstimateriaalista. Aineistoa lähestytään tekstilähtöisen ja yhteiskunnallisen kirjallisuudentutkimuksen, mediatutkimuksellisesti painottuneen vastaanottotutkimuksen, kirjallisuushistoriallisen tutkimuksen sekä kansallisesta kehyksestä irtaantuvan ylirajaisen lähestymistavan suunnista. Tutkimus tuo esille sen, miten Suomessa on 2000-luvun mittaan julkaissut erilaisia tekstejä noin 90 maahanmuuttajataustaista ja usein muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamen kielellä työskentelevää kirjailijaa. Vaikka moni on menestynyt hyvin, edelleen suurin osa työskentelee näkymättömissä erityisesti kieleen liittyvien esteiden keskellä. Vastaanotossa aineiston kirjallisuutta on aseteltu jähmeisiin kategorioihin ja kirjailijoiden maahanmuuttajuutta on tuotu esille, mikä on korostanut kansallisia rajoja ja häivyttänyt teosten kaunokirjallisia ulottuvuuksia. Uusi ylirajainen kirjallisuus on horjuttanut käsitystä kansallisesta kirjallisuudesta. Suomalainen kirjallinen elämä näyttäytyy tutkimuksessa transnationaalisena ja monikielisenä tilana, jossa kirjailijat kuuluvat sekä ylirajaisiin kirjallisiin yhteisöihin että kansallisiin kirjallisuuksiin. Tutkimusaineisto havainnollistaa myös sukupuolen merkitystä. Kirjailijanaisilla ja heidän teoksillaan on keskeinen rooli kirjallisuuden ylirajaistumisessa ja neuvotteluissa suomalaisesta kirjallisuudesta.

Abstract This thesis investigated the national culture of the construction labourers in a migrant country and empirically found the impact of cultural behavior on the performance of construction projects and labourers while practicing the decent work indicators. The study culminates by helping to form a migration policy by both the sending and the receiving countries of migrants that would economically and socially benefit both the migrant labourer and his family at the individual level. This thesis therefore helps by adding to the theoretical knowledge and also in the successful completion of projects and successful temporary migration. The research involved multi-research methods, starting with the narratives of the construction labourers. The research methodology was further augmented through a case study approach with the participant observation method. The data were coded according to grounded theory into national cultural dimensions. Re-confirmation and cross-checking interviews were also conducted to confirm the correctness of the coding. The qualitative data collected were quantified to give meaning to the data collection through triangulation in data analysis. After introducing national cultures in the construction projects of the UAE, the national culture of the construction labourers within Geert Hofstede’s framework was identified, while observing the decent work practices indicators. This was achieved through narratives, observations and semi-structured interviews. The thesis investigates decent work practices indicators specific to the culture of migrant construction labourers from Indian, Pakistani, Bangladeshi and Chinese labourers in the UAE. The thesis reveals that the national culture of the migrant construction labourers in the UAE is not the same as that identified by Hofstede some four decades ago. Indian construction labourers revealed high Uncertainty Avoidance Index (UAI), Pakistani labourers showed high Masculinity (MAS), Bangladeshi labourers revealed low Long Term Orientation (LTO) and Individualism (IND) and Chinese construction labourers showed high IND and LTO. The study suggests that the management of cultural differences could help the successful completion of projects, which could be beneficial for both the migrant sending country and the host country and also for the individual migrant and his family. The study further investigated the difference in decent work practices in the UAE and the national culture (as seen in cultural behavior) of the migrant construction labourers in the UAE. Studying this difference in practice and learning about the cultural behavior of the construction labourers has economic and social implications for construction labourers, migrant receiving and sending countries. / Tiivistelmä Tässä väitöskirjassa tutkittiin toiseen maahan muuttaneiden rakennustyöntekijöiden kansallista kulttuuria ja todettiin empiirisiä tutkimusmenetelmiä käyttäen, kuinka kulttuurinen käyttäytyminen vaikuttaa rakennushankkeiden toteuttamiseen ja työntekijöiden työsuoritukseen, kun sovelletaan ihmisarvoisen työn indikaattoreita. Maahanmuuttajien lähtö- ja tulomaa voivat käyttää tämän tutkimuksen tuloksia apuna laatiessaan maahanmuuttopolitiikkaa, joka hyödyttäisi taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti siirtotyöläistä ja tämän perhettä. Tämä väitöskirja auttaa toisin sanoen lisäämään teoreettista tietämystä ja sujuvaa tilapäistä maahanmuuttoa sekä saattamaan hankkeet onnistuneesti päätökseen. Tutkimuksessa käytettiin useita eri tutkimusmenetelmiä, ja lähtökohtana olivat rakennustyöntekijöiden omat kertomukset. Tutkimusmetodologiaa täydennettiin lisäksi tapaustutkimuksella käyttäen osallistuvan havainnoinnin menetelmää. Tutkimustiedot koodattiin käyttäen grounded theory -lähestymistavan mukaisia kansallisten kulttuurien ulottuvuuksia. Haastatteluille tehtiin lisäksi ristiintarkistus ja ne vahvistettiin uudelleen, jotta voitiin varmistua koodauksen paikkansapitävyydestä. Kerätty kvalitatiivinen aineisto ilmaistiin määrällisenä, jotta kerättyjä tietoja voitiin analysoida triangulaation avulla. Tutkimuksessa esiteltiin aluksi, miten kansalliset kulttuurit liittyvät Yhdistyneiden arabiemiirikuntien rakennushankkeisiin, minkä jälkeen määritettiin rakennustyöntekijöiden kansallinen kulttuuri käyttäen Geert Hofsteden teoriaa ja noudattaen ihmisarvoisen työn käytäntöjä koskevia indikaattoreita. Apuna käytettiin kertomuksia, havaintoja ja puolistrukturoituja haastatteluja. Väitöskirjassa tutkittiin rakennustyöntekijöitä, jotka olivat muuttaneet Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin Intiasta, Pakistanista, Bangladeshista ja Kiinasta. Tutkimuksessa todettiin, että ihmisarvoisen työn käytäntöjä koskevat indikaattorit ovat kytköksissä työntekijöiden omaan kulttuuriin. Väitöskirja paljastaa lisäksi, että Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin muuttaneiden rakennustyöntekijöiden kansallinen kulttuuri ei vastaa Hofsteden neljä vuosikymmentä sitten määrittämää kansallista kulttuuria. Intialaisilla rakennustyöntekijöillä havaittiin voimakasta epävarmuuden välttämistä, pakistanilaisilla työntekijöillä voimakasta maskuliinisuutta, bangladeshilaisilla työntekijöillä vähäistä pitkän tähtäimen orientaatiota ja individualismia ja kiinalaisilla rakennustyöntekijöillä puolestaan havaittiin voimakasta individualismia ja pitkän tähtäimen orientaatiota. Tutkimus osoittaa, että kulttuurieroja hallitsemalla voitaisiin edesauttaa hankkeiden viemistä onnistuneesti päätökseen, mikä puolestaan hyödyttäisi maahanmuuttajien lähtömaata ja isäntämaata sekä itse maahanmuuttajia ja heidän perheitään. Tutkimuksessa tutkittiin lisäksi, miten ihmisarvoisen työn käytännöt eroavat Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa ja maahan muuttaneiden rakennustyöntekijöiden kansallisessa kulttuurissa (mikä puolestaan ilmenee kulttuurisessa käyttäytymisessä). Tämän eroavaisuuden ja rakennustyöntekijöiden kulttuurisen käyttäytymisen tutkimisella on taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia rakennustyöntekijöihin sekä maahanmuuttajien lähtö- ja tulomaihin.